Jälkimmäistä meinasin. Olipa kuinka keskustelun heräämisen vuoksi valittu linja, kovin rakentava se ei kuitenkaan ole. Varsinkin esitys lääkehoidoista on kuin suoraan jostain 30-luvun oppikirjoista. Hoitoa tarvitsevia uskovia on aivan varmasti, mutta onhan tuo aika tajuttoman paksua skeidaa kokonaisuutta ajatellen ja samalla todella loukkaavaa näin omasta näkövinkkelistä.
Loukkaavaa epäilemättä, jos arvioidaan ilmaisun "uskonnollinen aivopesu" rakentavuutta. Ensimmäisestä Mooseksen kirjasta puhuttaessa "satu" on sekin aika provokatiivisesti sanottu. Asiallisesti ottaen "satu" on kuitenkin luomiskertomusta koskien oikeampi määritelmä kuin esimerkiksi "fakta", perustuen siihen mitä lukemattomien tieteellisten evidenssien valossa voidaan päätellä maailman ja ihmislajin synnystä.
Paljon paksumpaa tavaraa tunkee eetteriin uskonnollisista piireistä ihan päivittäin ja melko kymenä.
Myllykankaan ja Länsimiehen kirjoituksessa oli pari keskeistä asiaa jotka ansaitsisivat laajempaa käsittelyä julkisuudessa.
Ensimmäinen on ylipäätään teologian rooli nykyaikaisessa tiedeyliopistossa ja valtion kustantama pappien koulutus. Joskus tiedon ja järjen valon niukkuuden takia synkässä muinaisuudessa koko yliopistolaitos rakentui pitkälle jumaluusopin ympärille, mutta silloin elettiin aivan toisenlaisessa maailmassa. Olisiko jo viimeinkin aika siirtää pappiskoulutus kirkon tehtäväksi ja pois veronmaksajien harteilta? Uskontojen tutkiminen esimerkiksi historiallisina ja sosiaalisina ilmiöinä istuu kyllä mainiosti tieteen piiriin. Tunnustuksellinen tuonpuoleisuuden pohtiloiminen ja saarnastaitojen sparraaminen puolestaan ei.
Toinen ja jopa olennaisempi on joidenkin jopa professoritasoisten uskovaisten henkilöiden räikeä tieteellisen auktoriteetin väärinkäyttö. Näiden tahojen sotkeutuminen tieteelliseen keskusteluun oman ammattialueensa ulkopuolella akateemiseen statukseensa nojautuen on koko lailla härskiä touhua. Jokainen voi kuunnella ja arvioida kulloistakin "uskovaa tiedemiestä" ja päätellä itse mistä on kysymys. Kannattaa miettiä, millä eväillä tieteellisiä tosiseikkoja yritetään milloinkin mitätöidä. Voidaanko tieteen evidenssien palapelimäisesti muodostuva maailmankuva noin vain sivuuttaa ja ottaa tilalle vaikkapa Raamatun luomiskertomus tai idea älykkäästä suunnittelusta? Haloo, akateemista keskustelua 2000-luvulla?