Kirkon pitäisi jo luoda/päättää yhteinen linja, miten se suhtautuu homoavioliittoihin tai ylipäätään koko homousilmiöön. Haluavatko jatkaa sillä Raamatun perustalla, jolle kristinusko on rakennettu vai haarautuuko Suomen valtakirkko eri leireihin tässä vaiheessa ? Homoilla on oikeus omaan uskoonsa ja kirkkoonsa ja ev.lut.kirkolla oikeus noudattaa joko vanhoja oppeja tai lähteä nuoleskelemaan verorahojen menetyksen pelossa näitä "uusia" suuntauksia. Joka tapauksessa nykymuotoinen ev.lut.srk alkaa tulevaisuudessa olla tiensä päässä, ottaa se minkä linjan tahansa.
Oman tulkintani mukaan on Raamatun oppien perusteella päivänselvää, että jos ihminen on sairastunut homouteen tai syntynyt tuollaisena sairaana, niin tuota sairautta pitäisi pyrkiä kaikin keinoin hoitamaan ja sen oireita välttämään. Aivan samalla tavalla kuin muihinkin himoihin tmv. ajautuneiden tulisi pyrkiä parantumaan tai välttämään luonnonvastaista tai muille haittaa aiheuttavaa toimintaansa. Ovatko pedofiilit ja eläimiinsekaantujatkin syntyneet sellaisina, joita ovat ? Usein väitetään että homouteen syntyy, miksei sitten muihinkin perversioihin, jotka eivät ole luonnonmukaisia ? Ei muuta, kuin suopeutta heille kaikille samalla mitalla, katolinen kirkkohan on jo näyttänyt suunnan komeasti.
Ihminen ilmeisesti voi lisääntyä jopa eläimen kanssa, mutta en ole kuullut että samaa sukupuolta olevat voisivat keskenään lisääntyä. Mielestäni kirkon "vanhat opit" seksuaalisuudesta ja luonto kulkevat käsi kädessä. Kaikki poikkeavat seksuaalisuuden muodot taas kulkevat samalla viivalla mielestäni. Yhtä lailla hoitoa kaipaavia, sairaita ihmiskunnan jäseniä, ovat niin homot, pedofiilit kuin muitakin luonnonvastaisia perversioita harrastavat yksilöt. Ei tarvitse kuitenkaan kivittää, vaikka sellainenkin vaihtoehto jossain mainitaan. Otetaan tässä mukaan se armo ja nykyajassa se armo voisi olla vaikka hoitoonpääsy.
En ole itse lainkaan vakuuttunut, että ihminen muka syntyisi seksuaalisesti poikkeavana. Seksuaalisuushan herää ihmisessä nuoruuden aikana, tähän ei voi olla vaikuttamatta siihen asti eletty elämä, johon kuuluvat vanhemmat ja muut läheiset sekä kaikki elämässä koettu. Jos tuo kehitys ei ole luonnonmukainen (ns. normaali, jota sanaa toki ei nykyään voi enää käyttää kun homot/lesbot/bi:t tuntuvat nykyään olevan ns. normaalia kansaa), siihen pitää puuttua. Ihmisiä hoidetaan mm. persoonallisuushäiriöiden, kleptomanian ja vaikka minkälaisten psyykkisten sekä fyysisten sairauksien johdosta. Luonnonvastainen, sairas sukupuolinen käytös, pitäisi mielestäni myös saada hoidon alaiseksi. Varmaan nykyään jo 50 % kansasta väittää homouden olevan normaalia, en voi ymmärtää mikä ihmisten silmät on niin täysin sumentanut. Jo pikku lapsikin ymmärtää, että sairaushan tuo on, siinä missä
sairas on jonkun sarjamurhaajan mielikin.
Eli omasta mielipiteestäni, miten kirkon pitäisi homouteen ja heidän liittoihinsa suhtautua, ei varmaan ole epäselvyyttä. Homouttakin pitää suvaita ja samalla voi tuohon myös tarjota apua ja hoitoonohjausta. Mutta homoliittojen siunaamiselle siis todella jyrkkä ei, miten moista voi edes siunata. Mielestäni ihan sama kuin siunaisi naapurin taloa polttamaan lähtevät miehen teon.
Perustakoot homot uusille opeille nojaavia seurakuntia sitten, kun eroavat nykyisistä ja haluavat vihkimisiä.
Onneksi ei asiaa tarvitse olla päättämässä. Vaikka itsellä mielipide onkin siitä, minkä kannan kirkon soisin ottavan, on se sinänsä lopulta itselle yhdentekevää, että sen jälkeen kun saavat jonkunlaisen päätöksen aikaiseksi, voin itse päättää, haluanko moiseen yhteisöön enää kuulua vai en. Uskoon ei onneksi tarvitse seurakuntaa, eikä usko myöskään kysy verokillinkejä mihinkään byrokraattisiin instituutioihin.
ps. kirjoitus ei juuri liity otsikkoon, joten siirtäkää jonnekin kirkko/homot-keskustelun alle, jos sellainen ketju löytyy...
