Esimerkiksi monista jumalistaan tunnetussa muinaisessa Egyptissä on kehitetty uskonto-oppia monijumalaisuudesta yhteen jumalaan. Tässä on tapahtunut puhtaasti uskonnollista kehittymistä sillä varsinaisesti vanhoja jumalia ei ole hylätty, vaan heidän määritelmäänsä on muutettu niin että on todellisuudessa vain yksi Jumala.
Muistetaanhan nyt kuitenkin se perustavaa laatua oleva asia, että muinaisessa Egyptissä erityisesti 18. dynastian aikaan palvottu Aton sai syntynsä 12. dynastian aikana, jolloin auringonjumala Ra-Horakhtyä alettiin kuvata auringonkehränä. Ennen Amenhotep III valtakautta Aton pysyi melkoisen merityksettömänä jumala muiden jumalien joukossa. Akhenatenin noustua valtaan hän kielsi kaikkien muiden jumalien palvelemisen ja nosti Atonin ainoaksi jumalaksi. Muutokset kohtasivat kuitenkin suurta vastustusta, suuressa osassa Egyptiä palvottiin edelleen paikallisia ja entisiä jumalia.
Atonin palvonta poikkesi huomattavasti varhaisempien jumalien palvonnasta. Tavallinen ihminen ei nimittäin saanut palvoa Atonia laisinkaan, vaan hänen tuli palvoa faarao Akhenatenia, joka sitten palvoi Atonia. Aton kuvattiin (ja kuvataan) usein pitelemässä ankh-symbolia auringonsäteinä kurottuvilla käsillään faaraon edessä.
Faarao Akhenatenin kuoltua, atonin palvojat joutuivat jopa vainon kohteeksi. Atonille pyhitettyjä muistomerkkejä ja rakennuksia tuhottiin, Amarnan (Akhetaten) hylättiin etc. Atonin palvonta jatkui pienimuotoisempana vielä useamman sukupolven ajan mutta merkitysellisimmiksi jumaliksi kohosivat jumalat ennen Atonin aikaa, kuten Osiris, Isis, Ra, Horus, Anubis, seth etc. Sekä sadat, kenties tuhannet pienemmän jumalat ja olennot joihin egyptiläiset keskittivät uskonsa.
Eli toisin sanoen, egyptiläiset eivät valinneet Atoniin siirtyessään yhtä ja ainoaa jumalaa vaan jo sen vallassa ollessa palvottiin muitakin jumalia ja sen siirtyessä "syrjää" ts. kun se syrjäytettiin, palvonnan kohteeksi nousivat lukemattomat vanhan jumalat ja uskomukset. Toiseksi, minusta se, että siirrytään useammasta jumalasta yhdeksi jumalaksi ei ole minkään sortin kehittymistä - korkeintaan siirtymistä diktaturiaan, jossa yksi syrjäyttää muut. Usein yhteen jumalaan siirtyminen tuhoaa samalla huomattavan kulttuuriperinnön (maapallon historiasta löytyy vaikka kuinka esimerkkejä, esim. Pohjois- ja Etelä-Amerikka) - minusta tämä on kaikkea muuta kuin edistyksellinen asia vaikka uskonnoista ja uskomusjärjestelmistä onkin kyse ja niiden merkitys minulle, muuta kuin kiinnostavana kohteena, on hyvinkin olematon. (lähteenä käytetty osin wikipediaa.)
vlad.
Viimeksi muokattu: