Viestin lähetti IDA
Jep. Ei minustakaan täysin mustavalkoinen vaikka varmaan mustavalkoisempi kuin sinusta. Minusta on kuitenkin tärkeää toimia. On täysin selvää, että virheitä tapahtuu, mutta mitenkään en voi käsittää miksi Husseinin hirmuhallinnon syrjäyttäminen olisi ollut virhe. Ne yksittäiset terroristit ja kansojen sortajat, jotka sitä hallintoa kaipaavat pitää vain kaivaa ulos koloistaan ja tuhota. Sitten maailma on taas astetta parempi paikka.
Ei Husseinin hallinnon syrjäyttäminen sinänsä ollut virhe mutta tapa jolla se syrjäytettiin oli virheellinen.
Kuten jo todettua, Husseinin hallinto ei tuottanut ulkomaille tosiasiallista uhkaa, jos laskuista jätetään pois palestiinalaisterroristien rahallinen tukeminen, jotka kohdistivat terroritekonsa Israelia vastaan.
Husseinin baath-hallinto ei tehnyt yhteistyötä al-Qaidan kanssa, tunnusteluastetta pidemmälle yheistyöt eivät edenneet joten hyökkäys Irakiin tämän syyn varjolla ei ollut perusteltua, kuten ei ollut joukkotuhoasieden muodostaman uhkankaan tähden. Yhdysvaltojen hallinto näki Irakissa uhkatekijän koska he
halusivat nähdä sen sellaisena. Pakkomielle oli Saddam Hussein, jonka syrjäyttämiseen tähdättiin sitten erilaisin syin.
Saddam Hussein oli diktaattori, julma sellainen, joten näillä perusteilla hänen syrjäyttämisensä olisi voinut olla perusteltua, jos samoja perusteita käytettäisi muidenkin hirmuhallitsijoiden syrjäyttämiseen. Nyt Yhdysvallat halusi poistaa vallasta yhden diktaattorin Lähi-Idässä, samalla voidaan kuitenkin todeta ettei heidän harjoittamansa politiikka ole missään mielessä tasapuolista, Keski-Aasiassa Yhdysvallat tukevat likipitäen samankaltaisia diktaattoreita kuin Saddam Hussein oli, syynä on yksinkertaisesti se koska nämä diktaattorit ovat Yhdysvaltojen kannalta "hyviä". Mikäli Yhdysvallat haluaa toimia demokratian soihdunkantajana tuntuu kornilta, että he samalla antavat suoraa ja epäsuoraa tukea lukuisille diktaattoreille joiden hallinto syyllistyy yhtälailla kidutuksiin, murhiin ja summittaisiin rangaistuksiin kuin Saddamin hallinto. Toki Saddamin hallinnolla on verisempi historia mutta yhteneviä tekijöitäkin löytyy runsain mitoin.
Saddamin muodostaman uhan ollessa minimaalinen hyökkäys ei ollut perusteltua näiltä osin mutta kun hänet haluttiin syrjäyttää olisi mielestäni reittinä tullut olla YK. Tässä olisi ollut kuitenkin se vaara ettei olisi löytynyt perustetta hänen syrjäyttämiselle ja tämähän ei olisi sopinut Yhdysvalloille - he halusivat kaiken muun (lue öljy) ohella myös Saddamin. Uskoisin, että Saddam olisi ollut suostuvainen luopumaan vallasta jos sopiva tarjous olisi tehty, ja jos tämän tarjouksen taustalla olisi ollut esim. YK:n päätöslauselma tai tuki. Jos Saddam olisi vielä tässä vaiheessa kieltäytynyt sotatoimet olisivat olleet toisella tapaa perusteltavissa tai tuossa vaiheessa Yhdysvallat olisi voinut kumota Saddamin hallinnon toisin keinoin, esim. suorat kontaktit Tasavaltalaiskaartin upseeristoon ja heidän masinoima vallanvaihto, minkä yhteydessä monikansalliset joukot olisivat tulleet vallankaappaajien avuksi. Tämän jälkeen Irakiin olisi voitu muodostaa siirtymäkauden hallitus, sisäiset levottomuudet olisivat voineet jäädä minimiin kun valtakoneisto ei olisi täydellisesti romahtanut, eikä sen myötä maahan olisi muodostunut valtatyhjiötä kuten nyt.
Yhdysvallat valitsi tempoilevan sotapolitiikan, tämän hintaa he joutuvat nyt maksamaan usean vuoden ajan asevoimien ollessa kiinnitettyina kahteen sotaan. Fiksuinta olisi ollut hoitaa ensin Afganistanissa aloitettu operaatio kunnialla loppuun, tai saattaa operaatio siihen pisteeseen, että Afganistanin hallinto olisi kyennyt vastaamaan alueensa hallinnoimisesta YK-joukkojen tukemana. Vasta siinä vaiheessa kun Afganistanin operaatio olisi saatu hoidettua, olisi ollut sotilaalliselta kannalta järkevä aloittaa toinen sotilasoperaatio toisaalla, ei ennen.
Vihaa Yhdysvaltoja kohtaan nostattaa juuri heidän käyttämänsä yksiulotteinen voimapolitiikka, he ovat kuin norsu posliinikaupassa. Mennään vauhdilla sisään, pistetään paikat matalaksi ja poistutaan - kuten Somaliassa - tämän jälkeen kansainvälinen yhteisö joutuu tekemään parhaansa jotta jäljellä olevasta sekasorrosta saataisi kasattua toimiva yhteiskunta. Maltillisempi voimapolitiikka voisi tuottaa vähemmän vihamiehiä ja sen myötä vähemmän kriisipesäkkeitä. Eikä tämä tällainen toimintamalli ole yksin Yhdysvaltojen "omaisuutta", yhtälailla tähän syyllistyy Venäjä omassa sotaretkessään Kaukasuksella.
vlad.