USA:n presidentinvaalit

  • 46 697
  • 538

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
Viestin lähetti IDA
On täysin selvää, että virheitä tapahtuu, mutta mitenkään en voi käsittää miksi Husseinin hirmuhallinnon syrjäyttäminen olisi ollut virhe. Ne yksittäiset terroristit ja kansojen sortajat, jotka sitä hallintoa kaipaavat pitää vain kaivaa ulos koloistaan ja tuhota. Sitten maailma on taas astetta parempi paikka.

Niin tässä on vain se, että USA ryhtyi taisteluun perusteenaan spesifi hyökkäystoimi: islamilaisten fundamentalistien brutaali terrori-isku New Yorkissa. Tähän Irakilla ei vain ollut osaa eikä arpaa. Toinen perustelu oli joukkotuho-aseet: näitä ei ilmeisesti ollut lainkaan. Kolmas argumentti sotaa vastaan oli läntisen konsensuksen säilyttäminen (puhumme siis tästä samasta allianssista joka USA:n johdolla voitti kylmän sodan) - tämän konsensuksen Bushin hallinto ilmeisesti tietoisesti hajoitti, koska halusi hybriksessään vapaat kädet toimia ilman rasitteita ja rajoitteita. Neljäs tosiseikka on sitten tämä faktinen epäonnistuminen eli miehitetyn Irakin vajoaminen kaaokseen ja nationalistiseen ja uskonnolliseen terroriin, jonka lopputuloksena voi olla USA:n vetäytyminen ja uusi diktatuuri.

Eli Irakin sota aloitettiin kyseenalaisin tai valheellisin perustein, se on vähentänyt lännen yhtenäisyyttä, heikentänyt USA:n arvovaltaa ja on johtamassa tappioon itse sotatoimissa. Tätä taustaa vastaan on laskettava tämä yksi positiivinen seuraus: Saddamin hirmuhallinnon kukistaminen. Bush-ykkönen ei tähän ryhtynyt, vaikka olisi pystynytkin, motiivinaan kylmästi laskettu USA:n kansallinen etu, jonka rinnalla irakilaisten kärsimys painoi vähemmän. Nyt Bush jr ilmeisesti antaa sille suuremman merkityksen - vai antaakohan sittenkään? Miksi USA ei ole panostanut kunnolla Irakin rauhoittamiseen, miksi siellä on vain minimi-määrä amerikkalaisia joukkoja - olisiko niin ettei taaskaan irakilaisten hyvinvoinnilla ole väliä? Se onkin ehkä vain tämän viikon peruste selittämään tämän konkurssipesän tilaa, jota aiemmin tavattiin kutsua USA:n ulkopolitiikaksi, ja joka herätti maailmalla aitoa kunnioitusta. Uskomatonta kompetenssin puutetta USA:n nykyjohdolta.

EDIT: typoja
 
Viimeksi muokattu:

Karamahti

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Coyotes
Väärin ymmärretty nero? Kyllä!

Viestin lähetti varjo
Huoh, no toisaalta kysy niiltä tuhansilta raiskatuilta naisilta tai Screbrenican (miten kirjoitetaankaan) uhrien omaisilta, miten ikävää silloin Titon aikana oikein olikaan.

a) uskonnolliset fundamentalistit kurissa, eikä Irakissa koskaan ollut tätä "joukkoraiskaus rangaistuksena käsien pitelemisestä"-meininkiä.
b) Eripuraiset kansanosat kurissa
c) Terroristit poissa kuvioista


Eli edelleen sinun mielestäsi Jugoslavian olisi pitänyt pysyä Jugoslaviana ja Neuvostoliiton entisellään? Kaikki olisivat päässeet vähemmällä. Nerokasta. Käy kertomassa se kurdeille ja tsetseeneille niin ihmiset voivat jatkaa elämäänsä.

Tämäkin lista on kuin suoraan Irakin entisen tiedotusministerin suusta. Pakko myöntää, että Saddam on väärin ymmärretty nero. Kukaan ei ole profeetta omalla maallaan-sanonta pitää paikkaansa tässäkin.

Ilmeisesti sinua ba´th puolueaktivistina ei koskaan haitanneet seuraavat Saddamin saavutukset:
1) 400 ba´th puolueen jäsenen tappaminen heti valtaan päästyä elokuussa 1979. Kilpailu on pahasta.
2) syyskuussa 1980 julistaa että rajasopimus Iranin välillä vuodelta 1975 on peruttu ja valtaa Shatt el-arabin alueen ja myöhemmin samassa kuussa hyökkää Iraniin.
3) elokuussa 1988 kaasuttaa kuoliaaksi tuhansia kurdeja.
4) elokuun 2. 1990 hyökkäys Kuwaitiin. Irakilaiset sotilaat ryöstävät kaupungin tyhjäksi, polttavat öljylähteet, tappavat lapsia synnytyssairaalassa ja raiskaavat naiset (ilmeisesti raiskauskielto ei ulottunut omien rajojen ulkopuolelle).
5) 1994 laajoja sotatoimia kurdeja ja "suo-muslimeja" (pääosin shiioja) vastaan.
6) vuosien 1979-2003 välisenä aikana satoja tuhansia poliittisia pidätyksiä, tuhansia murhia, ihmisoikeusloukkauksia, Irakin valtion varojen kanavointia omille ja poikien yksityistileille jnejne. Ai niin, ja pari kappaletta sotia.


Toisaalta oheista listaa ei voi pitää luotettavana, sillä olen läpikotaisin länsimaalaisen hapatuksen mädättämä.

Insh´Allah!
 

Tuamas

Jäsen
Re: Väärin ymmärretty nero? Kyllä!

Viestin lähetti Karamahti
4) elokuun 2. 1990 hyökkäys Kuwaitiin. Irakilaiset sotilaat ryöstävät kaupungin tyhjäksi, polttavat öljylähteet, tappavat lapsia synnytyssairaalassa ja raiskaavat naiset (ilmeisesti raiskauskielto ei ulottunut omien rajojen ulkopuolelle).

- Ja tämähän on todettu valheeksi, tämä uutinen lähti olikos se Kuwaitin tiedotusministerin tyttären valehdeltua lehdistölle.

Tuossa listassasi on tapahtumat kolmenkymmenen vuoden ajalta, nyt Usan miehityksen aikana on Irakissa jo kuollut tuhansia ihmisiä ja kuolee vielä tulevaisuudessakin taas tuhansia. Huikea parannus?

Tuntuu, että Irakissa mentiin ojasta allikkoon.
 

holvius

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara,Red Wings
Eihän Saddamin alkuaikojen hirmutyöt ketään kiinnostanut. Yhdysvallat myi aseita sen kun kerkesi välittämättä yhtään Saddamista tai Saddamin kaasuttamisista. Saddam hyvä Iran paha. Pelleilyä kuvaa hyvin se, iloisen tuntuinen Rummy on kuvattu kättelemässä Pahaa- Saddamia kaasuttamisen aikoihin.

Hyökkäys Kuwaitiin muutti kaiken ja hyvästä Saddamista tuli paha Saddam yhdessä ainoassa yössä. Tuo on kanssa hyvä legenda tuo tappaa lapsia synnytysairaallassa. Repii lapsia keskoskaapeista jne. Tämän "tosi" kertomuksen mailmalle tuotti Kuwaitin Yhdysvaltojen suurlähettilään tytär. Pelkkää propagandaa koko roska.

Kun Kuwait vallattiin ja Saddam eristettiin niin Yhdysvallat kehoitti kansaa nousemaan Saddamia vastaan. No näin tapahtui ja Saddam kylmästi teurasti kansan nousun. Liittoutuma tai Yhdysvallat ei auttanut yhtään.

Sen jälkeen Saddam on varmasti teurastanut omia kansalaisiaan, mutta eroaako nyt nähty teurastus Saddamin aikaansaannoksista mitenkään ? Tuskin.

Yhdysvallat ja uskollinen sylikoira Blair ovat saaneet aikaiseksi aivan järkyttävän fiascon uskoessaan perusteettomasti johonkin idealistiseen omaan näkemykseensä. Nyt satoa niitetään ja todennäköisesti niitetään todella kauan.
 

Karamahti

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Coyotes
Re: Väärin ymmärretty nero? Kyllä!

Lainaan itseäni:

Viestin lähetti Karamahti

Toisaalta oheista listaa ei voi pitää luotettavana, sillä olen läpikotaisin länsimaalaisen hapatuksen mädättämä.

 

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
re: Karamahti

Niin, jos oikeasti olisi päätetty kukistaa Saddam hirmuhallintonsa vuoksi - niin hyvä olisi ja varmasti YK ei olisi sotaa siunannut. Ongelma on vaan siinä, että hirmuhallinnon kukistaminen ei varmasti ollut päällimmäinen motiivi vaan USA:n kansallinen etu. Keski-Aasiassa tämä kansallinen etu vaatii liittoutumista diktaattorien kanssa. Saudi-Arabiassa se vaatii keskiaikaisen, kiihkouskovaisen hallinnon suvaitsemista kaikkien läntisten vapauksien kustannuksella. Nyt perusteeksi ilmoitetettu suuri huoli irakilaisista näyttää erityisen tekopyhältä, kun on käymässä selväksi, että USA ei tule panostamaan miehitykseen niin paljon resursseja kuin Irakin olojen rauhoittaminen ja demokratisointi todella vaatisivat. Kuolleiden siviilien määrä nousee kuukausi kuukaudelta, maan infrastruktuuri on edelleen raunioina ja työttömyys on huipussaan, eri väestöryhmät ovat valmistautumassa todennäköisesti väkivaltaiseen valtakamppailuun. Jos irakilaisten hyvinvointi on amerikkalaisten tärkein päämäärä niin oudosti ja surkeasti on miehitystä johdettu. Mutta strategiseen kontrolliinhan ei tarvita miehitettyjen hyvinvointia, sen voi saada paljon halvemmalla hinnalla...
 

Karamahti

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Coyotes
Re: Realpolitik

Jatkan itseni siteeraamista:

Viestin lähetti Karamahti

The Objectivist Center:

At the opposite extreme from our natural allies are the despotisms. These are the regimes that derive their power not from the consent of the governed, but from the guns of the armies that hold the governed down. Iraq and North Korea are despotisms, to be sure, but so are Saudi Arabia, China, and many other countries. Between the free countries and their antipodes stand the governments of mixed political character, where the rule of law is uncertain and/or political freedom is under siege. Russia is now an example of this sort. Singapore is another. Toward the in-between countries we must remain hopeful and encouraging. But toward the illiberal despotisms we must be exacting.
International law customarily grants even despotisms "sovereignty" over their territory and people. But sovereignty implies that a government has the right to rule. The morality of self-interest and freedom can accord that moral status only to the legitimate governments of the free world. But despotisms have no moral legitimacy, and therefore in justice no sovereignty. Since despotic regimes violate the rights of their own citizens in fundamental and pervasive ways, they cannot claim moral immunity from any outside party who would use force to liberate their citizens.
We can see in the Middle East the way realpolitik and idealism work together, because to a certain degree current U.S. policy accords with what ought to be done. Most governments in the area are illegitimate or only somewhat liberalized. The exceptions are Israel and Turkey, which count as free countries (though Turkey barely squeaks in: Freedom House rates it only "partly free," albeit improving). The area is of vital interest because it stands astride the bulk of world oil reserves. Two overriding principles must shape our policy there. The first is to see our free allies secure. The second is to ensure the freedom of the oil trade on which the industrial economies depend. Defending commerce is not a dishonorable cause, as some critics think. Material goods are the soil in which our lives and our achievements must grow. These are both idealistic—yet practical—moral principles: each upholds the international society of political and economic freedom that best serves our interests in the long run.
 

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
re: Karamahti

Jaaha, väittely on tosiaan kovin vaikeaa, kun tosiseikat tukevat vain vastapuolta. Kritiikki Bushia vastaan on kaksijakoista, ja vain toinen näkökulma on kiistanalainen - ideologinen väite siitä että Bushin politiikka olisi lähtökohdiltaan väärää ja epäeettistä. Pragmaattiseen ja arvoneutraaliin kritiikkiin on puolestaan johtanut vain objektiivisesti tarkkailtavissa oleva asioiden tila: Bush on toteuttanut poliitikkansa virtuoosimaisen kehnosti. Pelkkä surkea kompetenssi riittäisi lähettämään miehen eläkepäiville. Kun olet lopettanut vatsastapuhumisen, voisit esimerkiksi tutustua USA:n tiedusteluelimissä vaikuttavan nimimerkki Anonymouksen hiljattain julkaistuun analyysiin Bushin politiikasta. Kysymyksessä on siis puhtaasta haukka-näkökulmasta tehty ja vain ja ainoastaan USA:n kansallista etua kylmästi arvottava analyysi, joka täydellisesti tuomitsee Bushin hallinnon toimet.

ps. En lainaa itseäni vaan vähän parempaa auktoriteettia, Lähi-Idän asiantuntijaa Thomas Friedmania (ei siis tosiaankaan mikään pasifisti), joka kirjoittaa tämän päiväisessä New York Timesissa mm. seuraavasti:

"If only the Bush team had gone after the remnants of Saddam's army in the Sunni Triangle with the brutal efficiency it has gone after Senator Kerry in the Iowa-Ohio-Michigan triangle. If only the Bush team had spoken to Iraqis and Arabs with as clear a message as it did to the Republican base. No, alas, while the Bush people applied the Powell Doctrine in the Midwest, they applied the Rumsfeld Doctrine in the Middle East. And the Rumsfeld Doctrine is: "Just enough troops to lose." Donald Rumsfeld tried to prove that a small, mobile army was all that was needed to topple Saddam, without realizing that such a limited force could never stabilize Iraq. He never thought it would have to. He thought his Iraqi pals would do it. He was wrong.

For all of President Bush's vaunted talk about being consistent and resolute, the fact is he never established U.S. authority in Iraq. Never. This has been the source of all our troubles. We have never controlled all the borders, we have never even consistently controlled the road from Baghdad airport into town, because we never had enough troops to do it."

------------

"Being away has not changed my belief one iota in the importance of producing a decent outcome in Iraq, to help move the Arab-Muslim world off its steady slide toward increased authoritarianism, unemployment, overpopulation, suicidal terrorism and religious obscurantism. But my time off has clarified for me, even more, that this Bush team can't get us there, and may have so messed things up that no one can. Why? Because each time the Bush team had to choose between doing the right thing in the war on terrorism or siding with its political base and ideology, it chose its base and ideology. More troops or radically lower taxes? Lower taxes. Fire an evangelical Christian U.S. general who smears Islam in a speech while wearing the uniform of the U.S. Army or not fire him so as not to anger the Christian right? Don't fire him. Apologize to the U.N. for not finding the W.M.D., and then make the case for why our allies should still join us in Iraq to establish a decent government there? Don't apologize - for anything - because Karl Rove says the "base" won't like it. Impose a "Patriot Tax" of 50 cents a gallon on gasoline to help pay for the war, shrink the deficit and reduce the amount of oil we consume so we send less money to Saudi Arabia? Never. Just tell Americans to go on guzzling. Fire the secretary of defense for the abuses at Abu Ghraib, to show the world how seriously we take this outrage - or do nothing? Do nothing. Firing Mr. Rumsfeld might upset conservatives. Listen to the C.I.A.? Only when it can confirm your ideology. When it disagrees - impugn it or ignore it."
 
Viimeksi muokattu:

ms.qvist

Jäsen
Suosikkijoukkue
Red Wings, Хокейний Клуб Донбас
Viestin lähetti IDA
Siis keskustelu on eri asia kuin tieteen teko. Ei siihen minusta tarvitse mitään lähdekritiikkiä, jos lainaa mielestään hyvää artikkelia verkkokeskustelussa. Ja sen kai olen tehnyt täysin selväksi, että en suhtaudu Irakin sotaan objektiivisesti vaan olen amerikkalaisten ja heidän liittolaistensa puolella - vaikka sillä nyt ei merkitystä olekaan - siinä, että terrorismia vastaan on sodittava ja se on yritettävä lopettaa.

On huomioitava, että terrorismia vastaan on taisteltava - taisteleminen on eri asia kuin sotiminen, tämä taisteleminen voi pitää sisällään rajoitettuja voimatoimia (omassa skenaariossani siis), mutta terrorismia ei ole koskaan kyetty voittamaan pelkästään sotimalla, joten tämän tähden Yhdysvaltojen harjoittama sotapilitiikka tuntuu täysin väärältä lähestymistavalta ja tuntuu varsin oudolta, että he ovat hyväksyneet valikoimiinsa vain tämän yhden lähestymistien.

Taisteltaessa terrorismia vastaan on käytettävä muitakin keinoja kuin voimaa, pitkäjänteistä politiikkaa, yhteystyötä pakallisten tahojen kanssa, taloudellista ja yhteiskunnallista apua etc. Niin, mutta tämähän ei olekaan niin raflaavaa kuin sotiminen, eikä tämä tällainen toiminta aja Yhdysvaltojen tiettyjen taustavoimien etua.

Tällaisellä sotapilitiikalla vain ruokitaan tulta, terrorismin pitäisi vähentyä maailmassa mutta päin vastoin se määrällisesti* lisääntyy, näinhän mm. CIA:n tutkimus paljasti. Aika kehnosti terrorisminvastaiseltasodalta.

vlad.

*: iskujen määrässä ei kuolonuhrien määrässä mitattuna.
 

Karamahti

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Coyotes
Kerro mulle, Len

MJR & co:
Haluaisin vain tähdentää, että EN kannata Bushin politiikkaa kaikilta osin. Kannatan hyökkäystä Irakiin ja KYLLÄ, monta asiaa siinä olisi varmasti voitu tehdä paremmin. Jeesustelu Irakin tämän hetkisistä levottomuuksista on suhteellisen turhaa, sillä melkoisella varmuudella Saddamin kukistaminen säästää ihmishenkiä pitkällä tähtäimellä, vaikkakin on todennäköistä että jollain erilaisella tämän hetkisellä toimintamallilla uhrien määrää olisi voitu hiukan vähentää. Mutta mikään ei ole niin helppoa kuin jälkiviisaus (paitsi jälkiviisaus ja moralisoiva jeesustelu käärittynä samaan pakettiin).

En usko, että Kerryn valinta muuttaisi kovinkaan paljoa Yhdysvaltojen ulkopolitiikka (paitsi ehkä P-Korean suhteen) ja toisekseen en myöskään usko että Kerryä edes valitaan. Taannoisessa tv-väittelyssä tosin Kerry pyyhki pöytää Bushilla, mutta paljon vielä pitää tapahtua ennen kuin valta vaihtuu Valkoisessa talossa. Henkilökohtaisesti en menetä yöuniani vaikka vastoin uskomustani Kerrystä tulisi presidentti.

Taisteltaessa terrorismia vastaan on käytettävä muitakin keinoja kuin voimaa, pitkäjänteistä politiikkaa, yhteystyötä pakallisten tahojen kanssa, taloudellista ja yhteiskunnallista apua etc. Niin, mutta tämähän ei olekaan niin raflaavaa kuin sotiminen, eikä tämä tällainen toiminta aja Yhdysvaltojen tiettyjen taustavoimien etua.

Miten tämä olisi ollut käytännössä toteutettavissa? Esim. Irakilla on yhdet maailman suurimmista öljyvaroista, mutta siitä huolimatta kansa elää puutteessa. Joku vitsinikkari voi tietysti huomauttaa, että se johtuu YK:n talouspakotteista, mutta samainen vitsinikkari voi myös pohdiskella pienessä päässään että minkä takia ne talouspakotteet asetettiin. Saddam? I think so.

Dr. TAHSIN MUALLAH, former Ba'ath Party Leader: There is no government. There is one person. There is no budget at all. There's no budget decided by a government. It is one person who decides to pay there or pay there or pay there. So every bit of Iraqi incomes go to Saddam Hussein and when he do anything, his system say, "This is a gift from the president." So they make any person feel that even his daily living is a gift from his president. Hafizabu Allah, God protects him, because he's giving us food, giving us water, giving us air to breathe, giving us sky to live under. So everything is a gift from that one person.

Jos miehellä on noin totaalinen valta maassa, niin millä ihmeen poppaskonstilla kansainvälinen yhteisö voi vaikuttaa hänen politiikkaansa? Pyytää kauniisti? YK? Älkää naurattako.
 

varjo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Montreal Canadiens, (Internazionale), Nash&Suns
Re: Kerro mulle, Len

Viestin lähetti Karamahti
Mutta mikään ei ole niin helppoa kuin jälkiviisaus (paitsi jälkiviisaus ja moralisoiva jeesustelu käärittynä samaan pakettiin).


Paitsi, että mm. minä jo ennen sotaa yritin tuoda mjr:lle esille oikeastaan juuri sitä mitä nyt on tapahtunut, enkä todellakaan kv. yhteisöissä ollut ainoa.
Jälkiviisautta harrastavat enemmänkin ne, jotka aikanaan pysyivät hiljaa ja nyt sitten pauhaavat sotaa vastaan.
Minähän en koskaan ollut _sotaa vastaan_, mutta USA:n toimia vastaan kylläkin, sota on aina niin mielenkiintoista ettei sitä nyt kehtaa edes yrittää vastustaa.
Jo ihan sotastrategisessa mielessä Irakin sota on mennyt pieleen, vaikka vastarinta itse taisteluissa olikin olematonta.
Maa ei ole joukkojen hallinnassa ja tappioita pelkäävät joukot tuhlaavat valtavasti resursseja jopa yksittäisten sotilaitten eliminoimiseen, ko. sota vie USA:n konkurssiin pääasiassa sen takia, että kotirintama tuntuu hyväksyvän helpommin miljardin dollarin menetyksen kuin muutaman jakke jääkärin hengen.

Jos miehellä on noin totaalinen valta maassa, niin millä ihmeen poppaskonstilla kansainvälinen yhteisö voi vaikuttaa hänen politiikkaansa? Pyytää kauniisti? YK? Älkää naurattako.

No eipä tuo kansainvälinen yhteisö tuntunut pahemmin pystyneen vaikuttamaan edes USA:n politiikkaan, joten pata kattilaa soimaa.
 

Karamahti

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Coyotes
Re: Re: Kerro mulle, Len

Viestin lähetti varjo
Paitsi, että mm. minä jo ennen sotaa yritin tuoda mjr:lle esille oikeastaan juuri sitä mitä nyt on tapahtunut, enkä todellakaan kv. yhteisöissä ollut ainoa.

No eipä tuo kansainvälinen yhteisö tuntunut pahemmin pystyneen vaikuttamaan edes USA:n politiikkaan, joten pata kattilaa soimaa.

No ilmeisesti siis sanomani ei ollut sinulle suunnattu, eli lepo vaan.

Tuota jälkimmäistä lausuntoa en ymmärrä, joten voitko selittää? Kysymys voi olla tyhmä, mutta pyydän kärsivällisyyttä.
 

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
Re: Re: Kerro mulle, Len

Viestin lähetti varjo
Paitsi, että mm. minä jo ennen sotaa yritin tuoda mjr:lle esille oikeastaan juuri sitä mitä nyt on tapahtunut, enkä todellakaan kv. yhteisöissä ollut ainoa.

Täytyy myöntää että olit oikeassa tässä asiassa. Itse vastustin sodan aloittamista siinä kontekstissa missä se tapahtui (eli läntisen konsensuksen tietoisessa hajoittamisessa), mutta en olisi ikinä uskonut, että USA kerran tälläisen valtaisan riskin otettuaan ei olisikaan valmis tekemään miehityksestä menestystä. Nyt näyttää siltä että Rumsfeldin "Occupation lite" -versiolla mennään katkeraan loppuun asti. Toki vaihtoehdotkin ovat karuja: mahdollisesti miehitysjoukkoja pitäisi jopa moninkertaistaa ja se ei onnistu ilman "draftiä" eli osittaista asevelvollisuutta. Mutta Bush on jatkuvasti toitottanut, että USA on nyt elämän ja kuoleman kamppailussa ja sellaisissa tavataan vaatia suuria uhrauksia kansakunnilta. Suurin uhraus minkä Bush on tainnut tällä hetkellä käytännössä vaatia, on että rikkaimmat amerikkalaiset suostuisivat ottamaan itselleen lisää käyttövaroja... Kumma kun Churchill ei aikoinaan ottanut oppia tästä mestari-strategiasta: "We shall fight in the securities markets and shopping malls, we shall never surrender our option benefits." Hmm. Tosiaan, pelkkä retoriikka ja eleiden päättäväisyys ei riitä - pitäisi olla myös tekoja.
 

ms.qvist

Jäsen
Suosikkijoukkue
Red Wings, Хокейний Клуб Донбас
Viestin lähetti Karamahti
MJR & co:
Haluaisin vain tähdentää, että EN kannata Bushin politiikkaa kaikilta osin. Kannatan hyökkäystä Irakiin ja KYLLÄ, monta asiaa siinä olisi varmasti voitu tehdä paremmin. Jeesustelu Irakin tämän hetkisistä levottomuuksista on suhteellisen turhaa, ...

Joukkoon ilmoittautuu taasen eräs joka ei kuulu näihin jeesustelijoihin.

Kuten jo muissa ketjuissa olen monasti todennut, en vastustanut sotaa osin samasta syystä kuin varjo. Sen sijaan vastustin Yhdysvaltojen tapaa kävellä YK:n turvallisuusneuvoston yli häikäilemättä, operaation alku olisi tullut hoitaa toisella tapaa.

Kiinnitin jo tuolloin huomiota Afganistanin epävakaaseen tilanteeseen, toin myös julki epäilyn siitä ettei ole fiksua ryhtyä kahden rintaman sotaan käytettävissä olevilla joukoilla. Puhdasta strategiaa siis.

Olen siis hyväksynyt sodan mielenkiintoisena tapahtumana mutta kritisoinut alunalkaen tapaa jolla operaatiota ryhdyttiin hoitamaan. Ennustin hyvin epävakaata lopputulosta ja sellaista kohden tässä kuljetaan vääjäämättä. Mikäli vaalit epäonnistuvat totaalisesti Irakissa niin mitäs sitten?

Miten tämä olisi ollut käytännössä toteutettavissa? Esim. Irakilla on yhdet maailman suurimmista öljyvaroista, mutta siitä huolimatta kansa elää puutteessa. Joku vitsinikkari voi tietysti huomauttaa, että se johtuu YK:n talouspakotteista, mutta samainen vitsinikkari voi myös pohdiskella pienessä päässään että minkä takia ne talouspakotteet asetettiin. Saddam? I think so.

Jos olisikin pysytty alkuperäisessä suunnitelmassa (olettaen, että sellainen on edes ollut) ja taisteltu sitä terrorismia vastaan ei olisi ollut tarvetta repiä voimia kahtaalle ts. terrorismiin ja Irakiin. Nyt Irak on vedetty mukaan kansainvälisen terrorismin pelikentälle, ennen sotaa Irakin osuus kansainvälisestä terrorismista oli vähäinen - rajoittuen tukeen palestiinalaisille.

Mikäli aikomuksena oli taistelu terrorismia vastaan olisi taistelu tullut ulottaa terroristien rahoituslähteisiin eli mm. Saudi-Arabian raharikkaisiin. Samoin alueen yhteiskuntien yleinen demokratisoiminen pitkällä aikavälillä voisi vähentää terrorismia, yhtieskuntien eriarvoisuuden vähentäminen on myös tällainen tekijä. Olisi siis käytävä taistelua siten, että viedään terroristeilta se potentiaalisin kasvuvoima pois, jäljelle jääviä terroristisoluja vastaan käytettäisi tietty muitakin kuin "pehmeitä" otteita, ts. voimaa. En ole koskaan kieltänyt voimankäyttöä ja näyttöä, olen ollut vastaan rajoittamatonta voimankäyttöä. Ei ammuta hyttystä panssarivaunulla.

Pitkäjänteisemmällä työllä on mahdollista saada kansa itsessään kääntymään fundamentalistisia suuntauksia vastaan, äärimmäinen voimapolitiikka vain lisää niiden tahojen kannatusta. Tämä on nähty Palestiinassa, Tshetsheniassa ja nyt Irakissa.

Jos miehellä on noin totaalinen valta maassa, niin millä ihmeen poppaskonstilla kansainvälinen yhteisö voi vaikuttaa hänen politiikkaansa? Pyytää kauniisti? YK? Älkää naurattako.

Kuten jo aiemmassa viestissä mainitsin, reittejä on muitakin kuin laajamittaiset sotatoimet ja sen myötä kokonaisen yhteiskuntajärjestelmän romahduttaminen. Tämä romahduttaminen vain edesauttoi terroristisolujen soluttautumista Irakiin, mikä sitten omalta osaltaan synnytti nykyisenkaltaisen tilanteen maahan.

Saddamin syrjäyttäminen sisältäpäin olisi voinut olla mahdollista - siihen ei vaan ryhdytty koska se vie aikaa. Samoin moni muu vaihtoehtoinen mahdollisuus hylättiin aikaavievinä.

Koska sodan tarkoitusperät olivat mitkä olivat ei ollut aikaa pitkiin manöövereihin, ei ollut aikaa uusiin neuvottelukierroksiin - eipä niitä edes haluttu. Saddam ei enää ollut tosiasiallinen uhka ulkomaille*, eikä hän sitä ollut edes kotimaassaan viimeisinä aikoina sen enempää kuin moni Yhdysvaltojen liittolaisena huseeraava diktaattori, joten hänen pikaiselle kaatamiselle ei ollut perusteita tältä kannalta katsoen. Tilanteen ollessa tämä, olisi ollut järkevintä suorittaa Afganistanin operaatio kunnialla loppuun (tai ainakin suorittaa se siten, että maan hallinto kykenisi vastaamaan järjestyksenpidosta YK:n tukemana) ja vasta sen jälkeen, mikäli olisi tarvetta, ryhtyä operoimaan Irakin hallinnon vaihtamiseksi.

vlad.

*: suurempi uhka Israelille oli ja on edelleen mm. Saudeista palestiinalaisille ja muille äärijärjestöille virtaava raha.
 

Lapanen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Roihu
Viestin lähetti Milhouse Nixon
No niin. Newsweekin kyselyn mukaan Kerry voitti väittelyn murskaavasti 61-18 ja on jo siirtynyt johtoon 49-46.

Jep, tänään aamupuuro maistui paremmalta kuin aikoihin kun Newsweekin gallupin tulokset kantautuivat korviini.

Bushin ainoa toivo on enää jokin uusi mustamaalauskampanja. Edellisen kerran GWB meni gallupeissa kärkeen media-kampanjalla jossa Kerryn Vietnam-saavutukset kyseenalaistettiin. Ajoitus oli silloin loistava, koska kampanjaa seurannut erittäin onnistunut republikaanien konventti vain lisäsi etumatkaa.

Toinen Bushin pelastava asia voisi olla uusi järkyttävä terrori-isku USA:n sisällä. Toivottavasti näistä kahdesta Bushin juntan oljenkorsista toteutuu korkeintaan ensinmainittu. Yllättyä en tosin osaisi enää mistään.

TV-väittelyt ovat avainasemassa. En enää usko että Bush on kovinkaan vahvoilla ellei jotain radikaalia ilmaannu. Hän on avuton jos homman hoitamiseksi ei riitä muutaman hänelle opetetun sloganin hokeminen.

Kerry on aristokraatti, militaristi ja patriootti. Hän ei kuitenkaan ole lukutaidoton idiootti, jonka joku nokkela voi noin vain johdatella Irakin sodan kaltaisiin verisiin katastrofeihin. Hän ei myöskään ole niin suuri uhka USA:n, ja koko maailman, turvallisuudelle, kuin mitä on tämä nykyinen pressa, fundamentti-kristitty moukka ja Rummyn ja Cheneyn käsinukke.

Mjr:lle ja kumppaneille kiitokset lastenkaitsennasta. Irakin sodan kiemuroita voisi toisaalta puida vaikkapa niitä varten aikoinaan perustetussa 'Saddamin kaasut' -ketjussa.
 

bitnir

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK
Viestin lähetti Lapanen
Jep, tänään aamupuuro maistui paremmalta kuin aikoihin kun Newsweekin gallupin tulokset kantautuivat korviini.
En ehkä nuolaisisi ennen kuin tipahtaa. Tuohan oli ensimmäinen väittelyn jälkeinen gallup. Reaktiot väittelystä kun tasaantuvat, niin niiden vaikutus aina vain pienenee. Tärkeämpi pointti on se, että tuolla kokonaiskannatuksella ei ole mitään merkitystä. Yksittäiset osavaltiot ratkaisevat kisan ja siellä Bushilla on vielä aika vankka ote voittoon. (On muuten ihan käsittämättömän vaikeata löytää kunnollista valitsijamiesennustetta noista gallupeista. Olisi ihan mielenkiintoista tietää mistä se johtuu. Eikö edes euromediat voisi yrittää?)

Viestin lähetti Lapanen

Bushin ainoa toivo on enää jokin uusi mustamaalauskampanja. Edellisen kerran GWB meni gallupeissa kärkeen media-kampanjalla jossa Kerryn Vietnam-saavutukset kyseenalaistettiin.
Odottaisin väittelyn ja sen jälkianalyysien perusteella kahta hyökkäyslinjaa: Kerryn "Global Test":n on tartuttu hanakasti ja enpä usko, että menee monta päivää siihen, että "Kerry haluaa Ranskan määrätä USA:n sotavoimien käytöstä"-mainos alkaa pyöriä.

Jatkona tähän pommitettaan tuota flip-flopper-teemaa. Kerryn äänestyshistoriasta kun löytyy sen ensimmäisen persianlahden sodan vastustus. Jos se sota ei ollut kansainvälisen yhteisön hyväksymä, niin mikä sitten oli?

Viestin lähetti Lapanen

Toinen Bushin pelastava asia voisi olla uusi järkyttävä terrori-isku USA:n sisällä.
Ja kolmas voiton takaava temppu on kaivaa Osama Bin Laden Area 51:n selleistä kameroiden eteen muutaamaa viikkoa ennen vaaleja. (salaliittoteoreetikoiden suosikki)

Viestin lähetti Lapanen

TV-väittelyt ovat avainasemassa. En enää usko että Bush on kovinkaan vahvoilla ellei jotain radikaalia ilmaannu. Hän on avuton jos homman hoitamiseksi ei riitä muutaman hänelle opetetun sloganin hokeminen.
Minä taas väitän, että televisioväittelyillä ei ole kauheasti merkitystä. Kerry toki oli selvästi parempi torstain väittelyssä. Bush ei tehnyt yhtään isoa mokaa ja sai ainakin mielestäni pari erinomaista pointtia lävitse (molemmat irakin sodan johtamiseen liittyviä).

Itse uskon edelleen, että Bush vie nämä vaalit selvästi. Ainoa mikä oikeasti Bushin voittoa on yksittäinen kertakatastrofi Irakissa, esim. monta sataa kuollutta jenkkisotilasta muutamassa päivässä.
 

Mats Bedö

Jäsen
Suosikkijoukkue
TrailBlazers, HIFK, Bruins & Raiders
TV-vaittelyt ovat todellakin nyt avainasemassa. Kandidaatit eivat pysty tekemaan enaa naina muutamina jaljella olevina viikkoina muuta kun puhumaan ihmisille TVn valityksella. TV-vaittelyjen valiin jaavat "maakuntamatkat" ja siella puhumiset ovat enaa oman egon kohottamista. Siella puhutana vain omille. Bush jatkaa edelleen ihmisten rahastamista omissa tilaisuuksissaan (ja valitsee kuulemaan paasevat). Vapaapaasyisia ne eivat ole olleet. Kerry jatkaa taas omalla linjallaan (seka maksullisia etta vapaapaasyisia).

Pollit nayttavat nyt todellakin Kerryn nousua siita lahes toivottomasta asemasta mika johtui republikaanien hyvin ajoitetusta puoluekokouksesta: TVsta viikko republikaaneja ja heidan enemman tai vahemman valheita koko kansalle demokraattien vastaavan jalkeen. Kerryhan johti polleja puolestaan demokraattien puoluekokouksen jalkeen.

Tilanne on kuitenkin demokraateille nyt otollinen. Bush ei vain osoittautunut huonoksi esiintyjaksi vaan vahvisti ihmisten nakemyksia hanen yksinkertaisuudestaan. Hanen lapselliset naamanilmeet, kyllastyneet huokaukset ja paanheilutukset saivat jopa republikaanit paniikin valtaan. Mita tama mies oikein tekee? Pilaa koko keitoksen! Kerry vei supliikkimiehena ulkopolitiikan (lue Irakin) vaittelyn ns 6-0, vaikka Bush yrittikin taustajoukkojensa ohjeiden mukaan osoittaa Kerryn olevan "flip flop". Kerry kuitenkin torjui sen kerran varsin napakasti ja asiallisesti ja antoi sen jalkeen raksyttajan hokea tata samaa pari kertaa ilman vastakommentteja: ei katsojakaan tyhma ole. Kylla he sen nakevat.

Edessa on viela kaksi ehdokkaiden debattia, joissa keskitytaan kummassakin lahinna kotimaan asioihin. Yllatyksia ei varmasti tulla nakemaan. Kerry kyykyttaa Bushia molemmissa. Kerryn on helppo lahtea kritisoimaan maan huonoa taloudellista tilannetta, terveydenhuollon surkeutta ja koulujen rapistumista. Se on aina haastajan valtti. Bush yrittaa torjua vaitteet ja kaataa niista vastuuta demokraateille parhaansa mukaan. Siina han ei tule kuitenkaan onnistumaan, silla Kerryn valtit haastajana ovat suuremmat eika Bush pysty torjumaan huonolla esiintymisellaan tata. Bush nolaa esiintymisellaan itseaan aina vaan enemman ja enemman, silla nyt han ei saa olla omiensa keskella (kuten republikaanien vaalitilaisuuksissa, joissa ei "pahoja kysella" eika hanen suuhunsa ei olla laitettu valmiiksia niita sanoja, joita nyt olisi hyva laukoa sielta ulos.

Mutta mitapa naista! Jos vaaleja edeltavat pollit ratkaisisivat tulevan presidentin, presidenttinakin olisi nyt Al Gore. Suurin murhe meidankin ovella kayvilla demokraatti-vaaliapulaisilla on se, etta loppujen lopuksi homma menee aika pitkalle niin kuin se meni vuonna 2000kin. Bush keraa tarpeeksi aania, ja vaikka ei aivan keraisikaan, niin viimeistaan Seiska lehteen verrattava uutiskanava Fox (Bushin taustavoima) ja Florida sukkaa koko homman taas kerran.

Ja kun Bush voittaa vaalit, niin huh huh! Irak pommitetaan ensin maan tasalle ja sitten hyokataan seuraavaan maahan. Onko se Syyria vai Iran, sen osoittaa sitten USAn tiedustelupalvelun tiedontarkka onnenpyoran viisari. Saudithan se ei voi olla, koska koko kuningashuone on Bushien business-ystavia eika sinne hyokata eika sita syyteta terrorismista, vaikka sielta suurin osa niista tuleekin. Siellahan on myos terroristien leireja, mutta hys hys vaan hei. Pohjois-Korea taas... Se ei kuulu tahan ;)
 
Viimeksi muokattu:

Mats Bedö

Jäsen
Suosikkijoukkue
TrailBlazers, HIFK, Bruins & Raiders
Viestin lähetti bitnir
Kerry toki oli selvästi parempi torstain väittelyssä. Bush ei tehnyt yhtään isoa mokaa ja sai ainakin mielestäni pari erinomaista pointtia lävitse (molemmat irakin sodan johtamiseen liittyviä).


Eikohan se "flip flop" liity tahan eika viime Irakin sotaan? Kerry meinaan ensin aanesti sodan puolesta ja hetken kuluttua sen lisarahoitusta (ja itse sotaa) vastaan...

Ja toisena kerrotko mitka Irakin sotaan liittyvat pointit Bush sai tuossa keskustelussa erinomaisesti lavitse. Mina en niita havainnut.
 

flintstone

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit&DT, V.Lehikoinen, Bellie, Kadi, Käpä<3
Pistetäänkö kuitenkin oikea linkki tuohon Foxin vääristelyyn?

Eli tässä.
 

ms.qvist

Jäsen
Suosikkijoukkue
Red Wings, Хокейний Клуб Донбас
Useiden Yhdysvalloissa julkaistujen presidentinvaalikyselyiden mukaan ehdokkaiden kannatusluvut ovat hyvin lähellä toisiaan tai jopa käytännössä luvut ovat tasoissa:

http://www.yle.fi/uutiset/ulkomaat/vasen/id475.html

Cheney ja Edwards valmistautuvat varapresidenttiehdokkaiden väittelyyn, yleensähän niillä ei suuren suurta vaikutusta ole ollut vaalien lopputulokseen, kenties tämä kerta tekee poikkeuksen, edellytyksiä sellaiseen on johtuen mm. Cheneyn kytkennöistä Halliburton yhtiöön.

http://www.iltasanomat.fi/uutiset/sahkeet.asp?id=857020

vlad.
 

Lapanen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Roihu
Vlad.

Jep. Muutoinkin Edwards on sen verran sähäkkä kaveri, että eloa jutusteluun tulee taatusti.

Jos niin onnellisesti käy, että Kerry voittaa ensi kuussa, on Edwardsissa enemmän kuin ainesta hänen seuraajakseen neljän tai kahdeksan vuoden kuluttua. Vaikka ainahan etuajo-oikeus on toki H. Rodham C:llä.

Uutiset kertovat myös että jengiä käy erittäin aktiivisesti rekisteröitymässä äänestäjiksi. Tämä lupaa mielestäni hyvää Kerry-Erdwardsille. Tokihan tämä ei välttämättä tarkoita että kaikki nyt rekisteröityneet kävisivät myös äänestämässä, mutta antaa tuollainen kyllä lisää toivoa.

No, se huba siitä ainakin saadaan, että viimeistään vaalien jälkeen saamme lukea ja kuulla kuinka paljon mustia äänestäjiä on onnistuttu sulkemaan äänioikeuden ulkopuolelle Floridan kaltaisissa demokratian kehdoissa.

Ainoa riski tuossa Edwardsin ja The Dickin väittelyssä on se että E sortuu olemaan liian jyräävä tai jopa ylimielinen. Vaikka olisi kuinka oikeassa, ei sellainen käytös herätä koskaan sympatiaa.
 

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
Viestin lähetti Lapanen
Uutiset kertovat myös että jengiä käy erittäin aktiivisesti rekisteröitymässä äänestäjiksi. Tämä lupaa mielestäni hyvää Kerry-Erdwardsille. Tokihan tämä ei välttämättä tarkoita että kaikki nyt rekisteröityneet kävisivät myös äänestämässä, mutta antaa tuollainen kyllä lisää toivoa.

Monista osavaltioista on lisäksi kerrottu, että uudet rekisteröinnit ovat selkeästi keskittyneet demokraattien vahvoille alueille. Tämä on myös lupaava merkki - vaikuttaa siltä, että tänä vuonna demokraatit ovat aktiivisempia ja motivoituneimpia kuin republikaanit. Bushin mahtavan vaali- eli mustamaalauskoneiston edessä sitä kyllä tarvitaankin. Pitkään se pystyi pitämään fokuksen Kerryn (väitetyissä ja/tai vääristellyissä) heikkouksissa ja presidentin fiktiivisessa päättäväisyydessä, mikä elintärkeän sodan mennessä huonosti ja julkisen talouden ollessa konkurssin partaalla on suorastaan virtuoosimainen saavutus. Viimeisestä kuukaudesta tulee varmasti erityisen likainen ja hallinnoilla on ollut ennenkin mahdollisuuksia järjestää erinäisiä "lokakuun yllätyksiä". Vähintään dramaattinen terrorivaroitus lienee ohjelmistossa kampanjan viimeisille päiville - tutkimukset ovat osoittaneet että pelkät varoitukset ovat nostaneet Bushin suosiota väliaikaisesti muutamia prosentti-yksiköitä. Tämä sinänsä käsittämätön reaktio kertoo paljon siitä paniikista ja hysteriasta mikä USA:ssa on viime vuosina vallinnut. Toivottavasti suunta on viimein kääntymässä kohti parempaa.
 

tant gredulin

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Palasin itse juuri sieltä, missä Kerry vietti viimeisen viikon ennen ensimmäistä debattia, ja oli todella lähellä, etten olisi kirjaimellisesti istunut samassa veneessä Kerryn kanssa. Ystäväni, jonka luona vierailin, on paikallinen ympäristöaktiivi, ja Kerryn aikatauluun oli soviteltu kalastusreissu Spring Greenissä. Ikävä kyllä tämä ei toteutunut – olisi ollut hauskaa nähdä itsensä Maikkarin loppukevennyksessä :)
Joka tapauksessa, paikallinen väestö oli sitä mieltä, että Kerryn flip-flop –politiikka on riittävä todiste siitä, että mieheen ei voi luottaa. Tämä siitä huolimatta, etteivät he pidä Bushistakaan. ’Both are rich preppie kids, the other did ’Nam, the other didn’t’. Kun kysyin eivätkö he arvosta Kerryn sotakokemuksia, minulle vastattiin, että kyllä muuten, mutta kun se palautti ne mitalit, eikä tiedä itsekään mitä mieltä on koko asiasta...Tässä vähän ruohonjuuri-perspektiiviä from the Dairy State.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös