Mainos

Uskotko Jumalaan?

  • 1 390 838
  • 14 396

ms.qvist

Jäsen
Suosikkijoukkue
Red Wings, Хокейний Клуб Донбас
Vaikka kyseessä onkin lukemani kirja, niin aiheen puolesta mielummin kirjoitan tähän ketjuun muutaman sanan kuin ketjuun, jossa niitä lukemiaan kirjoja listaillaan.

Kyseessä on siis Esko Valtaojan ja Juha Pihkalan noin vuodemittaisen kirjeenvaihtoon perustuva kirja "Nurkkaan ajettu Jumala?". Minusta kirjassa käsiteltiin osin hyvinkin paljon samoja teemoja joita tässäkin ketjussa on käsitelty, jopa samoista lähtökohdista ajatellen ja paikoin jopa samalla intohimolla. Valtaoja peräsi uskovilta selkeämpää vastuuta tekoihinsa, vastaavasti Pihkala uskalsi sohaista tieteen edustajien "pesää" nostamalla esille atomipommit Hiroshimaan ja Nagasakiin. Tietty kirjassa, luoneensa vuoksi, oli aikaa paneutua toisella tavalla filosofisempiin kysymyksiin vrt. keskustelupalsta, jossa vastausten on tultava hyvin pikaisesti, jotta keskustelussa pysytään mukana. Millainen keskustelu täällä(kin) olisi jos jokaisella olisi vaikkapa edes pari päivää aikaa miettiä vastaustaan ja puntaroida sanojaan? Toisaalta on tietenkin huomioitava, että teologinen ja tieteellinen kokemus paistoi teksteistä aivan toisella tavalla läpi ja sitä myötä tietämys (tai tietämättömyys) näkyi myös.

Kokonaisuutena olen sitä mieltä, että vaikka Pihkala teologina ja piispana on suhteellisen avomielinen, oli hän mielipiteissään rajoittuneempi kuin Valtaoja, joka jätti huomattavasti suuremman mahdollisuuden sanalle "jos". Kaikkiaan kuitenkin mielenkiintoinen kirja, varmasti avartaa mieltä ja nostattaa uusia kysymyksiä pintaan. Toisaalta, kirja osoittaa myös sen, että samojen kysymysten äärellä tiedemies ja piispa voivat olla mitä maallikkokin (lainkaan väheksymättä sanaa "maallikko"), etenkin maallikko, joka elämässään asettaa itselleen kysymyksiä "miksi", "miten", "mitä varten" etc.

vlad.
 
Suosikkijoukkue
Ipa, ipa, ipa, ipaa...
Kyseessä on siis Esko Valtaojan ja Juha Pihkalan noin vuodemittaisen kirjeenvaihtoon perustuva kirja "Nurkkaan ajettu Jumala?".

Miehet jatkavat älykästä dialogiaan kirjassa "Tiedän uskovani, uskon tietäväni".

Suosittelen.
 

Stonewall

Jäsen
Suosikkijoukkue
RoKi
Ateistit ovat rakentamassa temppeliä Lontooseen. Rahoituksesta jo puolet on kasassa (Linkki uutiseen). Mielestäni tämä on laajemminkin merkittävää, sillä näin ymmärrys siitä, että ateisimi perustuu sekin uskoon ja yksilön vakaumukseen, leviää. Ja ymmärryksen levitessä toivoakseni teistien ja ateistien vastakkainasettelu lieventyy.
 
Suosikkijoukkue
Ipa, ipa, ipa, ipaa...
näin ymmärrys siitä, että ateisimi perustuu sekin uskoon ja yksilön vakaumukseen, leviää.

Jostain syystä teisteillä on kova tarve uskoa siihen, että ateismikin olisi uskonvarainen asia. Kertoo paljon teisteistä ja heidän omasta epävarmuudestaan uskonsa edessä

Pudotat keittiön pöydältä omenan lattialle. Se putoaa kiihtyvyydellä 9.81m/s2. Joku muu pudottaa, ja voi mitata tämän ja taas se putoaa samalla kiihtyvyydellä. Kuka tahansa voi tiputtaa sen ompun ja saada saman tuloksen. Jos nyt sitten oletan, että tossa pöydällä olevan ompun tönästessäni lattialle, sen kiihtyvyys on 9,81m/s2, niin onko se uskonvarainen asia?

