Lue aiempi viestini uudestaan. Siinähän yritetään selittää, että miksi on vaikeaa saada selville jumalan, olkoon minkä uskonnon jumala hyvänsä, tarkoitusperiä.
Luin viestisi kyllä ja olen tavallaan samaa mieltäkin. En itse kiistä mahdollisuutta, että on jonkinlainen jumala, tai maailmankaikkeuden kattava korkeampi tietoisuus jolle ei päde samat lait kuin meille. Mielestäni se ajattelu on vaan aika poikkeava Raamatullisesta Jumalasta, ajatellaan sitten Vanhaa tai Uutta Testamenttia. Etenkään Vanha Testamentti ei oikein tue tuota ajatusta, koska siinä mielestäni Jumala on todella sidoksissa juuri Maahan.
Mielestäni tässä lainauksessa sanot sen hyvin:
Joku inhimillinen kärsimyshän voi loppupeleissä olla pelkkä pisara meressä, olkoonkin, että se tässä tilassa ehkä tuntuukin pahalta.
Mielestäni tuo ajattelu tietyllä tapaa kertoo sen, että ihmiskunta, eikä välttämättä edes koko ekosysteemi mikä meillä on, ole mitenkään kiinnostava tai olennainen sen mahdollisen jumaluuden silmissä. Tällä kun ei ole merkitystä suuremmassa mittakaavassa, koska maailmankaikkeuden rakenne ei kärsi siitä, ettei meitä ole. Me olemme riippuvaisia siitä, mutta se ei meistä. Meille on merkitystä, miten asiat on ja miten ne toimii, koska joudumme menemään niiden armoilla.
Siksi Jumalaan uskominen ei ole minulle tärkeää, eikä olennaista, koska ei se auta minua, eikä muitakaan. Ei luontokaan välttämättä auta, se ottaa pois omansa, jos tarve ja kun on sen aika. Se on armoton, se ei ole hyvä, eikä paha. Se vaan toimii kuten toimii. Tsunami, maanjäristys tai tulivuorenpurkaus on toki ikäviä asioita inhimilliseltä kantilta katsottuna, ne tuo mukanaan paljon menetyksiä, mutta se on kuitenkin vääjäämätöntä ja välitöntä. Toisaalta, käänteisesti ajateltuna, luonto myös antaa meille ruokaa, se voi antaa suojaa, lääkkeitäkin, ylipäätään edellytykset elää ja olla. Ihmisen on vaan itse etsittävä ne tarpeelliset seikat ja ymmärrettävä ne asiat.
Omasta mielestäni se Jumala on sellainen, jos tuota sanaa on pakko käyttää. Se antaa mahdollisuudet, mutta ei opasta. Ihmisen on itse ymmärrettävä paikkansa ja mitä on.
Näin ollen uskon itseeni ja uskon toisiin ihmisiin, että osaavat tehdä asiat oikein. Mitään muuta jumalallista opastusta en tarvitse.