Itse en ole teologi, mutta joku teologi voisi vastata asiaan kunnon perusteluin.
Kristillisen näkemyksen mukaan Jumala on mysteeri, rajaton ja kaiken olevan takana. Jumalaa ei voi rationalisoida, vaikka kuinka haluaisi. Fundamentalistit usein eivät kestä tätä mysteeriä vaan pyrkivät rationalisoimaan Jumalan, tekemään siitä omanlaistaan tiedettä ja näitä käsityksiä on sitten toki kenen tahansa helppo ampua alas. Itse ajattelen, että rationalismi ja tiede on toki hyvä lähtökohta maailmankuvan rakentamiseen, mutta se ei ole vastaus perimmäisiin kysymyksiin. Usko, toivo ja rakkaus eivät pohjaudu mihinkään rationaaliseen.
.... Mieluumminkin antaisin sitten omasta ilostani pyytämättä tai maksaisin sitten jotain kirkkoveroa, jota ei tarvitsisi sen enempää miettiä enkä sellaista papereissakaan juuri tuijottelisi.
...
Raamatun avulla pyritään vastaamaan ihmisen perimmäisiin kysymyksiin toisin kuin Potterilla tai monella muulla kirjalla.
Länsimainen yhteiskunta on pitkälti myös muotoutunut kristinuskon myötä ja nykyisin kristinuskoa tulkitaan siten, ettei usko ja tiede ole millään tavalla ristiriidassa. Näin ajattelivat jo monet varhaiset kristilliset teologit ja onneksi tiedevastaisuus on väistynyt toisin kuin esim. monessa islamilaisessa maassa. Tiedevastaisuus saa pontensa mielestäni pelosta. Omia käsityksiä ja uskoa ei uskalleta asettaa niin kriittisen silmän alle, että se kestaisi syvemmän tarkastelun.
Usko, toivo ja rakkaus eivät pohjaudu mihinkään rationaaliseen.
Itse kuulun siihen ryhmään, joka ei saa rationaalisuudesta vastausta perimmäisiin kysymyksiin kuten olemassaolomme perusteisiin (miksi olemme täällä jne.).
Tässä lainaus MLL:n sivuilta puheenjohtaja Tammisen luennolta:
"Onko uskontokasvatus aikuisten eettinen velvollisuus, kysyi Mannerheimin Lastensuojeluliiton puheenjohtaja, lastenpsykiatrian professori Tuula Tamminen puheenvuorossaan. Uskonto, oli se mikä tahansa uskonto, kuuluu Tammisen mukaan lapsen kehitykseen.
– Uskonnon kautta lapsen elämään voi syntyä henkinen ulottuvuus, johon liittyy mm. toivon ja turvan mahdollisuus. Uskonnot ovat olleet myös tuki kasvattajille ja vahva tukipilari moraalikehitykselle.
– Juuri nyt psykologiassa on kasvava kiinnostus siihen, mitä uskonto on, miten lapsen usko ja yksilön maailmankuva syntyy, sekä mikä merkitys uskonnolla on nuoren identiteetin muodostumiseen. Uskontojen merkityksen vähenemisellä on nähty yhteys masennuksen ja epätoivon lisääntymiseen.
– Aikuisilla on vapaus valita uskonsa. Jos lapsi ei saa uskontokasvatusta, hänelle ei anneta mahdollisuutta tehdä valintaa, Tuula Tamminen muistutti."
Tässä on pyöritelty samoja asioita reilun 200 sivun verran, ja voin sen sanoa, että vaikka näitä asioita miten jauhetaan, eivät uskovaiset ja uskonnottomat tule ymmärtämään toisiaan.
Millä perusteella lapsen täytyisi elää uskonnottomasti siihen asti kunnes voi tehdä oman päätöksen?
Sillä, että ylipäänsä on kirkko ja seurakuntia on toki raamatulliset perusteet. Seurakuntayhteys on ollut ensiarvoisen tärkeää kautta kristillisen historian, voidaan erotella ns. kirkon yhteinen usko ja ihmisen henkilökohtainen usko.
Olen jonkin verran sivusta seurannut tätä keskustelua, enkä oikein käsitä, mitä tässä ajetaan takaa. Tässä on pyöritelty samoja asioita reilun 200 sivun verran, ja voin sen sanoa, että vaikka näitä asioita miten jauhetaan, eivät uskovaiset ja uskonnottomat tule ymmärtämään toisiaan.
Oletan, että tarkoitat Jessellä Jeesusta. Jos näin on, olet ainakin vähän väärässä, koska kyllähän Jeesus sanoo Pietaria kallioksi, jolle perustaa kirkkonsa.(Matt. 16:18-19):Jesse ei opeta mitään kirkosta, kirkko oppi on tullut vasta jälkikäteen raamattuun.
Huvittunut olen minäkin kun lueskelen tätä silmitöntä pilkunnussimista. Mutta sain jo vastauksen siihen kun kysyin, että mitä tässä ajetaan takaa.Tämä on siis vain ajanvietettä. Ja mikäs siinä, se teille ja meille suotakoon.Huvittavaa on, että aina tasainen väliajoin tulee taas tämäkin, jossa päivitellään miten ei ymmärretä toisiaan ja Fordelin vakiokomentti miten keskustelu olisi antoisampaa jos... LOL. Tuntuu että olemme jossakin loopissa tai syklissä. Mutta ei kai tätäkään keskustelua niin hirveän tosissaan tarvitse ottaa? Jonkinlaista viihdettä kai tämäkin on lopulta?
Kolehtia ei tietääkseni ole pakko antaa. Eli jos nyt tuntuu siltä, ettei halua sponsoroida kirkon toimintoja tälläkään tavalla, niin ei tarvitse kolehtirahaa antaa.Amerikanihmeelle vielä sen verran, että ainakin tuossa alle 10 vuotta sitten, kun itse rippikouluun kuuluvilla pakollisilla jumalanpalveluksilla kävin, kerättiin siellä kolehtia. Tuskin se käytäntö ainakaan hävinnyt on.
Ei toki. Jos on kristilliseen kirkkoon kastettu, niin se riittää. Jos lapsi taas on otettu esim. islamiin mukaan synnyttyään, niin se riittää hänelle. Jos vain islamin uskoon kuuluvat pelastuvat, niin on mahdollisuus, että hänelle käy hyvin. Jos ei kukaan pelastu, niin ei ollut tuo mitään pois häneltä. Samoin kaikkien muiden uskontokuntien osalta jotka eivät pakota harjoittamaan uskontoaan, vaikka lapsi olisi kuinka otettu jäseneksi jo kasteessa tai syntyessään.Lisäksi kysyisin, että pitäisikö siis mielestäsi lapsen käydä "varmuuden vuoksi" läpi kaikki mahdolliset riitit ja messut? Erilaisista pakanajuhlista alkaen aina ympärileikkauksiin?
Tämä minua tietyllä tavalla hiukan huvittaa aina. Rationaalinen, länsimainen maailmankuva ei pysty vastaamaan kaikkiin kysymyksiin, kuitenkin sitten niihin puuttuviin kysymyksiin lähdetään hakemaan vastausta suunnasta, jonka valinta on juurikin rationaalinen teko.
Vai onko Kristinusko ja Raamattu tosiaan ainoat lähestymistavat näihin asioihin maailmassa? Joten minkä takia etsit vastauksia juuri sieltä suunnalta? Jos kriittisesti tarkastelet omaa prosessiasi sen suhteen, minkä takia valintasi oli juuri Kristinusko, ei Islam, kungutselaisuus tai Hinduismi, taitaa kaikki mystiikka ja hengellisyys kadota sen sileän tien. Valintasi on viime kädessä ollut kulttuurin ja sosiaalisen ympäristösi tulos, minkä lisäksi olet tehnyt kompromissin rationaalisuuden ja "hengellisyyden" välillä, koska valintasi ei ole ollu jokin pakanauskonto.
Huvittavaa on, että aina tasainen väliajoin tulee taas tämäkin, jossa päivitellään miten ei ymmärretä toisiaan ja Fordelin vakiokomentti miten keskustelu olisi antoisampaa jos... LOL. Tuntuu että olemme jossakin loopissa tai syklissä. Mutta ei kai tätäkään keskustelua niin hirveän tosissaan tarvitse ottaa? Jonkinlaista viihdettä kai tämäkin on lopulta?
Morgothin puolustukseksi on sanottava, että vaikka hänen tyylinsä onkin aika suorasukainen ja tuntuu jopa pilkkaavalta välillä, niin uskon, ettei hänen tarkoituksensa ole kuitenkaan loukata muita keskustelijoita ja mielestäni hän on tuonut esille asioita, joita ainakin minä olen joutunut miettimään tarkasti ja monelta kantilta. Uskoisin, että tuo juuri on keskustelun tarkoitus, nähdään asia uudelta kantilta ja yritetään saada jotain tolkkua siitä, miksi muut näkevät asiat omalla, erilaisella tavallaan. Ehkä YV:t auttavat tällaisissa asioissa ja selvittävät toisen taustoja ja tarkoitusperiä. Itse ainakin turvaudun niihin, kun tuntuu, että keskustelussa on menty "rajojen yli".Suoraan sanottuna sinä et ole tehnyt keskustelusta mitenkään erityisen antoisaa tai tuonut tänne mitään erityistä. Varjo, vlad, Wiking jne. sentään tuovat omia näkemyksiään ja sitä kautta rakentavat siltoja eri näkökantojen välille vaikka olemmekin paikoin täysin eri mieltä asioista, mutta sulla tuo anti on ollut vähän heikompaa. Annettavaa varmasti olisi paljon, mutta tyylisi on ollut kaikkea muuta kuin rakentava. Mutta jokainen taplaa tavallaan ja kirjoita ihmeessä samaan malliin, jos se tuo sinulle jonkinlaista tyydytystä.
Morgothin puolustukseksi on sanottava, että vaikka hänen tyylinsä onkin aika suorasukainen ja tuntuu jopa pilkkaavalta välillä, niin uskon, ettei hänen tarkoituksensa ole kuitenkaan loukata muita keskustelijoita ja mielestäni hän on tuonut esille asioita, joita ainakin minä olen joutunut miettimään tarkasti ja monelta kantilta.
Oletan, että tarkoitat Jessellä Jeesusta. Jos näin on, olet ainakin vähän väärässä, koska kyllähän Jeesus sanoo Pietaria kallioksi, jolle perustaa kirkkonsa.(Matt. 16:18-19):
"Ja minä sanon sinulle: Sinä olet Pietari, ja tälle kalliolle minä rakennan kirkkoni. Sitä eivät tuonelan portit voita."
Okei, hyvä pointti.Niin... Mutta kun tuo 1992 käännös on ensimmäinen, missä puhutaan kirkosta.
Annettavaa varmasti olisi paljon, mutta tyylisi on ollut kaikkea muuta kuin rakentava. Mutta jokainen taplaa tavallaan ja kirjoita ihmeessä samaan malliin, jos se tuo sinulle jonkinlaista tyydytystä.
Aina voit laittaa ignore-listalle, jos ei viestejäni jaksa lukea. Ei kaikkea ehkä niin henkilökohtaisesti tarvi ottaa, vaikka aina vähän väliä heitätkin tähän ketjuun tuon saman komentin vähän eri sanoilla vain, mutta se nyt taisi olla sinulle liikaa, että sen sanoi ääneen.
Jos nyt jäi hampaankoloon ihan oikeasti jotain niin laita yv:t tai lisää minut ignore-listallasi.
Tein sen siksi, että taas kerran oltiin menossa poteroihin eikä mitään hedelmällistä ole syntynyt.
Suoraan sanoen en edes ymmärrä mikä tuo tavoittelemasi ideaalitilanne tälläisessä keskustelussa olisi tai millaista sellainen keskustelu olisi, jonka perään haikailet? Minä en ole huomannut että sinun viestisi olisivat sen hedelmällisempiä kuin kenenkään muunkaan tässä ketjussa vaan siellä poterossa olet kuin kuka tahansa muukin, paitsi nyt mitä välillä nostat itsesi jalustalle. Miten ihmeessä tästä aiheesta voisi syntyä jotain hedelmällistä (mitkä ikinä tarkoittaakin)? Satoja, tuhansia vuosia tästä on väännetty ja sinä odotat että jossakin jatkoajassa tulisi jotain ihmeellistä lisää tähän?
Mielestäni se mikä tässä keskustelussa on 'vikana' tällä palstalla, että täällä on suhteessa liikaa ateisteja uskovaisiin, ja uskovatkin varsin 'maallstuneita' ja ateistien suuren määrän vuoksi eivät ehkä uskalla ihan tosissaan sanoa mitä ajattelevat vaan kaunistelevat tai ylipäätäänkin ehkä uskovaisten on tällä palstalla vaikeampi tulla 'kaapista ulos'. Lisäksi vielä kaikki uskovat ovat saman uskontokunnan edustajia, joten homma menee siihen samaa evlut. vs ateismi jankkaamiseksi, josta on ehkä lähes kaikki sanottu jo jossakin vaiheessa tätä ketjua.
Näinhän se vähän on. Olisihan se välillä mukava kuulla muidenkin uskontojen edustajien näkökantoja kuin kristinuskon ja sieltä luterilaisen osaston.
keskusteluita jokaisen omista näkökannoista eikä niinkään näistä uskon institutionaalisista kysymyksistä kuten kasteesta, pedofiliongelmista jne. Toki niistäkin on hyvä keskustella, mutta itse en jaksa puolustella kirkon tekemisiä (siihen rooliin täällä monesti joutuu) vaan omia tekemisiäni. Siksi on hedelmällisempää puhua asioista yksilötasolla kuin noin laveasti.