Jos on mielestäsi, niin sulle ateismi on varmaan usko. Mulle toi on tieto, ja se pysyy tietona niin kauan kunnes joku huomaa, ettei se putoakkaan noin ja sen putoamattomuuden voi todeta kuka tahansa.

Tiede toimiin näin, se kertoo järjellä ymmärrettävästi tästä meidän ympärillämme olevasta maailmasta. Jotkut asiat on toki paljon monimutkaisempia kuin ompun pöydältä pudottaminen, mutta kuka tahansa voi tutustua tulokseen ja toistaa sen tai opiskella miten mihinkin asiaan ollaan päädytty. Vaivaa ja hankalaa? Ehkä, mutta vain näin ymmärtää millaisessa maailmassa elää.

Tiedettä tukitaan, ei uskota.

ateismi ei ole uskomusrakennelma tai maailmankuva.
 

Stonewall

Jäsen
Suosikkijoukkue
RoKi
Jostain syystä teisteillä on kova tarve uskoa siihen, että ateismikin olisi uskonvarainen asia. Kertoo paljon teisteistä ja heidän omasta epävarmuudestaan uskonsa edessä


Itse agnostikkona ei voi kun naurahtaa ateistien väitteille, että heidän uskonsa olisi jotenkin enemmän tieteen mukaista kuin teismi. Näinhän ei ole, kuten tässäkin keskusteluketjussa on useampaan kertaan tietämättömille todettu. Tiede kun ottaa kantaa vain asioihin, joista se voi saada tietoa.
Mutta pointtini on, että ateistien temppelin rakentaminen on askel terveempään suuntaan. Se osoittaa, että ateistienkin joukossa ymmärretään omankin vakaumuksen uskonvaraisuus. Sen olettaisi avaavan paremmat mahdollisuudet vuoropuhelulle, jonka seurauksena olettaisin useimpien puolella ja toisella kallistuvan agnostismin kannalle :)
 
Suosikkijoukkue
Ipa, ipa, ipa, ipaa...
Tiede kun ottaa kantaa vain asioihin, joista se voi saada tietoa.

Ja kaikesta vois teoriassa saada tietoa.. ellet sekota tähän jotain vain ihmislajille ominaista aivotoiminnan synnyttämää mielikuvitusta.. josta siitäkin saadaan teoriassa täysin selvää sähkökemiallisena prosessina ja tietojenkäsittelytieteenä..

ei toki vielä, mutta teoriassa se on siis pilkottavissa ihan luonnonlakien palasiksi.

JOS on olemassa yliluonnollista JA se voi vaikuttaa luonnolliseen, sen vaikutus on havaittavissa (tätä yksinkertaista totuutta vastaan tällä jota ateisti esittää mitä epäloogisempia vastaväitteitä). JOS se ei voi vaikuttaa luonnolliseen, sen vaikutus on sama kuin sitä ei olisi lainkaan olemassa. Eli sitä ei tällöin ole olemassa tässä maailmankaikkeudessa.

Teistien epätoivoinen yritys saada ateistit samalle älyllistasolle, joka on vain ja ainoastaan peräisin teistien epävarmuudesta ja JOS kysymyksen viemisestä ulos varsinaisesta aiheesta.

Ateisti ei tiedä kaikkea ja myöntää ”en tiedä”. Agnostikko ei kykene sanomaan ”en tiedä”

Eli:
Kutsutko pallon putoamista aina samalla kiihtyvyydellä uskoksi?
 

Stonewall

Jäsen
Suosikkijoukkue
RoKi
Ja kaikesta vois teoriassa saada tietoa..
Ei se nyt ihan noin ole, kuten jokainen tutkija tietää. Voimme havaita vain sellaista, minkä aistimme tai havaintovälineemme havaitsevat. Esim. kivikauden ihminen ei pystynyt päättelemään maapallon pyöreyttä saatikka mittaamaan valon nopeutta. Tiedon saatimme on aina rajoittunutta. Siksi jokaisen tutkimuksen ensimmäisiä asioita on pohtia onko tutkittavasta asiasta mahdollista saada tietoa. Jumalan olemassaolosta ei nykytiede lähde vääntämään, ei sellaista kukaan puolivakavakaan tieteenharjoittaja ole keskiajan jälkeen yrittänyt.

JOS on olemassa yliluonnollista JA se voi vaikuttaa luonnolliseen, sen vaikutus on havaittavissa (tätä yksinkertaista totuutta vastaan tällä jota ateisti esittää mitä epäloogisempia vastaväitteitä). JOS se ei voi vaikuttaa luonnolliseen, sen vaikutus on sama kuin sitä ei olisi lainkaan olemassa. Eli sitä ei tällöin ole olemassa tässä maailmankaikkeudessa.
Ok, olet ehkä kuullut tarinan hukkuvasta miehestä ja Jumalasta. Siinä naapuri tulee sanomaan miehelle, että lähde mukaamme muuten nouseva vesi hukuttaa sinut. Mies ei lähde, koska uskoo Jumalan pelastavan hänet. Vesi nousee nopeasti, jolloin jo veden saartamaa taloa lähestyy vene. Hukkuva mies sanoo, ettei halua kyytiin, koska Jumala pelastaa hänet. Veden edelleen noustua hänen on kiivettävä katolle. Silloin häntä yritetään pelastaa helikopterista käsin. Mies kieltäytyy sanoen Jumalan pelastavan hänet. Helikopteri lähtee, vesi nousee, mies hukkuu. Tavatessaan Jumalan mies on vihainen tivaten miksi Jumala ei pelastanut häntä, vaikka hän on uskossaan horjumaton hurskas mies. Jumala vastaa: "Lähetin naapurin, veneen ja helikopterin, mitä vielä odotit?"
Ottamatta kantaa tapahtuuko jotain tälläista, niin miten voit olla uskossasi noin täysin varma, ettei Jumala halutessaan voisi toimia tähän tapaan ihmisten kautta? Mitä konkreettisia todisteita on sitä vastaan, etteikö ihmisten kautta toimiminen olisi kaikkivaltaiselle entiteetille mahdollista? Vai onko vakaumuksesi vain uskon asia?

Ateisti ei tiedä kaikkea ja myöntää ”en tiedä”. Agnostikko ei kykene sanomaan ”en tiedä”

Anteeksi vain, mutta tässä ei ole päätä eikä häntää. Asia kun on juuri päinvastoin. Ateisti nimenomaan väittää, ettei jumalaa ole olemassa. Agnostikko taas sanoo, ettei tiedä.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Minun kysymykseni on, että mitä todisteita kellään on siitä, että lentävää spagettihirviötä ei ole olemassa? Eihän se että joku on keksinyt koko olennon vain vitsinä ole mikään todiste sen puolesta ettei sitä olisi olemassa (tämä ottamatta kantaa, että mistä jumaluusolennosta nyt puhutaan). Kuitenkaan ketään ei kutsuta uskovaiseksi jos kertoo ettei usko spagettihirviön olemassaoloon. Hänen vain todetaan olevan rationaalisesti ajatteleva ihminen.
 
Viimeksi muokattu:

olkikuukkeli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Carolina Hurricanes, NHL:n suomalaiset
Anteeksi vain, mutta tässä ei ole päätä eikä häntää. Asia kun on juuri päinvastoin. Ateisti nimenomaan väittää, ettei jumalaa ole olemassa. Agnostikko taas sanoo, ettei tiedä.

Tämä nyt on aivan höpöhöpöä, kuten olen jo moneen kertaan tässä ketjussa sanonut. Ateismi ei läheskään aina tarkoita sitä, että väitetään tiedettävän, että jumalia ei ole. Ateismi tarkoittaa nimensä mukaan uskon puuttumista (alun perin kreikaksi atheos = ilman jumalaa elämistä) jumalolentoihin. Uskon puute ei ole sama asia kuin tieto jumalian olemassaolemattomuudesta.

