Mainos

Työtä palkatta – tulppa on auki

  • 44 511
  • 328

Vaughan

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Eikös sitä ammattisuojaakin heikennetty. Toisin sanoen insinööri voidaan pistää siivoamaan ilman palkkaa.
Ei voida.

Siis, ei voida, jos tarkoitit, että kuka tahansa työtön insinööri voi yhtäkkiä saada kotiin lapun, jossa pakotetaan päätoimiseksi siivoojaksi?

Sen sijaan, jos insinööri on ollut esim. kymmenen vuotta työttömänä ja syjeksinyt kattoon tekemättä mitään, hänet voidaan lähettää esim. täällä mainittuun kuntouttavaan työtoimintaan (koska ei kukaan palkkaa 10 vuotta työttömänä ollutta insinööriä yhtään mihinkään - tuskin edes siivoojaksi, koska pelätään, että ihmisessä on jotain vikaa, jos se on ollut niin pitkään työttömänä...), ja siellä työtehtäviin voi kuulua myös siivoomista.
 

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
Sen sijaan, jos insinööri on ollut esim. kymmenen vuotta työttömänä ja syjeksinyt kattoon tekemättä mitään, hänet voidaan lähettää esim. täällä mainittuun kuntouttavaan työtoimintaan (koska ei kukaan palkkaa 10 vuotta työttömänä ollutta insinööriä yhtään mihinkään - tuskin edes siivoojaksi, koska pelätään, että ihmisessä on jotain vikaa, jos se on ollut niin pitkään työttömänä...), ja siellä työtehtäviin voi kuulua myös siivoomista.

Jos hän sitten rupeaa siivoamaan niin oma mielipiteeni on, että siitä tulisi joka tapauksessa maksaa enemmän kuin 9e/päivä. Lienet samaa mieltä tästä itsestäänselvyydestä? Vastikkeeton työ on demoralisoivaa, ei kuntouttavaa. Jos tekee työtä, on selkeästi ansaittava enemmän kuin jos ei tekisi mitään. Ihan yksinkertainen sääntö, helposti noudatettavissa ja valvottavissa.
 

Sistis

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Siis, ei voida, jos tarkoitit, että kuka tahansa työtön insinööri voi yhtäkkiä saada kotiin lapun, jossa pakotetaan päätoimiseksi siivoojaksi?

Sen sijaan, jos insinööri on ollut esim. kymmenen vuotta työttömänä ja syjeksinyt kattoon tekemättä mitään, hänet voidaan lähettää esim. täällä mainittuun kuntouttavaan työtoimintaan.

Näinhän tuon pitäisi mennä, ja tuo kai on kuntouttavan työtoiminnan alkuperäinen ajatus. Itselläni ei ole omakohtaista kokemusta aiheesta, mutta törmäsin joku aika sitten uutiseen, jossa tätä kuntouttavan työtoiminnan väärinkäytöksiä käsiteltiin. Siellä joku akateeminen, 20 vuotta koulutustaan vastaavassa tehtävässä työelämässä ollut, ja juuri työttömäksi jäänyt henkilö kertoi, että TE-toimisto olisi heti alkumetreillä ehdottanut kuntouttavaa työtoimintaa. Henkilö oli kuitenkin itse onnistunut kieltäytymään, kun oli lakipykälään vedoten pystynyt osoittamaan, että tuo muoto on tarkoitettu vain niille, keiden työkyky on todistettavasti alentunut. Hänen kohdallaan ei tuota perustelua voinut uskottavasti käyttää. Siksi karenssiakaan ei tullut. Kommenttien perusteella muitakin vastaavanlaisia kokemuksia oli ihmisillä ollut.

Tietysti tällaisiin kertomuksiin voi ja kannattaa suhtautua epäillen. En kuitenkaan pitäisi ihmeenä, vaikka tällaista esiintyisi. Virkailijat TE-toimistoissa ovat monestakin lähteestä kuullun mukaisesti joissain tapauksissa joko epäpäteviä, tai niin kuormitettuja, että virheellisiä päätöksiä tai tulkintoja tapahtuu.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Jos hän sitten rupeaa siivoamaan niin oma mielipiteeni on, että siitä tulisi joka tapauksessa maksaa enemmän kuin 9e/päivä. Lienet samaa mieltä tästä itsestäänselvyydestä? Vastikkeeton työ on demoralisoivaa, ei kuntouttavaa. Jos tekee työtä, on selkeästi ansaittava enemmän kuin jos ei tekisi mitään. Ihan yksinkertainen sääntö, helposti noudatettavissa ja valvottavissa.

