Se vaan kun vaalien voittomarginaalia ei näe valitsijamiesten määrässä tai kokonaisäänimäärässä.
Saatat voittaa valitsijamiehet tyyliin vaikka 350-188 ja saada toista ehdokasta 6 miljoonaa ääntä enemmän mutta vain jos vaikka 20 äänestäjää olisi äänestänyt toisin, olisit voinut hävitä vaalit
Valitsijamiehet Bidenille306-232 joka on samaa luokkaa oleva ero kuin 2016.
Jossain oli että 2016 vaaleissa 53 667 äänestäjän olisi pitänyt päättää toisin, niin Clintonista olisi tullut presidentti. Tällöin Clinton olisi voittanut Michiganiin, Wisconsinin ja Pennsylvanian, kunkin yhden äänen erolla, ja päässyt 279 valitsijamieheen. (Tietysti tuossa tilanteessa olisi tullut uudelleenlaskennat, joten ihan tällä tarkkuudella ei kannata spekuloida.)
Nyt näyttää siltä, että tällä kertaa tämä mittari, "kuinka monen olisi pitänyt äänestää toisin", on luokkaa 45 000 ääntä, jos hyväksytään että Trumpille riittää tasatilanne 269-269 (jolloin senaatti ratkaisee presidentin). Tämä toteutuisi jos Trump olisi voittanut Arizonan, Georgian ja Wisconsinin, kunkin yhden äänen erolla Bideniin.
Jos ei hyväksytä tasatulosta, vaan Trumpin pitäisi päästä suoraan 270 valitsijamieheen, niin oletettavasti vielä muutaman tuhannen äänestäjän Nebraskan vaalipiirissä (2nd district) olisi pitänyt äänestää toisin. Sieltä Biden voitti yhden (1) valitsijamieheen, mutta en löytänyt tietoa monenko äänestäjän erolla. Ero kuitenkin lienee pienempi kuin Nevadan 33 000 äänestäjän ero.
Tällä mittarilla vaalit olivat siis aikalailla yhtä tiukat kuin 2016 vaalit, ja noin 50 000 äänestäjän olisi pitänyt äänestää toisin niin tulos olisi muuttunut.
Tietysti koko ajatus on lähinnä teoreettinen, kun edellyttää että vain muutamassa osavaltiossa juuri riittävä määrä äänestäjiä päättäisi toisin. Käytännössä jos kandidaatti olisi tuon verran suositumpi noissa kriittisissä osavaltioissa, niin hän olisi luultavasti suositumpi kautta koko maan, ja muutos äänimäärissä olisi satoja tuhansia ellei miljoonia ääniä.
Lisäksi kuten on mainittu, tämän sortin tiukkuus (että vaalitulos ratkeaa parin-kolmen osavaltion erolla) on aika tavallista USA:ssa. Joskus tulee se "landslide" jolloin eroa on useampi osavaltio. Ja joskus on tiukempaa, jolloin yksi osavaltio ratkaisee. Vuonna 2000 esimerkiksi, silloin yhdenkään äänestäjän ei olisi tarvinnut äänestää toisin, vaan ääntenlaskun tekeminen toisin olisi riittänyt tekemään Goresta presidentin.