Jokainen tietämäni ateisti on myös agnostikko sanan varsinaisessa merkityksessä, mutta kaikki agnostikot eivät ole ateisteja. On tyypillistä, että itsensä agnostikoksi mieltävät eivät oikeastaan ymmärrä näiden käsitteiden päälle. Ateismi onkin terminä niin monimerkityksellinen, että itseään ateistiksi sanova joutuu käytännössä aina selittämään kysyvälle maailmankuvaansa.

Ja mitä tulee "ateistikirkkoon", niin ajatus on paitsi naurettava, myös vastenmielinen. Dawkinsia lainaten soisi asiaan kerättyjen rahojen menevän johonkin hyödyllisempään kohteeseen.
 

Stonewall

Jäsen
Suosikkijoukkue
RoKi
Jokainen tietämäni ateisti on myös agnostikko sanan varsinaisessa merkityksessä, mutta kaikki agnostikot eivät ole ateisteja. On tyypillistä, että itsensä agnostikoksi mieltävät eivät oikeastaan ymmärrä näiden käsitteiden päälle. Ateismi onkin terminä niin monimerkityksellinen, että itseään ateistiksi sanova joutuu käytännössä aina selittämään kysyvälle maailmankuvaansa.

Agnostikko se vasta joutuukin maailmankuvaansa selittämään. Mutta yleensähän termit tosiaan menevät sekaisin monilla, myös ateisteilla. Puhtaan ontologisen määritelmän mukaisesti ateistit eivät voi olla agnostikkoja, koska väitelause "jumalaa ei ole olemassa", ei sisällä muita mahdollisuuksia. Jos nyt sitten ryhdytään puhumaan epistemilogisesta määritelmästä, niin toki tällöin ateistit voivat periaatteessa olla myös agnostikkoja. Mutta henkilö joka tekee jumalan olemassaoloa koskevasta vakaumuksestaan väitelauseen on ontologisesti katsoen aina auttamattomasti joko ateisti tai teisti. Välimuotoja ei ole. Jos taas esittää ehdollisen väitelauseen jumalan olemassaolosta, niin toki tällöin henkilö voidaan lukea jonkinlaiseksi agnostikoksi. Eli väitteen "jumalaa ei todennäköisesti ole olemassa" esittäjässä voidaan nähdä agnostisia piirteitä. Agnostiikka voidaan toki määritellä monella tavalla, mutta sen ytimessä on pitäytyminen tieteessä ja tietoteorian ja ontologian mukaisessa ymmärryksessä siitä, ettei jumalan olemassaolosta voida saada tietoa.

Se mikä asiassa ihmetyttää on, että usein ihminen joka ei kokonaan poissulje jumalan olemassaoloa, sanoessaan ettei usko jumalan olemassaoloon, itsepintaisesti samalla väittää ettei kyseessä ole vakaumus vaan jonkinlainen fakta. Kuitenkaan asian puolesta ei rehellisesti sanottuna ole kuin aihetodisteita ja korkeintaan yksilön kuvittelemia todennäköisyyksiä. Olisi vain rehellisempää henkilöä itseään kohtaan tunnustaa, ettei jumalan ontologiasta ole todisteita kumpaankaan suuntaan. Itselleni on aivan sama uskooko henkilö jumalaan, itseensä tai tieteeseen tai ei yhtään mihinkään, mutta osoittaahan se ymmärrysvajetta mikäli ei erota vakaumusta tai maailmankuvaansa faktoista.
 

jussi_j

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Täytyy kyllä sanoa, etten itsekään tiedä olenko ateisti vai agnostikko. Voisiko joku selventää. Tiedän, että jumalaa ei tarvita mihinkään ja tiede selvittää maailmankuvan ihan riittävän hyvin minulle. Ymmärrän myös hyvin sen miksi uskontoja on olemassa ja niiden olemassaolo on tavallaan luonnollista sekä ihmisten uteliaisuuden ja toisaalta vallanhimon ollessa tavallisia piirteitä ihmisissä. Selittyvät toki molemmat evoluutiolla. Toki en voi todistaa, ettei jumalaa ole, mutta en kyllä pysty todistamaan Russelin teekannuakaan.

Olenko siis ateisti vai mikä?
 

olkikuukkeli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Carolina Hurricanes, NHL:n suomalaiset
Puhtaan ontologisen määritelmän mukaisesti ateistit eivät voi olla agnostikkoja, koska väitelause "jumalaa ei ole olemassa", ei sisällä muita mahdollisuuksia.

Nimenomaan tähän tarkoitin puuttua. Ei ateisti nimittäin yleensä tee tuollaista väitettä noin suorasukaisesti. On eri asia olla uskomatta kuin tietää miten joku asiantila on. Esimerkiksi itselleni on aivan mahdotonta uskoa vaikkapa kristinuskon Jumalaan nykyisillä tiedoillani ja niistä tekemilläni tulkinnoilla. Uskominen on aktiivista toimintaa, johon yleensä sisältyy tiettyjen rituaalien noudattamista ja tietyn/tiettyjen yliluonnollis(t)en olion/olioiden palvontaa. Minä taas elän ilman jumalaa= a theos. Olen siis ateisti, mutten kuitenkaan väitä omaavani pettämätöntä tietoa asioiden todellisesta tilasta. Uskontoja koskevista aihetodisteista minulla on kuitenkin melko vahvojakin mielipiteitä.
 
Viimeksi muokattu:

Stonewall

Jäsen
Suosikkijoukkue
RoKi
Täytyy kyllä sanoa, etten itsekään tiedä olenko ateisti vai agnostikko. Voisiko joku selventää. Tiedän, että jumalaa ei tarvita mihinkään ja tiede selvittää maailmankuvan ihan riittävän hyvin minulle. Ymmärrän myös hyvin sen miksi uskontoja on olemassa ja niiden olemassaolo on tavallaan luonnollista sekä ihmisten uteliaisuuden ja toisaalta vallanhimon ollessa tavallisia piirteitä ihmisissä. Selittyvät toki molemmat evoluutiolla. Toki en voi todistaa, ettei jumalaa ole, mutta en kyllä pysty todistamaan Russelin teekannuakaan.

Olenko siis ateisti vai mikä?

Ateistilta vaikutat näin äkkiseltään. Kyllä kai useimmat jumala-kysymykseen törmäävät asiaan jonkun kannan ottavat. Ja sekin, ettei halua ottaa asiaan kantaa, on silti kannanotto. Ja kannoista on toisinaan mielenkiintoista kiistellä. Ja varmaan jokainen ajattelee ymmärtävänsä asian paremmin kuin vastaväittäjät. Mutta absoluuttisen totuuden edelleen piileskellessä täytynee jokaisen jollain tavoin sietää toisinajatteleviakin.
 

DiamondDoll

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät, Jesse Joensuu
En kyllä voi sanoa uskovani jumalaan missään muodossa. Minulle uskonto on todella kaukainen ajatus. Mielenkiintoinen aihe se kyllä on mutta en ole koskaan kokenut suurta tarvetta uskoa mihinkään jota ei ole toteen näytetty.

Eniten uskonnossa minua hiertää se että sitä on käytetty tekosyynä silmittömään tappamiseen joka puolella maailmaa. Jumalan nimissä on tehty niin valtavasti kansanmurhia että hirvittää. Samoin syrjitään ihmisiä jumalan sanaan vedoten.

Uskovaiset eivät haittaa niin kauan kun kukaan ei aloita uskontonsa tuputtamista minulle. Kaikki saa uskoa mihin haluaa mutta minä en henkilökohtaisesti halua kuulla kenenkään jorinoita Raamatusta, Koraanista ym.
 

Yläpesä

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Näköjään häpeäntunne ei ole totaalisesti kovettunut luterikirkossa jäsentalouden ja reaalietiikan alle. Piispa pyytää anteeksi kristittyjen rasistisia tekoja ja etnistä kulttuuripuhdistusta 1900-luvun Suomessa.

Piispa pyysi saamelaisilta anteeksi | Kotimaa | YLE Uutiset | yle.fi

Inarin hautuumaasaarelta kaivettiin 1934 joukkon saamelaisten esivanhempien luita rodullisia tutkimuksia varten. Luut palautettiin vasta 1995.

Norja luovutti vastikään omaisille 94 kolttavanhemman luut, joita oli esitelty etnisinä kuriositeetteina eri näyttelyissä. Luut haudattiin uudestaan alkuperäisille paikoilleen Neideniin.

Lisää kristillisestä ja vähän muustakin rasismista:

Hetan Jussa: Rasismin historia
 

Stonewall

Jäsen
Suosikkijoukkue
RoKi
Laitetaan näin pääsiäisen kunniaksi linkki Suomen Kuvalehden artikkeliin, jossa kritisoidaan uusateistien näkemystä lasten luonnollisesta uskonnottomuudesta. Tutkimukset näyttävätkin itseasiassa osoittavan, että lasten on paljon helpompaa uskoa luojaan kuin evoluutioon. Lapsi ei toki synny mihinkään uskontoon, mutta lasten mieli on rakentunut siten, että nimenomaan yliluonnollinen maailmanselitys uppoaa kaikista helpoiten. Esimerkiksi evoluutio-teorian omaksuminen vaatii tähän verrattuna huomattavaa ponnistelua.

En nyt lähde asiasta johopäätöksiä esittämään. Mielenkiintoista joka tapauksessa. Kumpikin kanta toki saa tästä lisää vettä myllyynsä. Toiset tulevat väittämään, että Jumala on tarkoituksella tehnyt ihmisen mielestä/aivoista sellaisen, että se helposti omaksuu yliluonnollisen maailmanselityksen. Toiset taas tulevat väittämään, että evoluution kuluessa yliluonnolliseen uskominen on ollut ryhmätoiminnalle eduksi ja on siksi vallitseva ominaisuus. Totuutta toivovat jäävät edelleen ihmettelemään.
 

varjo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Montreal Canadiens, (Internazionale), Nash&Suns
En nyt lähde asiasta johopäätöksiä esittämään. Mielenkiintoista joka tapauksessa. Kumpikin kanta toki saa tästä lisää vettä myllyynsä. Toiset tulevat väittämään, että Jumala on tarkoituksella tehnyt ihmisen mielestä/aivoista sellaisen, että se helposti omaksuu yliluonnollisen maailmanselityksen. Toiset taas tulevat väittämään, että evoluution kuluessa yliluonnolliseen uskominen on ollut ryhmätoiminnalle eduksi ja on siksi vallitseva ominaisuus. Totuutta toivovat jäävät edelleen ihmettelemään.

Eikö se selvin johtopäätös ole että luomisusko on luontevinta niille jotka ovat pienten lasten kognitiivisella tasolla.

En kyllä tiedä missä väitetään lasten luonnollista uskonnottomuutta, päinvastoinhan lapset ovat hyvin auktoriteettisidonnaisia ja epämääräinen evoluutio on paljon vaikeampi käsite kuin jumala joka loppupeleissä on vain projektio kaikkivoivasta isähahmosta jota normaali lapsi katsoo ylöspäin monissa muissakin asioissa tiedollisen ja taidollisen ylivoiman takia (niin, tiettyyn ikään asti, liekö uhmaikä jollain lailla merkki kognitiivisten kykyjen kehittymisestä jonkin rajan yläpuolelle).
 

Stonewall

Jäsen
Suosikkijoukkue
RoKi
Ja väite, että ateistit eivät pitäisi ihmisten taipumusta uskoa yliluonnollisiin selityksiin sisäsyntyisenä tai luonnollisena ominaisuutena on silkkaa höpöhöpöä. Dawkins itse ja monet muut ovat esittäneet teorioita siitä, miten ihmisen evoluutio on on johtanut uskonnolliseen taipumukseen.

Itse en ole sen vertaa perehtynyt ateisimiin, että osaisin sanoa onko käsitys lasten uskonnottomuudesta kenen kynästä lähtöisin. Sinällään on ihan normaalia, että mikä tahansa väite aiheuttaa tieteessä vastareaktion. Tieteellinen ateismihän on sitäpaitsi ajatusrakennelmana yhtä mahdoton kuin tieteellinen uskontokin, joten sinällään reaktio mm. Dawkinsiä vastaan ei yllätä.
 

varjo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Montreal Canadiens, (Internazionale), Nash&Suns
Tieteellinen ateismihän on sitäpaitsi ajatusrakennelmana yhtä mahdoton kuin tieteellinen uskontokin, joten sinällään reaktio mm. Dawkinsiä vastaan ei yllätä.

Nojaa, tieteellisen ateismin vastustus on (yleensä) lähinnä sanahelinää minkä ainoa tarkoitus on oman ajattelun pönkittäminen ja oman erinomaisuuden korostus (eritoten agnostisuuden puolelta tämä nousee välillä jopa vähän kuvottavan omahyväisyyden tasolla, uskovaiset taas pyrkivät vetämään kaikelta tieteelliseltä ajattelulta maton alta vain siksi että joku Dawkins ei jaksa sanoa "ehkää" jossain kohtia lauseita.). Jokainen tiedettä tekevät tietää epävarmuuden olemassaolon, mutta ei sitä tarvitse joka välissä silti toistella ja jos epävarmuus on merkityksettömän pieni, voidaan se helposti sieventää pois käsitteelliseltä tasolta.
Tieteellisen ateismin ydin noin käytännössä on oikeastaan siinä että jumaluuksista ei tarvitse välittää, jos niillä ei ole havaittavaa vaikutusta tarkasteltavaan systeemiin, sinä päivänä kun näitä vaikutuksia havaitaan niin sitten lähtöoletuksia pitää tarkastella uudestaan.

Oma lähtökohtana on taas useasti mainitsemani EVVK-usko, niin kauan kuin Thor ei lyö vasaralla päähäni niin on aivan sama onko jumalia vai ei, mutta yhtälailla niin kauan kuin vasaranlyöntiä ei tunnu, voin yhtä hyvin olettaa ettei sitä koskaan tule. Ehkä sitten kuolemanhetkillä paljastuu miten väärässä olinkaan, ehkä ei, yhtäkaikki, sillä hetkellä elämässä on sitten suurempiakin ongelmia mietittävänä.

Toki fanaattinen uskonnottomuus voi sinänsä olla huonokin asia, mutta on tällöin jo vähän kyseenalaista onko kyse edes tieteellisestä ajattelusta, jos taustalla onkin vain jokin toinen ideologia (vaikkapa nyt fanaattinen sosialismi).
 

Stonewall

Jäsen
Suosikkijoukkue
RoKi
Luulisi agnostikon nyt vähän perehtyneen asiaan?
Joo, nimenomaan vähän. Ja enemmän yleisemmällä tasolla, kuin tietyn kirjoittajan juttuihin perehtymällä. Ateismin perustelut eivät itseäni vakuuta sen paremmin kuin teisiminkään.

Joskus myös hiukan ihmetyttää, miksi lasten uskonnonvapaus ei ole niin tärkeää kuin aikuisten. Seurakuntien työntekijät kulkevat päiväkodeissa juttelemassa lapsille uskonasioista, mutta jos vastaavaa alettaisiin harrastaa työpaikoilla, nousisi asiasta melkoinen äläkkä. Mielenkiintoista olisi myös nähdä mitä tapahtuisi, jos jotain muuta ideologiaa kuin kristinuskoa alettaisiin tuputtaa lapsille julkisen vallan omistamissa laitoksissa.

Toki sitä voi miettiä onko aikuisella oikeus kasvattaa lapsensa parhaan kykynsä mukaan vai ei. Kyseessä on siis aidosti vaikea kysymys. Toisaalta lapset omaksuvat jokatapauksessa vanhempansa kulttuurin ainakin jonnekin teini-ikään asti, jolloin voivat alkaa etsimään itseään. Niin että sinällään en näe tuossa tapahtuvan kauheuksia. Kristittyjen lapsista tapaa kasvaa kristittyjä ei vain "aivopesun" takia, vaan koska lapset sosiaalistuvat vanhempiinsa ja ympärisöönsä ihan väistämättä. Ilman aivopesua. Joten moraalisesti en pidä esim uskonnon opetusta ongelmana. Vaikka Suomessahan onkin jo luvuttu tunnustuksellisesta opetuksesta, joten sinällään kai asia ei ole enään kuten vaikkapa silloin kun itse olin koulussa.
 

Amerikanihme

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vegas Golden Knights, TPS, Florida Gators
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös