Suomidemari kärsii käytännössä aina kummallisesta kognitiivisesta dissonanssista länsimaiden suhteen; demarille on aivan sama, kuinka paljon korruptoituneen kehitysmaan oligarkkidiktaattori ryöstää, murhaa ja alistaa nälkiintynyttä kansaansa - tärkeintä on se, että "tekopyhä länsi" ei tee mitään asiantilan muuttamiseksi, koska motiivi on kuitenkin väärä! Sen on pakko olla, koska YLE, Tarja halonen ja Erkki Tuomioja sanoivat niin. Tuomiojan tragedia on tietysti se, että hän on aivan liian fiksu ja sivistynyt demariksi ja Halosta kiukuttaa kaikissa kriiseissä se, että kukaan järkevä koko planeetalla ei ole kiinnostunut hänen ummehtuneista ajatuksistaan.
Toinen kummallinen ajatus on se, että venäläinen, hyperkapitalistinen korruptiokleptokratia olisi jotenkin tasavertainen vaihtoehto länsimaisen liberaalidemokratian rinnalla ukrainalaisille. Ei ne kyllä ole, vaikka demari niin luulisikin, ei vaikka EU epäonnistunut viritys olisikin.
Kolmas huvittava yksityiskohta on se, että vaikka USA lähettäisi pelkkiä Nessupaketteja venäläissotilaiden raiskaamille ukrainalaisnaisille, se olisi törkeää sekaantumista ja amerikkalaisimperialistista edunvalvontaa, mutta Venäjälle nyökytellään hyväksyvästi kuten kunnon YYA-lampaiden kuulukin, jos jonkun Venäjän uhkailemalla, kiristämällä tai voimatoimin anneksoiman alueen väestöstä 50,1% puhuu venäjää.
No, Ukrainan kriisistä on ainakin se positiivinen myötävaikutus, että ehkä Suomessakin NATO-keskustelua voidaan pikkuhiljaa käydä myös muiden kuin muutaman tynnyrissä kasvaneen YYA-demarin, palehuivi silmillä ja Lenin-patsaat korvissa NATOa ja länsimaista liberaalidemokratiaa kammoksuvan vasurivajakin ja talvisodan ihmeestä lumoutuneen peräkammaripersun ehdoilla. Ehkä.
muaddib