Sivusta sen verran, että Jatkoajassa ei ole näköjään asiantuntemusta tästä aiheesta. Peruspäiväraha on 32.40 euroa ja jos siihen saa 9 euroa iisää, maksetaan rapiat 30 prosenttia enemmän. Korotus on tuntuva. Se miksi tällaista työllistämistä vastustetaan, ei liity 30 prosentin korotukseen. Vaan siihen, että sen korotuksen kautta joku monista muista tuista saattaa jäädä saamatta. Ongelma ei siten ole se, etteikö 30 prosentin lisävastike olisi riittävä. Ongelma on se, että peruspäivärahan lisäksi mahdollisesti saatava asumistuki ja/tai toimeentulotuki putoavat.

Toisin sanoen, kaikkia tukia nauttivien perustyöttömien on kannattavaa olla perustyöttömänä sen sijaan, että he pyrkisivät töihin. Nykyinen tukijärjestelmä palkitsee työttömyydestä ja Suomi käyttääkin eniten (suhteessa koko määrään) Pohjoismaista työttömyyden hoitamisessa työttömyyskorvauksiin rahaa. Viime vuoden viimeisellä neljänneksellä Suomessa oli avoimia työpaikkoja noin 26 500 kpl. Ne eivät täyty, koska kannusteet tukien vuoksi ottaa töitä vastaan ovat riittämättömät.

Perustyötön saa nyt noin 700 euroa peruspäivärahaa kuukaudessa. Asumistukea ja /toimeentulotukea on saatavissa aina asunnon maksimivuokraan asti. Toimeentulotuen kautta kuulemma senkin yli. Tällä tavalla perustyötön voi tienata nettona kunnasta riippuen esim 1 300 - 1 800 euroa kuukaudessa. Samaan ei pääse välttämättä niissä töissä nettona, joita 10 vuotta kattoon sylkeneelle inssille tarjotaan.

Osittain edellä mainitun takia mm. asumistuessa tehdään uusia ennätyksiä. Ja puhutaan miljardeista yksin sen kautta. Ainoa järkevä muutos on laittaa työjaluttomat töihin tai pienentää heidän etujaan sille tasolle, että työtä on otettava vastaan.
 
Viimeksi muokattu:

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
Sivusta sen verran, että Jatkoajassa ei ole näköjään asiantuntemusta tästä aiheesta. Peruspäiväraha on 32.40 euroa ja jos siihen saa 9 euroa iisää, maksetaan rapiat 30 prosenttia enemmän. Korotus on tuntuva.

No, siis ei todella ole jos oikeasti teet työtä. Siihen nähden se on lähinnä nöyryyttävä määrä.
 

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
Osittain edellä mainitun takia mm. asumistuessa tehdään uusia ennätyksiä. Ja puhutaan miljardeista yksin sen kautta. Ainoa järkevä muutos on laittaa työjaluttomat töihin tai pienentää heidän etujaan sille tasolle, että työtä on otettava vastaan.

Btw, mihin töihin? Avoimia työpaikkoja on vajaat 40 000, työttömiä on noin 10-kertainen määrä. Eli keksisitkö jotain töitä, jotka sitten eivät vääristäisi vapaita työmarkkinoita? Esim. jotain soidenkuivatusta ja teidentekoa kuten 30-luvulla? Vai loisitko jonkin ilmaistyön kategorian, jolta sektorilta sitten puuttuisivat käyvän palkan työntekijät?
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
No, siis ei todella ole jos oikeasti teet työtä. Siihen nähden se on lähinnä nöyryyttävä määrä.

Puhutko nyt hallituksen esityksestä? Eihän kyse ole muusta kuin tavallaan harjoittelujaksosta työelämään. Itse vedin pakollisen harjoittelun ilman sentinkään korvausta.
 

peterra

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
@Cobol perusteltu ja hyvä teksti, josta on vaikea olla eri mieltä. Kuitenkin itse näen asioissa myös toisen erittäin ongelmallisen puolen, johon tämä ketju nimenomaisesti puuttuu: työnantajien maksuhalukkuus on laskemaan päin ja yhä harvempi työnantaja on valmis maksamaan työstä jos ollenkaan tai edes mitään.

Harjoittelukin on mahdollisuus ja itsekin menisin jopa tältä seisomalta mielelläni harjoitteluun tukemaan opintojani, mutta harjoittelun idea on hakea alan kokemusta ja aito ja rehellinen pyrkimys päästä myös alan töihin. Harjoittelun funktio on muuttunut yhä enemmän siihen, että harjoittelua seuraa toinen ja kolmas ilmainen harjoittelu ja lopulta työntekijä - tai hyväkin harjoittelija - korvataan toisella harjoittelijalla ja lopulta yritys ei palkkaa ketään vaan ainoastaan kierrättää yhä uusia ja uusia harjoittelijoita ilmaiseksi.

Tällä ketjulla on paikkansa, koska täällä on jo useasti osoitettu, että työtä teetetään ilmaiseksi harjoitteilijoilla tai muilla ja sillä tavoitellaan ja saavutetaan hyötyä ja voittoa. Itse voin kertoa esim. että olen vaikuttanut kaupan alalla palkkatyöläisenä viimeiset 5 vuotta. Siellä pääsee maksimissaan tuollaisiin 1500:n tuloihin, jos tekee pelkkää iltaa ja on valmis luopumaan sosiaalisesta elämästään työn vuoksi. Itse pidin itse työstä, joten se ei edes ollut minulle ongelma. Kuitenkin meidänkin kaupassa oli 2 kk:n välein aina uusia harjoittelijoita, jotka purkivat teollisia kuormia ilmaiseksi 5 pv viikossa ja kuusi tuntia.

Jok'ikinen kerta, kun harjoittelijat jäivät hetkeksi pois, kuormat alkoivat kertyä ja hommaa oli liikaa suhteessa tekijöihin. Ja sen jälkeenkin työntekijöille valehdellaan päin naamaa, että harjoittelijat eivät vie yhdenkään palkallisen työntekijän paikkaa. Jok'ikinen työntekijä näkee, että selvästi vievät, koska töitä olisi edelleen, mutta ketään ei palkata. Tällainen häikelemätön toiminta on jo juurtunut alan tavaksi ja tätä harrastetaan ympäri Suomea eikä vain ja ainoastaan kaupan alalla.

Tällainen kehitys on vaarallinen jokaiselle palkkatyöläiselle, koska tämä vie kaikilta eikä hyödytä ketään. Yritykset, jotka haluavat osaavaa ja hyvää työvoimaa, jota on tarjolla, täytyy sitoutua työntekijöihinsä ja tarjota heille paremmat etuudet kuin työttömänä olosta. Näin ei enää nykyään ole. Sitten valitetaan, että työntekijöitä ei ole paikoille. Kyllä työntekijöitä on yllin kyllin, mutta ihmisten ei tarvitse eikä kuulu ottaa ilmaistyötä vastaan.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Btw, mihin töihin? Avoimia työpaikkoja on vajaat 40 000, työttömiä on noin 10-kertainen määrä. Eli keksisitkö jotain töitä, jotka sitten eivät vääristäisi vapaita työmarkkinoita? Esim. jotain soidenkuivatusta ja teidentekoa kuten 30-luvulla? Vai loisitko jonkin ilmaistyön kategorian, jolta sektorilta sitten puuttuisivat käyvän palkan työntekijät?

Kyllä mä muistan vassariaikani kun vaadittiin, että valtion on järjestettävä työtä. Pidettiin kerran Oulussa mielenosoitus, jonne tehtiin kyltit "verot valtion maksettavaksi" ja "tonni käteen, känni toteen". Tämä opiskeluaikana.

Nyt kun on järkeäkin tullut opin sen, että eihän valtion tehtävä ole järjestää työpaikkoja. Se vastuu kuuluu jokaiselle itselleen. On opiskeltava, on perustettava oma firma jne. Valtion tehtävä on luoda edellytykset yritystoiminnalle. Mutta miten se onnistuu, jos työtä tekemättä saa kaikista tuista yhteensä niin paljon, että työn tekeminen ei kannata?

Ja @peterra hyvä teksti, josta samaa mieltä. On totta, että osa työnantajista heittäytyy ahneiksi. Erittäin väärin. Vaikea muuta tehdä kuin lisätä valvontaa ja päätöksiä siitä, että väärinkäytöstä seuraa oikeasti sanktioita. Valtaosa työnantajista suhtautuu kuitenkin vakavasti ja vastuullisesti. Tiedän kokemuksesta, molemmilla puolilla seisoneena.
 

peterra

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Mutta miten se onnistuu, jos työtä tekemättä saa kaikista tuista yhteensä niin paljon, että työn tekeminen ei kannata?

Eikös tähän helpoin ratkaisu olisi antaa tukea 0€, jolloin jokainen työ, josta saisi edes euron, olisi kannattavaa? Etkö tosiaan näe, että esim. palkkarakenteessa olisi ongelmia tai että myös työnantajissa voisi piillä joku osa vikaa? Jos nyt edelleen pidän esimerkkinä vaikka kaupan alaa: täällä vallitsee käytännössä duopoli ja rajoitettu kilpailu. Suomessa on Euroopan eniten kauppatilaa yhtä asiakasta kohden - siis marketeissa. Marketeissa on neliöitä jokaista asiakasta kohden Euroopan eniten. Asiakkaita ei ole Euroopan eniten, mutta se kertoo juuri siitä, että kauppa investoi jatkuvasti ketjuun ja investoi yhä isompia rahasummia laajempiin myymälöihin ja ketjuihin. Jos tämä epäsuhta ei yhteiskunnassa korjaannu eli edes osa voitosta alkaisi suuntautua työntekijöille ja he saisivat lisäarvosta jonkinlaisen siivun niin kehitys olisi kestävää.

Mitä suuremmaksi epäsuhta palkkojen kehityksessä ja voitoissa yrityksissä muuttuu, sitä varmemmin yhteiskuntarauha alkaa rakoilla. Tämän oppii jo historiasta, että liian suuren prosentin voitoista matkaaminen omistajien taskuihin tuottaa ongelmia.
 

Groozie

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Perustyötön saa nyt noin 700 euroa peruspäivärahaa kuukaudessa. Asumistukea ja /toimeentulotukea on saatavissa aina asunnon maksimivuokraan asti. Toimeentulotuen kautta kuulemma senkin yli. Tällä tavalla perustyötön voi tienata nettona kunnasta riippuen esim 1 300 - 1 800 euroa kuukaudessa. Samaan ei pääse välttämättä niissä töissä nettona, joita 10 vuotta kattoon sylkeneelle inssille tarjotaan.

Perustyötön saa nyt 648 euroa peruspäivärahaa kuukaudessa. Siitä maksetaan verot, oletuksena prosentti on 20. Käteen jää siis 518 euroa. Yksinasuva helsinkiläinen työtön saa asumistukea maksimissaan 406,40 euroa, muualla vähemmän. Toimeentulotukena saattaa saada vielä lisää vuokraan, mutta hitusen jäädään kyllä silti 1800e/kk nettotuloista.
 

Japi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pittsburgh, Jokerit, Saipa, Jokipojat, Titaanit
Sivusta sen verran, että Jatkoajassa ei ole näköjään asiantuntemusta tästä aiheesta. Peruspäiväraha on 32.40 euroa ja jos siihen saa 9 euroa iisää, maksetaan rapiat 30 prosenttia enemmän. Korotus on tuntuva. Se miksi tällaista työllistämistä vastustetaan, ei liity 30 prosentin korotukseen. Vaan siihen, että sen korotuksen kautta joku monista muista tuista saattaa jäädä saamatta. Ongelma ei siten ole se, etteikö 30 prosentin lisävastike olisi riittävä. Ongelma on se, että peruspäivärahan lisäksi mahdollisesti saatava asumistuki ja/tai toimeentulotuki putoavat.

Toisin sanoen, kaikkia tukia nauttivien perustyöttömien on kannattavaa olla perustyöttömänä sen sijaan, että he pyrkisivät töihin. Nykyinen tukijärjestelmä palkitsee työttömyydestä ja Suomi käyttääkin eniten (suhteessa koko määrään) Pohjoismaista työttömyyden hoitamisessa työttömyyskorvauksiin rahaa. Viime vuoden viimeisellä neljänneksellä Suomessa oli avoimia työpaikkoja noin 26 500 kpl. Ne eivät täyty, koska kannusteet tukien vuoksi ottaa töitä vastaan ovat riittämättömät.

Perustyötön saa nyt noin 700 euroa peruspäivärahaa kuukaudessa. Asumistukea ja /toimeentulotukea on saatavissa aina asunnon maksimivuokraan asti. Toimeentulotuen kautta kuulemma senkin yli. Tällä tavalla perustyötön voi tienata nettona kunnasta riippuen esim 1 300 - 1 800 euroa kuukaudessa. Samaan ei pääse välttämättä niissä töissä nettona, joita 10 vuotta kattoon sylkeneelle inssille tarjotaan.

Osittain edellä mainitun takia mm. asumistuessa tehdään uusia ennätyksiä. Ja puhutaan miljardeista yksin sen kautta. Ainoa järkevä muutos on laittaa työjaluttomat töihin tai pienentää heidän etujaan sille tasolle, että työtä on otettava vastaan.

Entä jos ei saa niitä asumis ja toimeentulotukia? Peruspäiväraha on 32,40 päivä. Neljältä viikolta 648,00 euroa bruttona ja 518,40 euroa nettona. Tämän saa siis pitkäaikaistyöttömänä 13 kertaa vuodessa. Kyllä ainakin minulla on motivaatiota hakea töitä. Ja oli jo ansiosidonnaisen aikana.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Etkö tosiaan näe, että esim. palkkarakenteessa olisi ongelmia tai että myös työnantajissa voisi piillä joku osa vikaa?

Näen. Minusta palkkarakenteessa on ongelmia, samoin työnantajissa. Firmani hävisi aikanaan tarjouskilpailuja, koska emme käyttäneet halpatyövoimaa Suomessa.
 

Vuokralainen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kerho! Arsenal
Kuitenkin meidänkin kaupassa oli 2 kk:n välein aina uusia harjoittelijoita, jotka purkivat teollisia kuormia ilmaiseksi 5 pv viikossa ja kuusi tuntia.

Jok'ikinen kerta, kun harjoittelijat jäivät hetkeksi pois, kuormat alkoivat kertyä ja hommaa oli liikaa suhteessa tekijöihin. Ja sen jälkeenkin työntekijöille valehdellaan päin naamaa, että harjoittelijat eivät vie yhdenkään palkallisen työntekijän paikkaa. Jok'ikinen työntekijä näkee, että selvästi vievät, koska töitä olisi edelleen, mutta ketään ei palkata. Tällainen häikelemätön toiminta on jo juurtunut alan tavaksi ja tätä harrastetaan ympäri Suomea eikä vain ja ainoastaan kaupan alalla.

Tämä on se mistä olen joskus johonkin toiseen ketjuun kirjoittanut.
Olin kuntouttavassa työtoiminnassa lähes puolitoista vuotta tekemässä tuota hyllyttämistä ja mikäli olin hetken pois tai ei juuri sillä hetkellä ollut muita työkokeilijoita tekemässä tuota hommaa, niin kyllähän rullakot jäivät seisomaan ja kerääntymään varastoon, vaikka ei se kuulemma työkokeilijoiden työpanoksesta ollut kiinni. Edelleenkin ainakin kyseisessä kauppaketjussa käytetään teollisten elintarvikkeiden hyllyttämiseen työkokeilijoita, kun niitä saa ilmaiseksi työkkäristä toisensa perään aivan rajattomasti. Tämä on mielestäni sitä väärinkäyttöä.
Olen tuosta toiminnasta kertonut ja kirjoittanut monellekin taholle, mutta ei siihen edes haluta puuttua. Vastaus alkaa yleensä näin. "On ikävää, että sinulla on huonoja kokemuksia työkokeilusta, mutta..." Sanallakaan noihin väärinkäytöksiin ei puututa.

Kuntouttava työtoiminta ja erilaiset harjoittelut esim. opiskelun ohella ovat todellakin hyväksyttäviä, kunhan niiden suhteen ei tehdä väärinkäytöksiä. Menen hyvillä mielin reilun viikon päästä nykyisiin opiskeluihini liittyvään työharjoitteluun ja on hienoa, että meillä on tälläinen mahdollisuus. Kuitenkaan se minun harjoitteluni ei saisi viedä kenenkään työpaikkaa.
 

peterra

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
@Vuokralainen ongelma on ilmeinen ja tiedossa kyllä, mutta esim. kaupan liitto (PAM) on niin heikko, että se ei pysty näihin puuttumaan, vaikka asia on tiedossa.

Toinen yleinen argumentti, jonka kuulee yrityspuolella liittyen palkkatasoon on se, että palkka vastaa työn tuottavuutta. Koska kaupan ala on minulle kaikista tutuin, tarkistin piruuttani taulukoista, mikä on sellaisen pienen kaupan myymäläpäällikön mediaanipalkka. Se on 3000-3500€/kk. Toki siitäkin menee verot eikä se ihan hirmuinen palkka vielä ole, mutta oma kysymykseni liittyykin siihen, että miten ihminen, joka johtaa ihmisiä, jotka eivät tuota yhtään mitään, voi saada silti huomattavasti enemmän ja kilpailukykyisempää palkkaa kuin alla olevat, jotka eivät kuitenkaan perustellusti tuota yhtään mitään. Tulosvastuu on lähinnä näennäinen, sillä suurin osa tuloksesta riippuu ihan eri muuttujista kuin siitä, kuinka nohevia työntekijöitä ks. yksikössä sattuu olemaan. Se riippuu myös siitä, miten paljon lähellä asuu ihmisiä ja kuinka monen matkan varrella ks. kauppa sattuu osumaan. Asiakkaiden käyminen ja käymisfrekvenssi on pitkälti asuinpaikkaperusteista, jolloin on kohtuutonta antaa korkeampi tuottavuus johtajalle, joka nyt vaan sattuu olemaan yhden yksikön päällikkö, jonka matkan varrelle osuu huomattava määrä asiakkaita.

Alimman portaan "orjat" eivät tuota mitään, mutta kuitenkin ihminen, joka johtaa ihmisiä, jotka eivät tuota mitään, tuottaa paljon enemmän. Mielenkiintoinen ajatuskulku. ;)
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Perustyötön saa nyt 648 euroa peruspäivärahaa kuukaudessa. Siitä maksetaan verot, oletuksena prosentti on 20. Käteen jää siis 518 euroa. Yksinasuva helsinkiläinen työtön saa asumistukea maksimissaan 406,40 euroa, muualla vähemmän. Toimeentulotukena saattaa saada vielä lisää vuokraan, mutta hitusen jäädään kyllä silti 1800e/kk nettotuloista.

Esimerkkinä tämä: työtön pariskunta, jolla lapsi.

Peruspäivärahat 32.40 x 21.5 x 2 = 1 393. 20
Lapsikorotus 5.23 x 21.5 x 1 = 112.45

Noista verot

Asunto, Helsinki, vuokra 1 300 euroa
Asumistuki 934.00
Toimeentulotuki 356.00
Oma vastuu 10.00

Inttikaveri hoitaa tukia työkseen. Asumisen osalta Helsinki maksaa vuokran yli maksmin toimeentulotuesta, jos pitää sitä perusteltuna. Muussa tapauksessa asiakkaalla aikaa noin puoli vuotta hommata halvempi kämppä. Tästäkin voidaan joustaa, jos kaupunki ei pysty osoittamaan asuntoa ja nykytilanteessa ei usein pysty.

Karkeasti siis nettotuet jopa 1200+1290 = 2 490 juuroo ja tuo siis Helsinki mainituin ehdoin.

Nyt jos toinen menee töihin peruspäivärahalta matalapalkka-alalle, hän saa bruttona esim 1 800 euroa kuukaudessa ja nettona joku 1 350 kun lasketaan työmatkakulua ja veroa. Karkeasti peruspäiväraha - 550 netto, asumis- ja toimeentulotuki - 650 ja yhteensä - 1 200 netto, joten eihän työ kannata.

Luvut ovat suuntaa antavat, mutta asumistuen jatkaminen toimeentulotuella tapahtuu Helsingissä ym. ehdoin.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Entä jos ei saa niitä asumis ja toimeentulotukia? Peruspäiväraha on 32,40 päivä. Neljältä viikolta 648,00 euroa bruttona ja 518,40 euroa nettona. Tämän saa siis pitkäaikaistyöttömänä 13 kertaa vuodessa. Kyllä ainakin minulla on motivaatiota hakea töitä. Ja oli jo ansiosidonnaisen aikana.

Alla sinulle laskuri, jonka mukaan alustavasti 696 tuloilla (kaava ei ole 4 vkoa vaan 21.5 x 32.4) ja 800 euron vuokralla toimeentulotukea tulisi noin 861 nettoeuroa ilman jotain erityisjuttuja kuten lapsi, perhe, sairaus tms.

Toimeentulotukilaskuri — Sosiaalikollega
 

Byvajet

Jäsen
Vastikkeeton työ on demoralisoivaa, ei kuntouttavaa. Jos tekee työtä, on selkeästi ansaittava enemmän kuin jos ei tekisi mitään.

Lainaan tähän Murobbsin viestin, jonka aikaisemmin linkkasin. Siinä selitetään ongelman perusta eli se, että työt loppuvat. Pulma ei ratkea ilmaistöiden teettämisellä ja työllisten jakamisella palkallisiin ja tukia saaviin. Sen sijaan pitäisi myöntää tilanne ja esimerkiksi lyhentää päiviä, laskea palkkaa ja jakaa sama työ useammille. Yhden opettajan hommat voisi hoitaa kaksi opettajaa. Palkka puoliksi.

Käytännössä:
- Automaatio lisääntyy kokoajan -> Tarvitaan vähemmän ihmistyötä.
- Asiantuntijajärjestelmät (tekoäly ja sen tapaiset tulevat korvaamaan paljon toimisto ja paperinpyöritystyötä). (Näen suuria mahdollisuuksia esim terveydenhuollossa, ohjelmoinnissa ym ym ym..)
- Ihmisten asuminen keskittyy kaupunkeihin, pikkufirmat kaatuvat ja häviävät pois -> Taas vapautuu työntekijöitä.
- Suomeen otetaan porukkaa, joka ei osaa välttämättä edes lukea, eikä usein halua opetella paikallisílle tavoille, edes useassa sukupolvessa (eivät voi työllistyä).
- Enenevässä määrin siirrytään yksinkertaiseen kertakäyttökulttuuriin tavaroiden osalta. Tavaroita ei huolleta/korjata tai tehdä yksilöllisesti.
- Suomessa, kiitos byrokratian ja korkeiden vaatimusten mm. luontoon liittyen mikään ei kannata. Emme ole kilpailukykyisiä. Tähänkään ei ole tulossa muutosta.
- Kauppa siirtyy nettiin ja automatisointi tulee syömään paljon työpaikkoja myös kaupan alalta.

Joten...
Miksipä se työttömyys keskimääräisesti lähtisi laskemaan?
Huojuntaa tietysti on suuntaan ja toiseen, mutta puhun nyt pidemmästä aikajänteestä..
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Mietitään asiaa miten tahansa, yksinäisenkin tuet Helsingissä ovat sitä luokkaa, että alle 1 800 brutolla ei jää juuri enempää tai lainkaan enempää euroja käteen ja vielä jossain 2 100 euron bruttotuloissa perheellisen ei taloudellisessa mielessä ehkä kannata mennä töihin, koska nettotulot putoavat ja varsinainen työn tuoma hyöty on kenties tuota 9 euron luokkaa per päivä.

Minusta tämä on pääongelma.

Miten sen voisi ratkaista? En näe muuta vaihtoehtoa kuin vähentämällä tukia. Alla pelkästään asumistuen kasvusta:

Asumistuesta tuli massiivinen rahareikä veronmaksajille
Asumisen kallis hinta lisää tukimenoja | Sosiaalivakuutus

Mutta samalla tulisi tarkkaan pohtia sitä, onko mahdollista nostaa alimpia palkkoja niin, että tuista säästyvä raha voitaisiin mahdollisesti osoittaa palkkoihin. Voihan olla, että ajatus on toteuttamiskelvoton, mutta ideana olisi se, että työnteosta palkittaisiin nykyistä paremmin ja työn tekeminen olisi aiempaa kannattavampaa.
 

Masentaja

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Kyllähän tuo kaupan homma hullulta tuntuu, että maksimi mitä saat on se noin 2000€/kk brutto jos et ole merkonomi tai jotain. Sit saat pari satkua päälle. Tuo on siis maksimi kokemuslisällä oleva kk-palkka, suunnilleen. Ja päälle et saa mitään, yksikään "peruskauppa" ei maksa yli taulukkopalkan liksaa. Monet kaupanalan hommista on sellaisia joissa pärjää koulutettu apina, mutta näille 10v jne alalla olleille pitäisi maksaa paljon enemmän. Mutta koska PAM niin ei ole pelkoa. Myös järjestäytymättömyys on iso ongelma koska opiskelijoita jne on niin paljon duunissa, ja kun se apinakin pystyy suurimman osan perus duunista tekemään niin eipä lakolla pitkälle pötkitä.

Tiedän, varsinkin tuolla maalla, useita esimerkkejä tästä "kuntoutuja" sisään, jakso sisällä, vanha ulos ja uutta sisään, ilman pienintäkään toivoa oikeasta työllistymisestä. Ihan järjestelmällisesti. Ja se on vitun väärin, koska ihan raakaa duunia joutuu tekee, ei ole "tutustumista".
 

peterra

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Kyllähän tuo kaupan homma hullulta tuntuu, että maksimi mitä saat on se noin 2000€/kk brutto jos et ole merkonomi tai jotain. Sit saat pari satkua päälle. Tuo on siis maksimi kokemuslisällä oleva kk-palkka, suunnilleen. Ja päälle et saa mitään, yksikään "peruskauppa" ei maksa yli taulukkopalkan liksaa. Monet kaupanalan hommista on sellaisia joissa pärjää koulutettu apina, mutta näille 10v jne alalla olleille pitäisi maksaa paljon enemmän. Mutta koska PAM niin ei ole pelkoa. Myös järjestäytymättömyys on iso ongelma koska opiskelijoita jne on niin paljon duunissa, ja kun se apinakin pystyy suurimman osan perus duunista tekemään niin eipä lakolla pitkälle pötkitä.

Päivittäistavarakauppa on hieman heikohkoa bisnestä, koska siinä ei oikeastaan ole omaa tuotetta. Päivittäistavarakauppahan ainoastaan levittää muiden tuottamaa arvoa ja laittaa siihen oman siivunsa päälle. Päivittäistavarakaupan perustuote on myyjä ja asiakaspalvelu - kun taas kaupan arvo ovat tuotteet, jotka tulevat muualta. Kauppa vaan kerää "muiden tuottaman arvon" ja välittää "muiden tuottaman arvon eteenpäin." Tämä on siis yleismaailmallinen ongelma, jonka vuoksi työn tuottavuus jää kovin alas ja se ihan oikeasti sitä on - ei vaadi mitään erityistä osaamista, toki asiakaspalvelu nyt on taito jo sinänsä, mutta perus päivittäistavarakaupassa aika harva mitään ihmeellistä odottaa - normaaleja käytöstapoja, jonkinlaista asiakaspalvelua - asiakashan tekee n. 95 % työstään itse. Etsii tuotteet, kasaa ne mukaansa ja pakkaa. Jos päivittäistavarakauppa oikeasti haluaisi lisätä asiakasarvoaan niin silloinhan sen pitäisi kehittää nimenomaan palvelun monimuotoisuutta ja poistaa työtä asiakkaalta. Asiakas tosin ei ole siitä valmis korkeampaa hintaa maksamaan, joten ongelma palaa alkujuurille.

Siitä huolimatta päivittäistavarakaupan toiminta Suomessa on duopoli ja säännelty kauppa. Kilpailua tarvittaisiin paljon lisää - Lidlejä tarvitaan ainakin kolme kappaletta lisää, jota markkina alkaisi toimia paremmin. Eräs yliopiston professori sanoi kauppatieteen luennolla kerran, että Suomen päivittäistavarakauppa puhuu ehkä maailman eniten kovasta kilpailusta, jolla se perustelee kaiken, mutta totuus on, että kyseessä on lähinnä leikkimielinen kilpailu jaetulla markkinalla, jossa "muka kilpaillaan", mutta todellisuudessa ei oikeasti edes kilpailla. Kyseessä on lähes täydellinen esimerkki 4P-mallin kaupasta, jossa kauppa ainoastaan leikittelee hinnoilla ja houkuttelee "kahvipakettitarjouksilla" asiakkaat sisään, oikeasti mitään kehittämättä tai itseään mitenkään kehittäen. Kauppa on myös kohtalaisen suojattua toimintaa, koska ihmiset ostelevat ruokaa tilanteesta, ajasta yms. riippumatta, joten mitään todellisia kilpailutilanteita ei juurikaan ole. Tämä sitten näkyy epäsuhtana tuottajien suuntaan: kauppa neuvottelee haluamansa ehdot ja teollisuus toimii sovituilla ehdoilla.

Työntekijät yms. ovat isossa kuvassa aivan yksi ja sama: työvoimaa on saatavissa tarvittaessa ovista ja ikkunoista ja paikoitellen kaupat jopa asettavat työntekijöilleen lisämyyntiperusteisia ehtoja ja asiakaspalvelijalta odotetaan palkkaan suhteutettuna aivan käsittämätöntä sitoutumista ja pitkäjänteisyyttä. Jos jollain alalla työntekijän ja työnantajan neuvotteluvalta on täydellisessä epäsuhdassa, se on varmasti kaupassa. Asiakaspalvelu on kuitenkin pitkälti kutsumusammatti ja toiset tykkäävät siitä, eduista viis. Jos valtio haluaisi puuttua kaupan ongelmiin, se päästäisi markkinoille yhä enemmän kilpailijoita yhä löysemmin ehdoin, koska vasta silloin koko ala alkaisi toimia kaikkia hyödyttävällä tavalla.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös