Uskotko Jumalaan?

  • 1 380 156
  • 14 434
Suosikkijoukkue
Ipa, ipa, ipa, ipaa...
En edelleenkään ymmärrä miten nuo kieltävät seksistä nauttimisen.

Koko raamatun lainaaminen on mahdotonta. Mutta kait sitä jotain on pakko lainata, kun sinä et sitä kovinkaan hyvin tunne


Raamatun kohdalla tämä vielä korostuu, koska se on usean kirjoittajan teos, joka on koostettu pitkän aikavälin teksteistä.

Se on jumaluskosi perusta, sen ainoa lähde. Ei ole mitään muuta ilmoitusta kristitystä jumalasta kuin raamatussa on.

Jos ymmärrät sen olevan eri ihmisten kirjoituskokoelma, missä se sinun jumalasi on? Eikö se voi olla ihan yhtä hyvin Zeus?
 

Tupu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, JHT
Jumala on kaikkivoipa, joten loppukädessä hän tietenkin itse päättää siitä, että uskonko minä Jumalaan vai en. Nyt Jumala on paremmaksi nähnyt, että en usko, joten mikäpä minä olen kyseistä valintaa kyseenalaistamaan.

Äläpä puhu paskaa. Ei Jumala sitä päätä uskotko Häneen vai et. Sen Jumala on jättänyt itse kunkin oman harkinnan varaan.
 

Yläpesä

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Äläpä puhu paskaa. Ei Jumala sitä päätä uskotko Häneen vai et. Sen Jumala on jättänyt itse kunkin oman harkinnan varaan.

Eihän näin vajavainen jumala sitten ole lähtökohtaisestikaan kaikkivoipa? Vai syyllistytkö nyt jumalanpilkkaan?
 

Tupu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, JHT
Kirkollisveron välttäminen, parempaa seksi ja mielenterveydelliset syyt yleensäkin ovat minulle suurimmat hyödyt.

http://www.iltasanomat.fi/seksi-par...t-eivat-nauti-seksista/art-1288391431608.html

Vastaavasti uskonnon suurimmat hyödyt ovat alkoholistien tai muiden riippuvaisuuksita kärsivien korvaushoitona toimiminen.

Oisit vaan lainannut kerralla koko kappaleen, etkä vain ensimmäistä lausetta. Loppuosasta kävi selville, että vertasin tässä ateisteja ja agnostikkoja. Mitä parempaa ateismissa on kuin agnostisismissa? Siitähän siinä oli kyse.
 

Tupu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, JHT
Miksi? Tavoitteleeko jumala maailmaa missä kaikki uskovat häneen? Jos näin, niin miksi kaikki eivät usko?

Raamatun mukaan Jumalan toive on, että jokainen uskoisi Häneen, syntien anteeksiantoon jne. eikä yksikään hukkuisi. Uskomisen asian Hän on kuitenkin jättänyt ihmisten oman harkinnan varaan. Sitä, miksi Hän on näin päättänyt, en tiedä.
 

Fordél

Jäsen
Huomaa kyllä, että olet lähinnä maallistunut liberaaliluterilainen, joka lähestyy uskoa itselle sopivan kätevästi rajatuista individualistisista lähtökohdista. Teologi Koivisto sen sijaan kertoo sinulle ja meille muillekin synnintunnustuksessaan miten jumala oikeasti suhtautuu näihin juttuihin. Koivisto lopetti puheensa siteeraamalla Raamatusta tunnettuja homoseksuaalisuuden tuomitsevia kohtia:

Teologi Koivistoko se määrittelee Suomen luterilaisen kirkon kannan asiaan?

Samalla logiikalla Johan Bäckman määrittelee varmaankin mielestäsi Suomen ja Venäjän välisen historiakulun?
 

Fordél

Jäsen
Koko raamatun lainaaminen on mahdotonta. Mutta kait sitä jotain on pakko lainata, kun sinä et sitä kovinkaan hyvin tunne

En ole missään kehunutkaan Raamatun tuntemisella. En ole sen asiantuntija. Toiviosin kuitenkin, että toisit esille vähän laajempia perusteluita väitteittesi tueksi kuin yksittäisiä Raamatun pätkiä. Vaikka jotain luterilaisen kirkon linjauksia, jossa todetaan asia. Ymmärrät itsekin kuinka arveluttavaa on lähteä tekemään yhdestä lauseesta näin suuria johtopäätöksiä. Raamatun kohdalla tämä vain korostuu.


Se on jumaluskosi perusta, sen ainoa lähde. Ei ole mitään muuta ilmoitusta kristitystä jumalasta kuin raamatussa on.

Niimpä. Silti sitä pitää tulkita kokonaisuutena. Et lähde varmasti muistakaan kirjoista vetämään näin suuria johtopäätöksiä parista lauseesta, joten miksi teet Raamatusta? Tiedän, että luotat paljon tutkimustietoon, joten tiedän myös, että et tämänkään kysymyksen kohdalla alennu moiseen yksinkertaisuuteen.

Jos ymmärrät sen olevan eri ihmisten kirjoituskokoelma, missä se sinun jumalasi on? Eikö se voi olla ihan yhtä hyvin Zeus?

En ymmärrä vaan sehän on ihan yleinen vallitseva näkymys, että se on eri tekijöiden eri aikoina kirjoittama kokoelma.

Entä voisiko Jumalani olla Zeus? En tiedä, en ole perehtynyt häneen enkä tunne häntä omakseni. Voihan se olla, että vaihdan jossain vaiheessa Zeuksen leiriin.
 

Yläpesä

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Teologi Koivistoko se määrittelee Suomen luterilaisen kirkon kannan asiaan?

Samalla logiikalla Johan Bäckman määrittelee varmaankin mielestäsi Suomen ja Venäjän välisen historiakulun?

Teologi Koivisto on ainakin sinua pätevämpi arvioimaan kristikirkon oppeja ja tulkitsemaan niitä tämän päivän tarpeisiin. Näin täytyy uskoa koska hän on käynyt läpi ko. uskon koulutuksen ja ollut ehdokkaana jopa luterilaiseksi piispaksi.

Bäksteri on rakkikoira jolla ei ole asemaa eikä pätevyyttä historiatieteessä saati yleisessä yhteiskuntatieteessä.
 

Fordél

Jäsen
Teologi Koivisto on ainakin sinua pätevämpi arvioimaan kristikirkon oppeja ja tulkitsemaan niitä tämän päivän tarpeisiin. Näin täytyy uskoa koska hän on käynyt läpi ko. uskon koulutuksen ja ollut ehdokkaana jopa luterilaiseksi piispaksi.

Bäksteri on rakkikoira jolla ei ole asemaa eikä pätevyyttä historiatieteessä saati yleisessä yhteiskuntatieteessä.

Mutta silti vedät johtopäätökset yhden henkilön näkemyksistä. Luotettavaa? Ei liian.

Bäckmankin on sentään valtiotieteiden tohtori, mutta kumma, että hänen tulkintansa ei sinulle kelpaa.

No kukin nappaa ne jutut, jotka sopivat itselleen. Myös allekirjoittanut.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Silti sitä pitää tulkita kokonaisuutena. Et lähde varmasti muistakaan kirjoista vetämään näin suuria johtopäätöksiä parista lauseesta, joten miksi teet Raamatusta?
Omasta puolestani sanoisin, että en pidä mitenkään kohtuuttomana vaikka kaikkivoivan jumalan ilmoittamalle sanalle asetetaan himpun verran korkeammat kriteerit, kuin yksityisten tahojen vaatimattomille yritelmille.
Tosin toisaalta on sanottava, että vaikkapa kaikkijuovan Jari Tervon kirjat ovat paljon hauskempia teoksia kuin em.
 

olkikuukkeli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Carolina Hurricanes, NHL:n suomalaiset
Raamatun mukaan Jumalan toive on, että jokainen uskoisi Häneen, syntien anteeksiantoon jne. eikä yksikään hukkuisi. Uskomisen asian Hän on kuitenkin jättänyt ihmisten oman harkinnan varaan. Sitä, miksi Hän on näin päättänyt, en tiedä.

Jumala on kaikkivaltias ja -tietävä. Hän on luonut ihmiselle vapaan tahdon ja on tietänyt mihin se johtaa. Jumala siis luo miljardettain ihmisiä helvettiin aivan tieten tahtoen ja tahallaan.
 

Vintsukka

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Suomi, Panthers
Mitä parempaa ateismissa on kuin agnostisismissa? Siitähän siinä oli kyse.

Mitä parempaa luterilaisuudessa on kuin katolilaisuudessa? Ulkoapäin katsellen ei mitään, mutta luterilainen on luterilainen, koska uskoo luterilaisen kirkon sanomaan.

Samoin ateisti on ateisti, koska uskoo, ettei jumalaa/jumalia ole olemassa.
 

Peeveli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Sekin on ihan turha toteamus, joka ei sovi olemassaolon kannattajan käyttämäksi argumentiksi. Sillä ei voi pönkittää mitään omaa kantaa eikä kyseenalaistaa opponentin kantaa. Se on vain älyllisesti epärehellinen heitto.

* * *

Keskustelija A: "Odinin olemassaoloa ei voida todistaa."

Keskustelija B: "Ei niin, mutta ei voida olemassaolemattomuuttakaan."


Sivistymätön, loogisesti rajoittunut tarkkailija kokee tässä vaiheessa punttien olevan tasan. Kenties keskustelija B:kin luulee niin (miksi hän muuten edes esittäisi tuon toteamuksen?). Tosiasiassa keskustelija A kuitenkin johtaa 100-0, koska ainoastaan hän on esittänyt validin argumentin.

