Työhaastattelun syvin olemus

1stApril

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät, NYR
Miten nämä nyt menee Suomessa. Slovakialainen kaveri on kovan luokan asiantuntija ja nyt hänellä olisi työtarjous toiseen paikkaan ja hän kyselee Suomen käytännöistä. Uskoakseni ainakaan nykyisessä paikassa ei voi käydä mitään palkkaneuvotteluja sanomalla kuinka olisi toinenkin tarjous.

Kyseessä ei edes olisi kuin parinkin sadan korotus, mutta eihän sellaisia anneta.
Vähän pätkäsin lainausta.

Itse kysyisin suoraan palkankorotusta. Samalla tietysti voi myös katsoa, mitä muualla on tarjota. Itse en kokisi omaksi tyylikseni käyttää toinen työpaikka korttia neuvotteluissa.

Tosta parista sadasta tuli mieleen omalta kohdaltani aikanaan ensimmäisessä työpaikassa ollut tilanne. Firmalla alkoi menemään huonosti. Pari laitettiin pihalle. Minulle ja toiselle työntekijälle annettiin jonkin ajan päästä palkankorotus, taisi olla juurikin 200-300€/kk luokkaa.
Edit. Olin tuohon aikaan nuori ja tyhmä. Tuskin olisin hakeutunut muualle, vaikka ei olisi nostettu palkkaa ja firmalla alkoi menemään huonosti. Kai sitä tunsi jotain kiitollisuuden velkaa tms kun oli kuitenkin annettu mahdollisuus hyvinä aikoina kohkata, reissata ja tehdä kaikki mahdolliset virheet.

Nykyiseen työpaikkaani tullessani sovein, että aloitan tietyllä palkalla, sitten tietyn ajan päästä palkkaa nostetaan ja sitten seuraavana korotus, kun päästään tiettyihin tavoitteisiin.

Nämä esimerkit nyt ei liity kaverisi tilanteeseen, kunhan tuli mieleen palkoista.
 
Viimeksi muokattu:

pernaveikko

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Crusaders, Lechia
Nyt on uutta tietoa rekrytoinnista. Laitettiin lappu naaman eteen ja laita nimi tuohon. Ihmettelin mikähän tämä tällä kertaa on (näiden maassa saa koko ajan olla allekirjoittamassa jotain mistä ei oikein edes tiedä mitä ne on) ja se oli GDPR.

- Joo, olen toki kuullut tuosta, mutta miksi tässä projektissa tarvitsee
- No, kun meille tulee se kesähessu
- Niin, kuulin tuostakin vaan en oikein ymmärrä miten tämä siihen liittyy
- Koska sä palkkaat sen
- Mitä vittua (en ihan noin sanonut)

Eihän tämä voi näin olla, että olen nyt vastuussa jonkun tulevaisuudesta. Sanoin aikoinaan jo haastattelussa olevani asiantuntijapuolella enkä tule missään oloissa olemaan mikään pieni tai isokaan pomo. Jättifirmoissahan se ei vain mitään vaikuta, koska en edes ole enää samassa projektissa niiden kanssa mitkä palkkasivat. Sanoin saman nykyiselle esimiehelle mikä ei luonnollisestikaan ole päivittäisessä tekemisessä mukana, niin tieto tuskin kulkee. Hän vielä aivan erikseen kysyi asiasta.

Mitäs nyt tehdään, ensimmäisenä tulee mieleen sama toimintatapa kuin raviurheilussa totoamisessa. Valitsee jonkun millä on kiva nimi.

Ensimmäisen lapun kävin läpi ja siinä on paljon kielioppierheitä, mutta muuten ihan hyvää asiaa. IT-hommat tehdään muutenkin rallienglannilla eikä hakijan äidinkieli ole englanti, niin onko tuo sitten hylkyperuste.

Ei voi tietää, kun ei ole mitään kokemusta tai koulutusta tälläisiin prosesseihin. Se on mukava tietää, että näitä vedetään ihan arvalla. Sitä aina joskus miettii kuinkahan moni joku tennisveto on mennyt väärin sen takia, kun ottelu oli sovittu. Tai toisaalta kuinka moni mennyt oikein, kun ei olisi edes voinut hävitä tietämättään.

Ai niin, onneksi prosessiin ei kuulu hakuvideoita. Niitä, jos joutuisi katsomaan, niin ottaisin lopputilin.
 
(1)
  • Tykkää
Reactions: Andy

sekolust

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, Lostedt, Ben-Amor, Todd
Entinen esimies käytännössä headhunttasi mut riveihinsä. Aloituspäivä sovittiin jo hyvissä ajoin, yksityiskohdat on sovittuna ja kun firman politiikkaan kuuluu avoimet haut, niin tämä rekryn takana ollut suoraan totesi, että ei pistä paikkaa hakuun jos nykyisestä lafkasta tulee parempi tarjous tai en muusta syystä haluakaan paikkaa hakea. Ei tullut, aion hakea, paikka ilmestyi hakuun ja huomenna pistän paperit.

Se vain nyt tuli mieleen, että miten näissä tapauksissa pitäsi työhaastatteluun suhtautua? Jos on yksivaiheinen, niin ei pitäisi olla mitään ongelmaa. Varmaan vaan kuulumiset vaihdetaan, heitetään nimi paperiin ja that's it. Mutta kun alan tuntee ja positio ei ihan sieltä hierarkian pohjalta ole, niin todennäköisesti tiedossa on kaksivaiheinen, joissa toisessa on joko vähintään mukana tai jopa yksin pelkkä HR:n edustaja. Sinänsä kun entinen esimies, nykyinen ystävä ja erittäin todennäköisesti tuleva esimies tuon hakemuksen muotoili aivan mulle räätälöidyksi, niin ei pitäisi olla mitään ongelmaa.

Mutta pitäisikö mun tässä tilanteessa jotenkin varautua mahdolliseen toiseen haastatteluun? Tai onko jotain sellaista, mitä mun pitäisi ottaa huomioon ensimmäiseen, jossa siis mukana on todennäköisesti vain paikan (kirjallisena WhatsAppissa) luvannut henkilö on paikalla?
 

Anssi #5

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Mutta pitäisikö mun tässä tilanteessa jotenkin varautua mahdolliseen toiseen haastatteluun? Tai onko jotain sellaista, mitä mun pitäisi ottaa huomioon ensimmäiseen, jossa siis mukana on todennäköisesti vain paikan (kirjallisena WhatsAppissa) luvannut henkilö on paikalla?
Muutama vuosi sitten menin haastatteluun ennalta tuttuun paikkaan, johon mua oli pyydetty ilman, että sitä paikkaa hain. Olin siinä käsityksessä, että mut on jo valittu ja vähän vaan käydään juttelemassa niitänäitä kahvittelun lomassa. Juu, ei oltu. Siihen olikin kysytty muutama tyyppi ja jouduin täysin valmistautumatta ihan kunnon haastatteluun. Vituiksihan se haastattelu meni, hävettää vieläkin.

Pointti yrittää siis olla, että jos sä sen homman haluat, niin valmistaudu. Jos nyt sitten käykin niin, että haastattelu on läpihuutojuttu, niin et sä siinä nyt ihan hirveästi häviä, että käytiyt vähän aikaa ja vaivaa valmistautumiseen. Jos et valmistaudu ja tuleekin kunnon haastattelu, niin hävittävää on paljon enemmän.
 

pernaveikko

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Crusaders, Lechia
Muutama vuosi sitten menin haastatteluun ennalta tuttuun paikkaan, johon mua oli pyydetty ilman, että sitä paikkaa hain. Olin siinä käsityksessä, että mut on jo valittu ja vähän vaan käydään juttelemassa niitänäitä kahvittelun lomassa. Juu, ei oltu. Siihen olikin kysytty muutama tyyppi ja jouduin täysin valmistautumatta ihan kunnon haastatteluun. Vituiksihan se haastattelu meni, hävettää vieläkin.

Pointti yrittää siis olla, että jos sä sen homman haluat, niin valmistaudu. Jos nyt sitten käykin niin, että haastattelu on läpihuutojuttu, niin et sä siinä nyt ihan hirveästi häviä, että käytiyt vähän aikaa ja vaivaa valmistautumiseen. Jos et valmistaudu ja tuleekin kunnon haastattelu, niin hävittävää on paljon enemmän.
Kannattaa valmistautua. Minulle kävi vielä älyttömämpi juttu. Isossa firmassa, kun on, niin siellä on monenlaista projektia mihin joskus kysellään. Olin menossa miesten huoneeseen ja sitten kotiin, kun projektipäällikkö tuli kysymään ehditkö tulla juttelemaan. Tietenkin ajattelin kyllähän tässä nyt 10 minuuttia aikaa on ja rakkokin kestää, kun ei ollut olutta juonut.

Sitten siellä oli toinenkin jamppa ja tajusin minuuteissa tämähän on työhaastattelu eikä mikään nopea projektin esittely. Vituiksihan se meni ja olin aika näreissäni omalle pomolle mitä paskaa tuo oli. Jos et sattunut muistamaan, niin ensinnäkin työskentelen jo täällä. Päällikkö oli kuulema sanonutkin pitäneensä ihan täyden työhaastattelun. Unohtivat vain minulle kertoa asiasta.

Joo, siihen juttuun ei koskaan enää palattu ja joka kerta vituttaa, jos joskus näen sen ukon käytävällä. Ei ehkä sentään hävetä tarvitse sinänsä.
 

Sistis

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK
Joo, siihen juttuun ei koskaan enää palattu ja joka kerta vituttaa, jos joskus näen sen ukon käytävällä. Ei ehkä sentään hävetä tarvitse sinänsä.
Joskus lehdessä ihmiset kertoivat erikoisista sattumista työhaastatteluissaan. Siellä yksi nainen kertoi jännittäneensä erästä haastattelua niin paljon, että hän oli kussut housuunsa sen aikana. Mutta hän oli kuulemma tästä huolimatta saanut paikan, joskin hän pohti pitkään, että oliko se tullut säälistä. Tuli vain mieleeni, kun kerroit, että sinut haettiin haastatteluun suoraan WC:stä... Ei sillä, että suosittelisin kokeilemaan tuota keinoa...
 

sampio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Menestyvin, sympatiat muille hyville.
Hauskasti menee nämä jutut kyllä alallani. Päteviä hakijoita on toistuvasti kymmeniä, joskus jopa lähempänä sataa, ja niistä sitten aina yksi on jollain ilveellä se "osaamisensa ja kokemuksensa puolesta paras". Tänä keväänä laitoin neljään paikkaan paperit, joista kahteen en päässyt edes haastatteluun, tosin molempiin valittiinkin lopulta tyyppi, joka hommaa oli jo tehnyt. Ne eivät siis varsinaisesti edes harmittaneet, kun haastattelurumba olisi ollut aika turha jo lähtökohtaisesti. Kaksi oli sitten aidosti tyhjiä paikkoja, ja tulin valituiksi molempiin. Toinen näistä paikoista tarjosi sitten sen verran paremmat mahdollisuudet varsinaisen duunin lisäksi, että otin sen, mutta sinne mulla olikin suhteita jo. Käytännössä siis neljästä hakemastani paikasta kolme meni henkilölle, jolla oli jalka oven raossa jo tavalla tai toisella, ja vain tuo toinen saamani paikka oli täysin neitseellinen.

Puhutaan siis historian ja yhteiskuntaopin opettajien tilanteesta, ja mietin tätä lähinnä vastavalmistuneiden kannalta, notta eipä tuo vakipaikan saaminen kovin helppoa ole. Siinäkin täysin uudessa virassa, johon mut valittiin, oli ryhmäosuus ekalla kiekalla, ja kaikki olivat muualta siirtyviä opettajia. Itse valmistuin kolme vuotta sitten, kun tykitin opinnot perheellisen tappotahdilla vähän nopeammin, mutta omalta aloitussyksyltäni tuttuja nimiä on noissa viraksiottopapereissa ollut hakijoiden luettelossa, ja parin heistä tiedänkin valmistuneen tässä puolen vuoden sisään.

Vähän sama dilemma heillä kun mulla tuossa taannoin pohtiessani, että kuinka voit näyttää hanskaavasi opetuksen lukiossa, ellet saa siihen mahdollisuutta. Toki ilman vakityötä voi ottaa sijaisuuksia ja kiertää antamassa näyttöjä eri kouluissa, mikä sitten voi poikia jatkossa jotain, mutta hakiessasi lukiosta paikkaa pitäisi olla lukiokokemusta, jota ei voi saada työskennellessään kokopäiväisesti peruskoulussa.

Vielä aihetta sivuten, noususuhdanne näkyy muuten aika selvästi siinä, että tvt-osaajia on poimittu kouluista yritysmaailmaan ainakin täällä eteläisessä Suomessa kuin marjoja. Omassa tuttavapiirissäni puhutaan kaksinumeroisesta luvusta opettajia, jotka on rekrytty siis ilman heidän omaa aktiivista hakuaan. Aika usein ovat miehiä, mikä puolestaan ei ole ollenkaan hyvä juttu opetusalan kannalta, varsinkin kun jo isojakin alakouluja alkaa olla ilman ainuttakaan miesopea, mutta se on sitten toisen ketjun aihe.
 

pernaveikko

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Crusaders, Lechia
Joskus lehdessä ihmiset kertoivat erikoisista sattumista työhaastatteluissaan. Siellä yksi nainen kertoi jännittäneensä erästä haastattelua niin paljon, että hän oli kussut housuunsa sen aikana. Mutta hän oli kuulemma tästä huolimatta saanut paikan, joskin hän pohti pitkään, että oliko se tullut säälistä. Tuli vain mieleeni, kun kerroit, että sinut haettiin haastatteluun suoraan WC:stä... Ei sillä, että suosittelisin kokeilemaan tuota keinoa...
Pitää miettiä keinoja millä voi erottua naurettavan kovassa kilpailussa. Slovakialainen ystäväni pudotti tarjottimen ruokineen lounasravintolassa ollessaan viimeisellä haastattelukierroksella suomalaisessa suuryrityksessä. Samaa lounasta oli muutama muukin syömässä.

Hänet valittiin ja nyt on asunut ja maksanut veroja Suomeen useamman vuoden. Ei toki tahallaan sählännyt, mutta kai tuolla tavalla ainakin haastattelijat muistaa tuohan oli se tuo jamppa. Suomalaisen tytönkin löysi. Ne vie meidän duunit ja muijat.
 

sampio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Menestyvin, sympatiat muille hyville.
Mulla kävi tuon toisen paikan osalta siten, etten huomannut sitä ennen viimeistä hakupäivää. Jostain syystä sitten googlailin mollin sivuja ja sattui ilmoitus silmiin. Muokkasin vanhaa pohjaani ja kopioin sitten sopivilta osin siinä autossa istuessani niitä pätkiä sinne kunnan hakuportaaliin, lähetin sen ja soitin perään heti. Puoli tuntia vaille deadline oli kello, pahoittelin myöhäistä hakemista ja kysyin pari juttua varmaksi. Seuraavalla viikolla tuli kutsu ekalle rundille, siitä toiselle ja sitten valinta. Ehkä siitä myöhäisestäkin hausta voi jäädä positiivinen jälki.
 

moby

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP(#42)
Hänet valittiin ja nyt on asunut ja maksanut veroja Suomeen useamman vuoden. Ei toki tahallaan sählännyt, mutta kai tuolla tavalla ainakin haastattelijat muistaa tuohan oli se tuo jamppa. Suomalaisen tytönkin löysi. Ne vie meidän duunit ja muijat.
Jollain tavalla on haastattelijan/yhteyshenkilön mieleen on jäätävä. Itse olen aina soittanut yhteyshenkilölle, jos on omasta mielestä jotain lisäarvoa hakevalle yritykselle annettavana. Tällä tavalla sain viimeisimmän duunipaikan.
 

pernaveikko

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Crusaders, Lechia
Jollain tavalla on haastattelijan/yhteyshenkilön mieleen on jäätävä. Itse olen aina soittanut yhteyshenkilölle, jos on omasta mielestä jotain lisäarvoa hakevalle yritykselle annettavana. Tällä tavalla sain viimeisimmän duunipaikan.
Olisi kiva tietää miten toimiva keino tuo soittelu on. Se lukee jokaisessa aapisessa, niin miten erottuvaa se sitten on.

Sehän olisi enemmän erottuvaa, jos tekisi jotain mitä ei kaikki muut tee, kun ne on lukenut internetsin hakuohjeita.

Oma ratkaisuehdotukseni olisi se, että palkattaisiin ne mitkä huomasivat ilmoituksen. Nykyiseen paikkaan oli yksi hakukierros. Aivan naurettavaa nuo lukuisat kierrokset perushommiin, mutta kun niinhän kuuluu tehdä.

Siinäkin kohtaa ollaan jo aika syvissä vesissä, kun tasan tarkkaan jokainen hakija lukee top100 -listan näitä kysytään.

Onneksi jouduin mukaan rekryyn missä kesätyttö aloittaa maanantaina. Joudun johonkin vastaanottokomiteaankin. Hän vastasi useimpiin kysymyksiin väärin ja miten olisikaan voinut tietää, mutta selkeästi ala kiinnosti. Siinä oli se ero muihin hakijoihin mitkä oli sama kai se, jos täältä saisi homman.
 

moby

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP(#42)
Olisi kiva tietää miten toimiva keino tuo soittelu on. Se lukee jokaisessa aapisessa, niin miten erottuvaa se sitten on.
No mulla meni aika nappiin, kun osasin esim. kertoa mitä tuotteisiin yrityksen pitäisi seuraavaksi keskittyä toimarin ollessa samaa mieltä. Tätä tarkoitin edellisessä viestissä sillä lisäarvolla. CV:n perusteella en olisi takuulla paikkaa saanut.

Normi diipadaapalla varmaan vaikeaa, mutta luulisin silti, että harvempi soittaa ja kyselee duunista. Toki yrityksestä kantsii ottaa vähän selvää ja kysyä joku kysymys firmasta myös.
 

sampio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Menestyvin, sympatiat muille hyville.
Aivan naurettavaa nuo lukuisat kierrokset perushommiin, mutta kun niinhän kuuluu tehdä.
Itse pidin kyllä ihan hyvänä ratkaisuna karsia jengiä ensin ryhmähaastattelulla, vaikka en olisi tuota paikkaa saanutkaan. Meille annettiin ryhmätehtävä, jossa sitten oli jengiä kyyläämässä, miten lähdemme tätä pakettia purkamaan. Ilmeisesti taktiikkani toimi ihan hyvin, kun pääsin jatkoon. Yksilöhaastattelu puolestaan oli hyvä sekin, kun ei juuri niitä perinteisiä kysymyksiä esitetty, vaan aika hyvin käytiin läpi niitä oikeita työssä tarvittavia ominaisuuksia sekä sitä, mitä mulla on tässä, tuossa ja siinä kysymyksessä tarjota työtehtävässäni ja osana työyhteisöä. Ja tällä kymmenen vuoden kokemuksella alaltani osasin myös kysyä heiltä sellaisia pullonkauloja, joita yleensä eteen tulee. Tässä nyt kun funtsii sitä prosessia, harmittaa hiukan, että kyseessä oli lopulta niin perustehtävä ja paikka kauempana, koska se rehtori oli kyllä erinomaisesti tehtäviensä tasalla ja aidosti miellyttävä, mutta jämäkkä. No, tämä valintani mahdollistaa merkittävästi isomman tilipussin, vaihtelevuutta perustyön rinnalle sekä sijaitsee lähempänä, joten lopulta valinta oli helppo.
 

Makinpo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Japani
Nykyisessä työpaikassani on tapana aina palkita vuoden työntekijä, viime vuonna tuo kunnia osui omalla kohdalle. Kun tässä olen nyt miettinyt alan vaihtoa niin onko tuommoisen "palkinnon" mainitseminen vaikka cv:ssä hyvä idea? Vaiko kannattaisiko asia ottaa esille mahdollisessa työhaastattelussa? Vaikka olen aikeissa vaihtaa kokonaan toiselle alalle ja uudessa työssä ei välttämättä tarvita niitä taitoja, joista olen kunniaa saanut, niin siitä huolimatta varmaankin kannattaisi sopivassa kohtaa mainita tunnollisesta työn suorittamisesta edellisessä työpaikassa.
 

sampio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Menestyvin, sympatiat muille hyville.
@Makinpo

Riippuu hiukan alasta. Jos olet esim. ollut aikuisviihteen puolella ja siirryt kasvatusalalle, en ole varma kannattaako mainita.
 

sekolust

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, Lostedt, Ben-Amor, Todd
Muutama vuosi sitten menin haastatteluun ennalta tuttuun paikkaan, johon mua oli pyydetty ilman, että sitä paikkaa hain.
Kiitos vastauksesta.

Mulla oli noin 1½ vuotta takaperin tilanne, jossa haettuun paikkaan oli tasan yksi pätevämpi koko maassa. Se, joka hommasta oli luopumassa kun lähti "lokaalista" "globaaliksi". Pari kollegaa suoraan totesivat, että eivät edes hae kun mä haen. Useammalta tuli sitten kahta eri kommenttia. Toinen oli, että "koska aloitat" ja toinen "miksi tämä edes on haussa". Kun homma lopulta menikin ennalta valitulle vähemmän pätevälle, niin osastolta 3-4 jamppaa vaihtoi hommia ja suurena syynä oli se, että "turhaan katsoisivat kannattaako edes parempaa odottaa". Silloin valitulla ei varmasti ollut parempia näyttöjä, asiaosaamista tai vastaavaa, mutta ne "johtajaominaisuudet" ratkaisivat asiantuntijahommassa. Parempia testituloksia ei valittu varmasti vetänyt, kokemus oli täysin mun puolella ja osaaminen meni 100-0 mulle. Viimeksi tänään (tai jo eilen, keskiyö meni jo) tuli korjattua sen "paremman" virheitä, mikä ei poikkea normiviikosta tai edes -päivästä ollenkaan. On muuten yksi merkittävä syy, miksi kilpailija kiinnostaa. Mitä minäkään täällä teen, kun hyvää työtä ei palkita.

Tällä hetkellä tilanne on se, että maanantaina tuli kyselyt koska tulen haastatteluun, kun sunnuntaina lähti paperit. Kaksiosaisen sijaan "nyt testataan" yksiosaista, mikä on ala ja erityisesti homma huomioiden tyystin poikkeuksellista. Normaalisti näissä hommissa osaston sisälläkin mennään kaksiosaisella, puhumattakaan kun ulkopuolelta tullaan. Ja nuo siis "alempiin hommiin". Tänään pakolliset testit tuli tehtyä, ja jos noissa joku meni reisilleen, niin se on sitten suuri yllätys. Todennäköisesti perjantaina on sitten se haastattelu, tosin oma kalenteri tuli lukittua huomisesta alkaen. Käytännössä jos perjantaina ei haastattelua ole, niin vedetään huomenna (tai siis tänään) ad hocina tai torstaina.

Luottavaisin mielin tässä ollaan. Vaikea nähdä miten tästä jäisi mustapekka käteen. Mentaalisesti on tullut valmistauduttua haastikseen ja viimeisin viestittely paikasta ei ainakaan vähennä uskoa siitä, että syyskuussa hommat jatkuvat kilpailijalla. Ja rehellisesti sanoen, jos homma ei urkene, niin ala vaihtuu toiseen samoin tein.
 

Snakster

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Nyt kun olen tässä kesän korvalla haastatellut taas jonkin verran töihin pyrkivää jengiä, niin sellainen ilmainen vinkki kaikille, että jos haastattelun aluksi pyydetään kertomaan hieman itsestään, niin työhaastattelussa se kysymys ei tarkoita sitä, että kiinnostaisi tietää, kuinka monta lasta tai lemmikkiä sinulla, millainen on parisuhdetilanteesti tai mitä harrastat. Kun työhön ollaan palkkaamassa tekijää, niin nuo ovat täysin epäoleellisia juttuja ja jos joku aloittaa haastattelun kertomalla lapsista, niin se on melkeinpä rasti suoraan yli.

Ja esittely hoidetaan muodossa etunimi_sukunimi, eikä mitään vitun muka-leppoisia virtasen villejä.
 

hihhu

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK
Kun työhön ollaan palkkaamassa tekijää, niin nuo ovat täysin epäoleellisia juttuja ja jos joku aloittaa haastattelun kertomalla lapsista, niin se on melkeinpä rasti suoraan yli.
Tähän laitan pöydän toiselta puolelta sen verran vastaan, itse jos ei ole ihan epätoivoinen työpaikan suhteen, niin lapsilla, lemmikeillä ja harrastuksilla lähdetään aina liikkeelle. Työnantajasta, joka ei ymmärrä olevansa prioriteeteissa mahdollisesti ihan top 5 perheellisen ihmisen arjenpyörittelyssä ei kannata olla kiinnostunut jos ei ole pakko. Kun ne lapset ja lemmikit, jotka ei työnantajaa pätkääkään kiinnosta on kipeitä tai muuten kusessa, niin on ihan hyvä, että niiden olemassaolo ja tärkeys on isketty naamaan. Tietty jos on kusesssa ja pakko saada se paikka, niin sitten toisin. Ja jotkut konsulttihaastattelut toki erikseen. Ja kesäduunit.
 

Snakster

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Tähän laitan pöydän toiselta puolelta sen verran vastaan, itse jos ei ole ihan epätoivoinen työpaikan suhteen, niin lapsilla, lemmikeillä ja harrastuksilla lähdetään aina liikkeelle. Työnantajasta, joka ei ymmärrä olevansa prioriteeteissa mahdollisesti ihan top 5 perheellisen ihmisen arjenpyörittelyssä ei kannata olla kiinnostunut jos ei ole pakko. Kun ne lapset ja lemmikit, jotka ei työnantajaa pätkääkään kiinnosta on kipeitä tai muuten kusessa, niin on ihan hyvä, että niiden olemassaolo ja tärkeys on isketty naamaan. Tietty jos on kusesssa ja pakko saada se paikka, niin sitten toisin. Ja jotkut konsulttihaastattelut toki erikseen. Ja kesäduunit.
Varmaan vähän riippuu haettavasta paikasta, mutta itse kyllä pyrin pääsääntöisesti löytämään osaavia ammattilaisia ja työhaastattelussa pyrin selvittämään paikkaa hakeneen henkilön osaamista ja ominaisuuksia työntekijänä. Se on minulle aivan yhdentekevää, mitkä prioriteetit ovat työpaikan ulkopuolella.

Toki perheellisellä ihmisellä esim lasten sairastelu vaikuttaa poissaolojen muodossa, mutta sehän on tietysti ihan ok, eikä sellainen vaikuta rekrytointipäätökseen.
 
(1)
  • Tykkää
Reactions: BOL

Karhunkulta

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät, Helsingin Jokerit
Varmaan vähän riippuu haettavasta paikasta, mutta itse kyllä pyrin pääsääntöisesti löytämään osaavia ammattilaisia ja työhaastattelussa pyrin selvittämään paikkaa hakeneen henkilön osaamista ja ominaisuuksia työntekijänä. Se on minulle aivan yhdentekevää, mitkä prioriteetit ovat työpaikan ulkopuolella.

Toki perheellisellä ihmisellä esim lasten sairastelu vaikuttaa poissaolojen muodossa, mutta sehän on tietysti ihan ok, eikä sellainen vaikuta rekrytointipäätökseen.
Vaikuttaa tosiaan että olet äärimmäisen kankealla ja vanhoillisesti asennoituneella alalla rekryämässä. Jännä, että ainoastaan siis työllä ja osaamisella on merkitystä. Ei vaikka sillä onko se hakija perheellinen, rauhallista elämää työajan ulkopuolella viettävä tasapainoin henkilö vai pätevä perheetön rapajuoppo, jonka poissaoloja tai mahdollista työuran kokonaan katkeamista ei voi tietää, koska elämäntavat työn ulkopuolella ovat mitä ovat.

Jos pyydetään kertomaan itsestään, niin kyllä minkäkin silloin itsestäni kerron. Millainen henkilö olen ja mitä elämään työn ulkopuolella kuuluu. Kyllä mua ainakin on kiinnostanut mikä se henkilö siellä osaamisen taustalla on ollut. Moni on kyllä osannut ummet ja lammet kertoa mitä osaa (=luulee osaavansa) mutta lopulta pohjalta löytyy pelkkä tuhnu. Helpottaa kummasti kun yrittää selvittää sitä hakijaa osaamisen takaa. Paljastuu usein ne hyvät ja huonot piirteet aika nopeasti.

Edit: Tietty jos homma ei vaadi minkäänlaista persoonaa tai osaamista tulla toimeen yhdenkään toisen ihmisen kanssa, niin ymmärrän tuon, että pelkkä kyseisen työn rautainen osaaminen on se asia mikä kiinnostaa.
 

Snakster

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Vaikuttaa tosiaan että olet äärimmäisen kankealla ja vanhoillisesti asennoituneella alalla rekryämässä. Jännä, että ainoastaan siis työllä ja osaamisella on merkitystä. Ei vaikka sillä onko se hakija perheellinen, rauhallista elämää työajan ulkopuolella viettävä tasapainoin henkilö vai pätevä perheetön rapajuoppo, jonka poissaoloja tai mahdollista työuran kokonaan katkeamista ei voi tietää, koska elämäntavat työn ulkopuolella ovat mitä ovat.
Olen vahvasti naisvaltaisella alalla, jossa aika isolla osalla porukkaa aika moni muu asia on tärkeämpää kuin työ ja osaaminen. Lähtökohtaisesti ajattelen niin, että ne asiat, joita työhaastattelussa ei saa kysyä, ovat sellaisia, joita ei myöskään tarvitsisi oma-aloitteisesti kertoa. Ei se nyt mikään ehdoton turn-off ole, jos hakija sanoo, että perheeseen kuuluu kaksi lasta, mies ja koira, mutta jos sillä lähdetään liikkeelle, niin on selvää, että hakijalle ei ole valjennut, minkä takia siinä pöydän ääressä istutaan.

Ja omaan CV:een ei tulisi mieleenkään laittaa mainintaa perhesuhteista tai maratonenkasta. Hyvin on pärjätty ilmankin.
 

Karhunkulta

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät, Helsingin Jokerit
@Snakster Siksi tosin moni varmasti tuo henkilöä esiin, että ne 187 muuta hakijaa osaavat myös kaikki kertoa sen saman alan, jota ovat opiskelleet samantasoisessa koulussa ja ne kolme aiempaa työnantajaa, joissa niitä ihan samoja töitä on tehty. Arvallako sä sen ”voittajan” palkkaat?

Toisaalta oman alan rekry menee ”kolmen ison” kesken näin: ”Oletko halpa ja nuori (=omaat vain vähäisen kokemuksen työstä) ja sinulla on pätevyydet kunnossa? Onneksi olkoon! Paikka on teidän!”

Ja kääntöpuoli:” Omaatko kokemusta vaativistakin tilanteista ja kokemusta on myös esimiestyöstä? Ai mutta, olet tolla väärällä firmalla ollut aiemmin töissä ja kokemuslisät on tapissa (1,5e/h enemmän kuin aloittelijalla). Joo ei kannata edes hakea meille enää ikäloppuna ja väärän firman saastuttamana.
 

adolf

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat & Haminan Palloilijat
Nimi - missä asuu - mitä on opiskellut ja missä, koska valmistui - mitä on tehnyt työkseen (ei kaikkia kesätöitä ja harjoitteluita, vaan tärkeimmät työpaikat) - työnantaja(t) ja mitä siellä teki, lyhyesti oma osaaminen sitä miettien, mikä liittyy haettavaan työpaikkaan. Mitä pystyy työkokemuksen ja osaamisen myötä tarjoamaan juuri siihen tehtävään, josta keskustellaan.

Tuon kun mahduttaa muutamaan minuuttiin, niin sillä pärjännee ihan hienosti. Sen jälkeen keskustelu lähtee sitten mihin lähteekään.
 

ultrar

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Arsenal
Muutaman vinkin voin antaa, ainakin itse arvostan, kun johtoryhmääni rekrytoin uusia henkilöitä.

Kättely on tärkeä, älä purista liian kovaa, mutta ole kuitenkin jämäkkä, jos tunnen lauantaisiivun kädessäni, niin syntyy heti veltto vaikutelma henkilöstä. Katso silmiin esittäytyessä ja mielellään myös haastattelun aikana, lattiaan tuijottajat karsiutuvat pois automaattisesti. Mielellään istu ryhdikkäästi. Pukeutuminen on myös tärkeää, etenkin jos haet alalle, jossa joudut tekemään töitä asiakkaiden kanssa.

Mieti etukäteen, mitä kysymyksiä sieltä voi tulla vastaan. Pahinta on tavallaan, jos haastateltava mykistyy täysin ja seuraa 10 sekunnin kiusallinen hiljaisuus. Jos olet kovin epävarma ja tarvitset hiukan miettimiaikaa, niin voit heittää pienen tarkentavan kysymyksen, jolla pelaat sitten aikaa itsellesi. Älä vastaa liian laveasti ellei sinulta sitten kysytä jatkokysymyksiä. Älä koskaan hauku entistä työnantajaasi, vaikka mieli tekisikin, sinulla on pakko olla muu motiivi saada se työpaikka.

Usein kysytään vahvuuksiasi ja heikkouksiasi, joita myös meiltä kaikilta löytyy, mieti nekin etukäteen. Työhaastattelussa ei kannata käydä kyselemään heti lomista ja varsinkaan, voisinko saada viikon lisää lomaa ellei syy ole aidosti tärkeä.

Ehkä se tärkein on, että mieti etukäteen mitä työtä oikeasti haet ja mitä se työ pitää sisällään, sinulta kuitenkin tullaan kysymään asioita sen ympäriltä. Kun vain jaksaa valmistautua hyvin, niin mahdollisuudet nousevat merkittävästi, papereilla ja vanhoilla tekemisilläsi ei se työpaikka aukea yleensä.
 

Snakster

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Hyviä vinkkejä @ultrar ilta.

@Karhunkulta en tosiaan arvalla ketään valitse, mutta en myöskään valitse perhesuhteiden ja harrastusten perusteella. Kyllä se osaaminen, ajattelun kirkkaus, kyky käsitellä ja jäsentää tietoa, alan kehityksestä jollain tavalla perillä oleminen ja työskentelyote selviävät yleensä ihan substanssiasioista puhuttaessa. Lisäksi pidemmissä prosesseissa on tullut teetettyä joitain tehtäviä, joista selviää aika hyvin, miten hommat hoituvat.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös Pohja