Tosiaan Omaehtoinen opiskelu työttömyysetuudella on täysin mahdollista ja matalan kynnyksen hommaa. Työttömyysetuudella voi näin opiskella, kunhan opiskelu on päätoimista (5op/kk) ja maksimiaika on 2 vuotta. Toki pitää perustella miten se edistää työllistymistä ja esimerkiksi enkelihoitajan koulutukseen ei pakosti tukea saa, mutta tuo on kyllä varsin oivallinen väline. Ainut merkittävä puute ehkä on, että esim. useimmat AMK-opinnot muun muassa kestävät pidempään, jolloin tippuu opintotuelle opintojen loppuajaksi, mikä voi tietysti esim. perheelliselle olla aika hintsu. Lisää tuetuista opinnoista voi lukea
täältä (linkki vie TE-palveluiden sivuille).
Täällä joku puhui, että kaveri ei saanut opiskella niin nopeasti kuin halusi. Epäilemättä hänen opintonsa olivat ns. sivutoimisiksi katsottu, eli niin vähäisiä, että ne eivät haittaa kokoaikatyön vastaanottamista. Toki moni aikaansaava ihminen voi duunata opintoja kovallakin tahdilla ja hakea samalla töitä aktiivisesti ongelmitta, mutta moni ei ymmärrä miten homma toimii ja kuvittelee saavansa pyhityksen keskittyä opintoihin ja lakkaa töitä etsimästä, kun on yksi kurssi taloushallinnon opintoja avoimessa yliopistossa.
On täysin vanhentunutta ja väärää tietoa väittää, etteikö alanvaihtoa tai täydennyskoulutusta tuettaisi jos perustelut on siinä määrin kunnossa, että on edes teoreettinen kasvu työllistymismahdollisuuksissa. Pitkäaikaistyöttömille säännöt ovat löysimmät mahdolliset.
Itse olen useamman vuotta sitten tehnyt stintin "työkkärintätinä" ja väitän, että työkkäriä demonisoidaan aivan liikaa, sekä isoin ongelma työkkärissä ovat yksinkertaisesti tyhmät asiakkaat, jotka eivät lue/kuuntele ohjeistusta ja odottavat vain saavansa rahaa tilille vastikkeetta. Työkkärintädit myös lähtökohtaisesti ajattelevat asiakkaan etua ja koittavat luovia maalaisjärjen mukaan, mutta lainsäädäntö voi välillä olla myös armoton, joka sitoo virkailijan kädet. Täällä myös aiemmin kommentoitiin sitä, että työkkäri matchaa huonosti avoimia paikkoja ja hakijoita. Muistuttaisin, että on myös asiakkaan vastuulla pitää tietojaan yllä.
Työkkärikin on loppujen lopuksi vain renki Työ- ja Elinkeinoministeriön alla, josta kaikki syöpäisin paska valuu alaspäin, kuten myös niistä seuraavat mainehaitat. On työkkärissäkin toki myös sisäisiä ongelmia, mutta oikeasti suurimmat ongelmat toiminnassa ovat TEM:n älyttömät aloitteet ja asetukset sekä vitun tyhmät ihmiset, jotka eivät viitsi edes lukea kokonaan vastaanottamiaan kirjeitään ja tuohtuvat jo valmiiksi. Viestintä on myös välillä vähän kapulakielistä (joka sekin johtuu suurelta osin TEM:stä) ja selkeä kommunikaatio on vaikeaa, kun jotkut eivät ymmärrä kunnolla sanastoa ja kun on vielä vahvat ennakko-oletukset pohjalla työkkäristä, niin viestin vastaanottaminen on vielä vaikeampaa. Toki enemmistö hoitaa asiansa suht kunnolla, mutta omalle alalleen työllistymään pyrkivien ja "pyrkivien" joukossa about kolmannes - neljännes on ihmisiä, jotka jotenkin kuvittelevat vain huitelevansa kuten itselle sopii välittämättä yhtään ohjeistuksesta ja sitten ihmettelevät, kun napsahtaa karenssia. Näille ihmisille "maalaisjärki" tarkoittaa omaa mukavuutta ja etua, sekä vastikkeetonta rahaa tilille.
Nähdäkseni isoimmat ongelmat työttömien määrässä ovat satunnaisessa järjestyksessä:
- Toimistosihteerien ynnä muiden simppelien duunien radikaali väheneminen viimeisen parinkymmenen vuoden aikana. Miten joku karstulassa tai enontekiöllä asuva ikänsä kylältä lähteneen tehtaan postia käsitellyt Marjatta 55v meinaa työllistyä, kun kyseessä on lähes hyödytön yksilö yritysmaailmassa?
- Haja-asutusalueiden omakotitalonomistajat, jotka eivät myös ymmärrettävästi halua muuttaa isompiin asutuskeskuksiin, kun torppa on joskus kalliilla ostettu ja enää sen myydessäkin tekee perkeleesti turskaa, jos edes kukaan sitä haluaa ostaa.
- Nuoret kahdesta syystä. Ensimmäisenä se, että kokemattomia halutaan palkata entistä vähemmän ja toisena se, että myös monet nuoret ovat oikeasti aika vätyksiä osin näköalattomuudesta johtuen, mutta osin myös selvästi tottuneet liian hyvään. Hieman toivottomuudentunnetta luo, kun joku valmistumisen jälkeen vuoden työttömänä ollut nuori ei voi hakea duunia, kun työmatka on yli 10 kilometriä ja pitäisi keskustassa vaihtaa bussia kerran, kun oma bussilinja lähiöstä ei suoraan vie työpaikan ovelle.
- Koulutus ei vastaa työmarkkinoita. Tällä hetkellä Suomessa koulutetaan myös paljon suoraan työkkärin asiakkaiksi tulevia aina ammattikoulutuksesta yliopistoihin. Sukupuolentutkijoita ei Suomi tarvitse kuin max. 1 vuodessa lisää ja enempää kysyntää ei oikeastaan ole. Sama pätee moniin muihinkin tutkimuksenaloihin. Osassa opintokokonaisuuksia taas koulutusala sinänsä ok, mutta sisältö ei taas vastaa ollenkaan käytännöllisiä asioita työelämään, tämäkin pätee niin yliopistomaailmaan kuin ammatillisiinkin opintoihin.
Monet liike-elämän ennustajat ovat sitä mieltä, että tämän vuosisadan aikana koodaamisesta tulee ns. duunarityö ja olen samaa mieltä. Mielestäni lähes kaikkeen koulutukseen tulisi sisällyttää jotain automatiikkaan ja ohjelmointiin liittyvää, sekä datanomi- ja tietotekniikkakoulutusta tulisi päivittää vastaamaan paremmin työmarkkinoiden tarpeita ja siinä sisälläkin voisi olla erikoistumisaloja esimerkiksi hallinnollisiin, kaupallisiin tai tietoturvaan liittyviin tarpeisiin. Näihin kun vielä tehdään selkeät tuetut polut, niin voidaan saada ainakin omalla alallaan jumissa olevia, mutta työllistymishaluisia ihmisiä takaisin kiinni työelämään, sekä uudelleenallokoimalla opiskelupaikkoja tähän suuntaan saadaan myös valmistuvia isommalla prosentilla töihin. Koodaamisessa ja järjelmien ylläpidossa on myös se kiva puoli, että sitä voi tehdä vaikka mökiltä mobiilihotspotin välityksellä tai Reisjärveltä suvun omakotitalossa, josta ei raaski luopua.
Paljon nyt jää vielä sanomattakin, mutta palaan vielä asiaan.