Semanttista epärehellisyyttä. Nythän on (kaiketikin?) kyse jonkin asian tieteellisestä todistamisesta? Jos tiede rajaa itsensä ulkopuolelle jotakin, on kehäpäätelmä eli argumenttivirheiden kruunamaton kuningas yrittää väittää mitään suuntaan tai toiseen tällaisesta asiasta. Jumalan olemassaolon negaatio on tautologia naturalistiselle luonnontieteelle. Mitään ei tule todistetuksi eikä todistamatta jätetyksi.

Siis jos oletetaan että tällainen jumala kykenisi toimimaan vastoin tunnettuja luonnontieteellisiä lakeja.

On eri asia olla todistamatta jonkin olemassaoloa kuin olla systemaattisesti kykenemättä todistamaan tätä, riippumatta olemassaolosta.
 

olkikuukkeli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Carolina Hurricanes, NHL:n suomalaiset
Siis jos oletetaan että tällainen jumala kykenisi toimimaan vastoin tunnettuja luonnontieteellisiä lakeja.

Olen edelleen sitä mieltä, että jumalia tulisi kohdella sellaisina kuin ne näyttäytyvätkin: kulttuurisina ilmiöinä. Jotta jumalhypoteesin voisi ottaa vakavasti, täytyy ensin tutkia sen mielekkyyttä. Mikäli kosmos selittyy itsellään ja ihmismielestä todennetaan evoluutiobiologisesti ja -psykologisesti järkeenkäypiä "jumalanluomismekanismeja", meillä on rakennuspalikoita järkevälle keskustelulle.

"En usko, että jumalia on olemassa"-sisältöinen mielipide ei vaadi vedenpitäviä todisteita jumalia vastaan käydäkseen järkeen. Kuten HN:n esimerkkikin osoittaa, on käsitteisiin takertumista olla ottamatta millään tavalla kantaa esim. Herakleen olemassaolon puolesta tai vastaan. Numeraalisen arvion absoluuttinen mahdottomuus ei tarkoita, että olisimme täysin epätietoisia kaikesta, mikä voidaan määritellä tieteen ulkopuolelle.
 

Peeveli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Olen edelleen sitä mieltä, että jumalia tulisi kohdella sellaisina kuin ne näyttäytyvätkin: kulttuurisina ilmiöinä. Jotta jumalhypoteesin voisi ottaa vakavasti, täytyy ensin tutkia sen mielekkyyttä. Mikäli kosmos selittyy itsellään ja ihmismielestä todennetaan evoluutiobiologisesti ja -psykologisesti järkeenkäypiä "jumalanluomismekanismeja", meillä on rakennuspalikoita järkevälle keskustelulle.

"En usko, että jumalia on olemassa"-sisältöinen mielipide ei vaadi vedenpitäviä todisteita jumalia vastaan käydäkseen järkeen. Kuten HN:n esimerkkikin osoittaa, on käsitteisiin takertumista olla ottamatta millään tavalla kantaa esim. Herakleen olemassaolon puolesta vastaan. Numeraalisen arvion absoluuttinen mahdottomuus ei tarkoita, että olisimme täysin epätietoisia kaikesta, mikä voidaan määritellä tieteen ulkopuolelle.

En puhunut numeraalisista arvioista lainkaan, annat hiukan harhaanjohtavan kuvan asiasta. Väitin sen olevan kokonaisuudessaan tieteen ulkopuolista. Arkitiedon ulkopuolella sen sijaan ei taida olla mikään tai mitään mutta arkitietoon ei voikaan soveltaa, ainakaan järjellisesti, tiukkaa tieteellistä argumentoinnin painolastia. Luonnontieteellisesti ottaen arkitietoakaan ei ole olemassa..

En yrittänyt puuttua "en usko" tai "uskon" -käsitteisiin tai niiden vedenpitäviin todisteisiin. Eihän meillä ole uskomattomuutta, meillä on vain uskoa. Jonkun toisen maailmankuva rakentuu uskosta jonkin asian olemassaololle ja jonkin toisen asian olemassaolemattomuudelle.

Pystymme toki rakentamaan keskustelun miksi ihmisessä on ominaisuuksia uskolle ja/tai epäuskolle (anteeksi anglismini!), mutta eihän se jumalan olemassaoloon liity. Tai todista jotain suuntaan tai toiseen.
 
Suosikkijoukkue
Ipa, ipa, ipa, ipaa...
Semanttista epärehellisyyttä.

Ei ole.

Jos esitetään väite, joka voi olla tosi tai epätosi, pitää väite olla tarkistettavissa jomman kumman olettamuksen osalta. Jos ei ole, niin kyse ei ole järkevästä argumentista.

Jumalan olemassaolon argumentissa kyllä / ei voidaan todistaa vain toisen suuntaan. Olemassa olematonta ei voi todistaa olemassa olemattomaksi. Ei vaikka käyttäisi mitä filosofista kikkaa tai sementiikkaa. Vain olevan voi todistaa olevaksi. Olevan olemassa olemattomaksi todistaminen taas epäonnistuu vastatodisteiden kumotessa sen.

Väitin sen olevan kokonaisuudessaan tieteen ulkopuolista.

Mikään ei ole tieteen ulkopuolella. Siis käsitteenä näin ei voi olla.
Jos oletetaan että tällainen jumala kykenisi toimimaan vastoin tunnettuja luonnontieteellisiä lakeja, siitä jäisi jälki jota voitaisiin tutkia. Ja jos ei jäisi, se olisi sama asia kun että mitään ei tapahtuisi (jumaluus ei vaikuttaisi olevaan maailmaan). Jos taas jumala vaikuttaa olevaan, on se mahdollista havaita. On se vaikuttaminen sitten luonnonlakien ulkopuolista tai luonnonlakien mukaista, vaikutus voidaan havaita ja sitä voidaan tutkia.

Näin ollen Jumalan olemassa olo on todistettavissa.

Olemassa olemattomuutta taas ei voi todistaa. Ei jumalan, eikä minkään muunkaan vastaavan laisten väitteen pohjaa.




Jonkun toisen maailmankuva rakentuu uskosta jonkin asian olemassaololle ja jonkin toisen asian olemassaolemattomuudelle.

.

”jonkun maailman kuva” on ihmiskeskinen lähtökohta, ikään kuin ihmisen ajattelu jotenkin vaikuttasi maailmankaikkeuteen tai sen lakeihin. Matematiikka on olemassa on ihmistä tai ei. Me olemme vaan kehittyneet tarpeeksi älykkäiksi olennoiksi ymmärtämään sitä.

Ei siis ole mitään jumaluuden todistamista, jos joku uskoo jumalaan, sillä sehän on ihmisen oman pään sisässä tapahtuvaa toimintaa. Jumalan pitäisi kuitenkin olla ”maailmojen luoja”, joten jumaluuden pitäisi siis näkyä tässä luomassaan maailmassa. Ei maailmankaikkeutta ”kiinnosta” mitä se ihminen uskoo, se on tärkeää vain sille ihmiselle.

Uskovien ihmiskäsitys (puhun nyt siis abrahmilaisista uskonnoista) perustuu koko ajan johonkin ihmisen erityisyyteen jumalan edessä. ”Luomakunnan kruunu” ajatteluun, siihen että ihminen itsessään olisi merkityksellinen maailmankaikkeuden kannalta.
 

Peeveli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Ei ole.

Jos esitetään väite, joka voi olla tosi tai epätosi, pitää väite olla tarkistettavissa jomman kumman olettamuksen osalta. Jos ei ole, niin kyse ei ole järkevästä argumentista.

Siinähän koko homman ongelma onkin. Väite jumalan todellisuudesta tai epätodellisuudesta ei ole järkevä argumentti. Argumentin ongelma ei kuitenkaan tee mitään johtopäätöksiä itse ongelman suhteen.

Jumalan olemassaolon argumentissa kyllä / ei voidaan todistaa vain toisen suuntaan. Olemassa olematonta ei voi todistaa olemassa olemattomaksi. Ei vaikka käyttäisi mitä filosofista kikkaa tai sementiikkaa. Vain olevan voi todistaa olevaksi. Olevan olemassa olemattomaksi todistaminen taas epäonnistuu vastatodisteiden kumotessa sen.

Ihan yksinkertaisesti: olet väärässä. Jumalaa ei voi (tieteellisesti) todistaa olemassaolevaksi eikä olemassaolemattomaksi. Senhän takia koko keskustelu (jumalan tieteellisestä olemassaolosta) on turha, jos sen halutaan selvittävän jokin totuusarvo. Tieteenfilosofisena punnerruspenkkinä se on kyllä mielenkiintoinen.


Mikään ei ole tieteen ulkopuolella. Siis käsitteenä näin ei voi olla.
Jos oletetaan että tällainen jumala kykenisi toimimaan vastoin tunnettuja luonnontieteellisiä lakeja, siitä jäisi jälki jota voitaisiin tutkia. Ja jos ei jäisi, se olisi sama asia kun että mitään ei tapahtuisi (jumaluus ei vaikuttaisi olevaan maailmaan). Jos taas jumala vaikuttaa olevaan, on se mahdollista havaita. On se vaikuttaminen sitten luonnonlakien ulkopuolista tai luonnonlakien mukaista, vaikutus voidaan havaita ja sitä voidaan tutkia.

Näin ollen Jumalan olemassa olo on todistettavissa.

Olemassa olemattomuutta taas ei voi todistaa. Ei jumalan, eikä minkään muunkaan vastaavan laisten väitteen pohjaa.

Edelleen: olet yksiselitteisesti väärässä. Sinulla on harhainen kuva tieteen rajoista. Kaikki ongelmat eivät asetu tieteen alaan. Jotta jumalhypoteesi voitaisiin edes muodostaa, tulisi kyetä edes tunnistamaan hypoteesin termit. Näin ei kyetä tekemään. Toinen ongelma näyttää (ihan mutulla) olevan hankalampi käsittää yleisesti; harhaluulo tieteen kaikkivoipaisuudesta estää ymmärtämästä tieteen rajoja. Tieteen ulkopuolelle jää paljon asioita, paljon enemmän kuin sen sisään mahtuu. Teet muutenkin hyvin kummallisia johtopäätöksiä.

Miksi ihmeessä fysikaalisen rajan rikkomisesta jäisi jälki mihinkään? Siksi koska päätät niin? Taidat kuvitella, ettei ihmisen ymmärrys ylipäätään olisi rajallinen ollenkaan, vaan tiede ikäänkuin laajentaisi ihmisen kyvyn ymmärtää rajattomaksi? Näinhän asia, edelleen yksiselitteisesti, ei ole kuin tieteiskirjallisuudessa.

Et ilmeisesti oikein kykene hahmottamaan mitä ja miten luonnontieteet reaalimaailmaa tutkivat. Yritetään esimerkin kautta:

Tuntemattomasta syystä (a) naapurissasi kuvitteellisesti sijaitseva metsikkö romuttuu täysin joukosta salamoita kirkkaalta taivaalta. Näiden salamoiden jäljiltä metsikkö muuttuu joukoksi erikokoisia tikkuja, joka muodostaa ylhäältä katsoen melko täydellisen suurennoksen Michelangelon Aatamin luomisesta. Mitä sinä luulet että tiede tekee? Vastaus: se etsii ymmärrystä jo olemassaolevan tiedon perusteella. Sen saman tiedon, josta on ehdottomasti, kategorisesti ja parin muun synonyymin voimalla jätetty kaikki mahdollinen supernaturaalinen pois, oli sitä olemassa tai ei. Se etsii syitä ukkoselle, se ehkä rakentelee malleja miten sopivasti ionisoituneessa ilmassa palaset järjestyvät juuri niinkuin ne järjestäytyivät. Se ei missään tapauksessa edes tutki mahdollisuutta, että tapaukseen liittyisi mitään jumalaista tai yliluonnollista, koska se ei kuulu sen tehtäväkenttään. Siis huolimatta siitä, olisiko tässä mielikuvitusleikissä syy (a) jumalainen tai ei, tiede ei jumalaista/yliluonnollista havaitsisi. Koska se on rajattu ehdottomasti siitä pois.

Tiede ei siis vastaa jumalhypoteesiin, riippumatta siitä onko se reaalisesti totta tai ei. Ongelma ei ole todistustaakka, siinä olette HN:n kanssa tavallaan oikeassa, vaan se että käyttämäänne argumentointia ei voi tässä ongelmassa käyttää.

”jonkun maailman kuva” on ihmiskeskinen lähtökohta, ikään kuin ihmisen ajattelu jotenkin vaikuttasi maailmankaikkeuteen tai sen lakeihin. Matematiikka on olemassa on ihmistä tai ei. Me olemme vaan kehittyneet tarpeeksi älykkäiksi olennoiksi ymmärtämään sitä.

Ei siis ole mitään jumaluuden todistamista, jos joku uskoo jumalaan, sillä sehän on ihmisen oman pään sisässä tapahtuvaa toimintaa. Jumalan pitäisi kuitenkin olla ”maailmojen luoja”, joten jumaluuden pitäisi siis näkyä tässä luomassaan maailmassa. Ei maailmankaikkeutta ”kiinnosta” mitä se ihminen uskoo, se on tärkeää vain sille ihmiselle.

Uskovien ihmiskäsitys (puhun nyt siis abrahmilaisista uskonnoista) perustuu koko ajan johonkin ihmisen erityisyyteen jumalan edessä. ”Luomakunnan kruunu” ajatteluun, siihen että ihminen itsessään olisi merkityksellinen maailmankaikkeuden kannalta.

Eiköhän ihmiskeskeinen kuva ole kristinuskoa vanhempi. Turha siitä on uskontoja syyttää. Ihmiset nyt näyttävät vain olevan tähän mennessä ainoa ryhmä, joka kykenee muodostamaan tietynlaisia uskomuksia. En minä ole yrittänyt jumalaa todistaa, miksi yrittäisinkään kun pidän sitä a) mahdottomana b) tarkoituksettomana, kun en siihen (tai ateismiin) usko itsekään. Luetaan näitä viestejä ja mietitään mikä se punainen lanka on, eikä jaotella leireihin.

Niin ja matematiikan olemassaolo (reaalisesti) on edelleen todistamatta. Onnea yritykselle kuitenkin ;-)
 

olkikuukkeli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Carolina Hurricanes, NHL:n suomalaiset
Tiede ei siis vastaa jumalhypoteesiin, riippumatta siitä onko se reaalisesti totta tai ei. Ongelma ei ole todistustaakka, siinä olette HN:n kanssa tavallaan oikeassa, vaan se että käyttämäänne argumentointia ei voi tässä ongelmassa käyttää.

Olen kanssasi täysin samaa mieltä siitä, ettei jumalten olemassaoloa voi absoluuttisesti todistaa mihinkään suuntaan. Olen kuitenkin eri mieltä siitä, etteikö tieteellä olisi mitään käyttöä kysymystä pohdittaessa.

Nimenomaan tiede tarjoaa luotettavimmat välineet erilaisten aihetodisteiden etsimiseen. Evoluutiopsykologia yhdistettynä humanistisiin tieteenaloihin voi tarjota varsin hyvän selityksen siitä, miksi koko jumalhypoteesia pyörittelemme. En voi käsittää kantaa, jonka mukaan tällainen data olisi muka täysin merkityksetöntä!

Eiköhän ihmiskeskeinen kuva ole kristinuskoa vanhempi.

Kristinuskohan nyt on aivan tuore kummajainen ihmiskunnan ~200000:n vuoden kehityshistoriaan peilatessa. Toisaalta emme tiedä, minkä keskeinen maailmankuva varhaisilla ihmisillä oli. Tunnettujen metsästäjä-keräilijäkulttuurien perusteella voisi arvata, että jonkinlainen animistinen luonnonuskonnollisuus lienee aika tyypillinen primitiivisen uskomisen tyyppi.

En minä ole yrittänyt jumalaa todistaa, miksi yrittäisinkään kun pidän sitä a) mahdottomana b) tarkoituksettomana, kun en siihen (tai ateismiin) usko itsekään.

Eihän minunkaan ateismini ole tuon kummempi. En vain usko jumalaan ja sillä selvä. Kohtaan a) sama vastaus ja kohtaan b) lievä erimielisyys. Minusta Jumalasta kannattaa puhua, koska uskontojen kulttuurinen merkitys on valtava ja jumaliin vedotaan ihan käytännön tekoja tehdessä tai vaikkapa arkielämän moraalidiskurssissa.

Niin ja matematiikan olemassaolo (reaalisesti) on edelleen todistamatta. Onnea yritykselle kuitenkin ;-)

Miksi matematiikka pitäisi "todistaa"? Matematiikkaa voidaan soveltaa luonnollisten tapahtumien mittaamiseen ja ennustamiseen, jossa se toimii erinomaisesti.
 

Peeveli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Nimenomaan tiede tarjoaa luotettavimmat välineet erilaisten aihetodisteiden etsimiseen. Evoluutiopsykologia yhdistettynä humanistisiin tieteenaloihin voi tarjota varsin hyvän selityksen siitä, miksi koko jumalhypoteesia pyörittelemme. En voi käsittää kantaa, jonka mukaan tällainen data olisi muka täysin merkityksetöntä!

En yritä väittää, että tällainen data olisi merkityksetöntä kaiken kaikkiaan, se on merkityksetöntä sen mittaamiseen, onko jumalhypoteesi (tässä tapauksessa siis onko jumalalla varsinainen ekstensio reaalimaailmassa olemassa vai ei) totta. Se tarjoaa toki valtavan määrän ymmärtää tieteen näkökulmasta syitä uskonnollisuuteen ja sen lieveilmiöihin mutta sitä ei missään nimessä saa sekoittaa minkäänlaiseen todistukseen jumalan olemassaolosta sinänsä. Tätä virhettä viljellään aika ylenpalttisesti.


Eihän minunkaan ateismini ole tuon kummempi. En vain usko jumalaan ja sillä selvä. Kohtaan a) sama vastaus ja kohtaan b) lievä erimielisyys. Minusta Jumalasta kannattaa puhua, koska uskontojen kulttuurinen merkitys on valtava ja jumaliin vedotaan ihan käytännön tekoja tehdessä tai vaikkapa arkielämän moraalidiskurssissa.

Tietenkin jumalista/jumalasta kannattaa puhua, erityisesti uskonnoista, kunhan ei erehdy sekoittamaan sitä yllämainittuun jumalhypoteesiin. Itselleni "uusateismi" tai "tieteellinen ateismi" on salakavalampi versio kreationismista, joka pitää potkia ******* korruptoimasta vakavasti otettavaa tiedettä.

Miksi matematiikka pitäisi "todistaa"? Matematiikkaa voidaan soveltaa luonnollisten tapahtumien mittaamiseen ja ennustamiseen, jossa se toimii erinomaisesti.

Tämä kommentti oli Tarinankertojalle ja/tai hengenheimolaisille, jotka iloisesti kuvittelevat kaiken tieteessä olevan empiirisesti tai naturalistisesti todistettua. Pragmaattinen todistus sinänsä ei ole erityisen vahva, eikä matematiikka eksaktina ja a priorisena kai sellaista kaipaakaan. Hyvä lisä. Tieteestä liikkuu niin hämäriä, uskonnollisia käsityksiä että on välillä syytä muistuttaa ettei tiede ole uskonto tai edes pyri olemaan sitä.
 
Suosikkijoukkue
Ipa, ipa, ipa, ipaa...
Siinähän koko homman ongelma onkin. Väite jumalan todellisuudesta tai epätodellisuudesta ei ole järkevä argumentti. Argumentin ongelma ei kuitenkaan tee mitään johtopäätöksiä itse ongelman suhteen.

Täh?

Järjetön argumentti on sellainen jota ei voida todentaa.
Jumalhypoteesin voi todentaa.





Ihan yksinkertaisesti: olet väärässä. Jumalaa ei voi (tieteellisesti) todistaa olemassaolevaksi eikä olemassaolemattomaksi. Senhän takia koko keskustelu (jumalan tieteellisestä olemassaolosta) on turha, jos sen halutaan selvittävän jokin totuusarvo. Tieteenfilosofisena punnerruspenkkinä se on kyllä mielenkiintoinen.

Höpsistä. Jumalan olemassaolo on helppo todistaa. Jos on jumala joka vaikuttaa, tai on joskus vaikuttanut, maailmankaikkeuteen se on todennettavissa havainnoin. Tieteen filosofialla ei ole asian kanssa tekemistä. asiat ovat olemassa tai eivät ole ihmisen niille antamista merkityksistä piittaamatta.



Edelleen: olet yksiselitteisesti väärässä. Sinulla on harhainen kuva tieteen rajoista. Kaikki ongelmat eivät asetu tieteen alaan.

KAIKKI ongelmat asettuvat tieteen alaan, tai olet ymmärtänyt tieteen väärin. tiede, vaikka meille ihmisille on inhmillistä toimintaa, on olemassaolrvien asioiden olemassaoloa. Käsitteenä meille ihmisille se on näiden olemassa olevien asioiden tulkintaa ja tutkintaa, mutta se, miten me sitä havainnoimme ei vaiktuta siihen onko se olemassa.



Tieteen ulkopuolelle jää paljon asioita, paljon enemmän kuin sen sisään mahtuu. Teet muutenkin hyvin kummallisia johtopäätöksiä.

Tieteen, eli olemassa olevien asioiden havainnointi ja tulkinta ei jätä mitään ulkopuolelleen. Olemassa olevat asiat muodostavat maailmankaikkeuden. Jos jokin maailmankaikkeuden ulkopuolinen asia on olemassa, JA se vaikuttaa maailmankaikkeuteen, se on todennettavissa.

Kun nyt rakentelet olkikukkoja tieteen filosofiasta, niin se että ihmisen tiede ei NYT kykene selittämään jotakin, ei tarkoita että se olisi selittämätöntä.

Olemassa olevat asiat ovat olemassa ihmisen selityksistä piittaamatta. 1+1 = 2 tämän maailmankaikkeuden ominasuuksissa on ihmistä tai ei. tuo lauseke pitää sisällään myös jumaluuden, jo sellainen on.

Ja jos sellainen on, se voidaan myös tuolla tavalla todentaa. Jos ei ihmismieli siihen kytken nyt, niin se ei tarkoita ettei sitä kyettäisi koskaan tulkitsemaan..

Niinpä.. JOS Jumala on olemassa, se voidaan näyttä toteen. JOS jumala EI ole olemassa, sitä ei kyetä näyttämään toteen.



Miksi ihmeessä fysikaalisen rajan rikkomisesta jäisi jälki mihinkään? Siksi koska päätät niin?

Täh?

Jos vuori siirtyy, on sen siirtävä voima tunnettu tai ei, niin me havaitsemme että vuori siirtyy, eikö? Jos me emme havaitse, että vuori siirtyy, se on meidän kannaltamme sama asia kuin että vuori ei siirtynyt.

eli JOS Jumaluus vaikuttaa millään tavalla olevaiseen, se vaikutus on havaittavissa, tai se vaikutus on sama kuin ei vaikutusta.

Ihan puhdasta logiikkaa.


Taidat kuvitella, ettei ihmisen ymmärrys ylipäätään olisi rajallinen ollenkaan, vaan tiede ikäänkuin laajentaisi ihmisen kyvyn ymmärtää rajattomaksi? Näinhän asia, edelleen yksiselitteisesti, ei ole kuin tieteiskirjallisuudessa.

Mistä ihmeestä saat käsityksen, että ihmisen ymmärrys olisi mielestäni rajaton? Ei ole, ei tietenkään ole. Se että ”emme tiedä” ei vaan takoita ”kaikki mun päässäni keksimä voi olla totta, ku mä haluun”. Se on vaan ”ei tiedetä”. Eli se että "ei tiedetä" ei todista jumalasta mitään. Koska olematonta/ei tiedetä ei voida näyttä toteen edes teoriassa.

Mutta tieteen perusperiaate on silti täysin aukoton, on ihmistä tai ei. Se, että olemassa olevat asiat ovat olemassa, ja ne voidaan toteen näyttää.

Olemassa olemattomia ei. Tällä ei ole mitään tekemistä uskon kanssa, siis uskon ihmisen johonkin rajattomaan älyyn tai mahdollisuuksiin. Se on peruslooginen päätelmä, joka ei riipu havainnoijasta tai selittäjästä


Tuntemattomasta syystä (a) naapurissasi kuvitteellisesti sijaitseva metsikkö romuttuu täysin joukosta salamoita kirkkaalta taivaalta. Näiden salamoiden jäljiltä metsikkö muuttuu joukoksi erikokoisia tikkuja, joka muodostaa ylhäältä katsoen melko täydellisen suurennoksen Michelangelon Aatamin luomisesta.

Ja kas, ”tuntemattomasta syystä”, eli tuntemattomuus on vaikuttanut oleviaiseen, eli tuntemattoman vaikutukset ovat havaittavissa olevaisessa. Ja kas, jos tuntematon voima on vaikuttanut se voidaan näyttää todeksi.

Eli missä ovat Jumaluuden, tuntemattoman voiman, aiheuttamat vaikutukset kuten erimerkissäsi? Ei ole näkynyt.


Se ei missään tapauksessa edes tutki mahdollisuutta, että tapaukseen liittyisi mitään jumalaista tai yliluonnollista, koska se ei kuulu sen tehtäväkenttään. Siis huolimatta siitä, olisiko tässä mielikuvitusleikissä syy (a) jumalainen tai ei, tiede ei jumalaista/yliluonnollista havaitsisi. Koska se on rajattu ehdottomasti siitä pois.

Tässä nähdään, että tiede on sinulle vieras asia. Ei tiede mitään tutki, ihminen tutkii. Ja kuka tahansa ihminen voi niin tehdä. Ihan vapaasti, ei ole rajoja tai ennakkoon raamttuun kirjoitettuja totuuksia.

Ja jos ihminen koittaa tuosta löytää jumallallisen vaikutuksen ja koittaa todistaa sen… niin, hän olisi todistanut selittämättömän voiman vaikutuksen (havaitun vaikutuksen, kuten itse esimerkissäsi kerroit, havaittu on tapahtuma, selitystä etistään) olevaiseen.

Tällaista todistetta, että joku selittämätön voima olisi vakuuttanut tähän salamointiin, ei vaan käytännössä ole kukaan pystynyt hyvistä yrityksistä huolimatta näyttämään toteen. Kuka tahansa uskovainen voi koska tahansa niin tehdä halutessaan, ja ID porukka kovasti yrittääkin… ei vaan ole onnistunut

Ja tässä se jumaluuden toistaminen olisi mitä helpointa. Havaitaan kirkkaantaivaan salamointi joka luo tikusta Michelangelon Aatamin ja eikä pystytä selittämään sitä. Missä nämä tämmöset ilmiöt ovat?

Maailma on odottanut tämmöistä ”ihmettä” aika kauan. Monet on yrittäneet, kaikki on epäonnistuneet, esim Randin miljoona on jakamatta.

Niin ja matematiikan olemassaolo (reaalisesti) on edelleen todistamatta.

Heh, ihmisen filosofinen todistelu matemaatiikan olemassaolosta on hypoteesi, jota käytetään, kun halutaan uskoa yliluonnolliseen.

Tämän maailmankaikkeuden luonnonlait ovat ihmisen todistelusta riippumattomia. Niitä ihminen osaa kuvata matematiikan kielellä aika hyvin. Mailmankaikkeutemme ei olisi olemassa, jos 2+2= 4 ei toteutuisi (ihmisen merkitsemistavasta tai kielellisestä esitystavasta riippumatta). Tällöin maailman kaikkeuden säännöt olisivat erilasia, ja meitä ei varmaan olisi keskustelemassa tällä siitä.



Maailma odottaa jumaluuden ihmeitä. Jumalan maailmaan vaikutus on pudonnut kuin lehmän häntä..

(kuva asiasta)
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös