Hovioikeuden päätöksestä:
Tuli muuten mieleeni kysäistä:
Eikö nyt Hovioikeuden päätöksessä ollut joku tämän tyyppinen lause: "
Anneli Auer ei osaa tai ei halua kertoa miehensä murhaajaa."?
Mun mielestäni mä en ole missään
aiemmassa päätöksessä nähnyt pienintäkään vinkkiä siitä, että Anneli kenties tietäisi murhaajan, mutta ei halua kertoa sitä. Tavallaan silloinhan useampikin palanen loksahtaisi paikoilleen. Tosin hirvittävän järkevää tuosta lavastuksesta ei saisi vieläkään, mutta ainakin asteen verran realistisemmaksi. Tällä hetkellähän molempien osapuolien - sekä syyttäjän että puolustuksen - aikajanat tuntuvat lähinnä mahdottomilta. Tämä taas pelasi puolustuksen pussiin, sillä eihän puolustuksen edes tarvitse rakentaa mitään uskottavaa aikajanaa. Puolustukselle riittää, että se pystyy sisällyttämään omaan aikajanaansa "järkeenkäyvän epäilyksen" ulkopuolisen tekijän mahdollisuudesta.
Anneli tunsi sisääntunkeutujan (osasi jopa odottaa) => aika ikkunan rikkoutumisesta hätäpuhelun alkuun on pidempi => Jukka olisi ehtinyt vuotaa pidempään sängyllä => Annelin ei olisi tarvinnut pelätä itsensä tai lastensa puolesta => jne. jne. jne.
Itse asiassa mähän heitin puolihuumorilla jo viitisen vuotta sitten -
toukokuussa 2010 - ilmoille ajatuksen palkatusta hitmanista, virolaisesta ex-spetsnazsta.
Eikä se ulkopuolisen henkilön olemassaolo poista sitä mahdollisuutta, etteikö Anneli Auer olisi suunnitellut miehensä murhaa. Joku palkattu hitman - joku virolainen ex-spetsnaz - joka on surmayön jälkeen häipynyt Suomesta Suomenlahden yli kuin pieru Saharaan. Silloinhan sekin kävisi järkeen, miksi Auerilla oli sellainen olo, että tämä ulkopuolinen tekijä ei tee pahaa hänelle eikä lapsille. Onko Suomen poliisi nyt vain niin voimaton tällaisen mahdollisuuden edessä, että vaimosta on pakko tehdä syyllinen?