Työhaastatteluissa on tässä tullut ravattua viimeisen kuukauden ajan, mutta ei ole vielä tärpännyt. Olen tosin aika valikoivasti paikkoja hakenutkin.. ja minä soitan aina ensin paikkaan josta olen oikeasti kiinnostunut (kuten näihinkin kaikkiin kolmeen paikkaan soitin, joista seuraavassa puhun) ihan keksimällä keksin jotain kysyttävää että saan tekosyyn soittaa. Se tekee usein hyvän vaikutuksen, ja sitten hakemusta perään..
Todella moni tuntuu täällä olleen haastattelussa jonkinlaiseen kaupalliseen työhön, mutta itse edustan sosiaalialan ihmistä. Eilen sainkin sitten yllätyskutsun työhaastatteluun erääseen erityisammattioppilaitokseen (jossa siis opiskelee kehitysvammaisia/kehitysviivästymä nuoria), josta olin kesällä hakenut muuta työtä. Siitä ei koskaan kuulunut mitään, mutta eilen siis soittivat ja sanoivat että tuli yllättävä tarve ohjaajalle myös toiselle ammattilinjalle, ja haluavat nyt kutsua haastatteluun muutaman meistä "hyvistä", jotka jäimme rannalle edellisen homman suhteen. Minä siis yhtenä :) haastattelu on maanantaina..
Ongelma on, että tässä on jo pari muutakin erittäin lupaavaa viritystä ilmassa, näistä toinen vieläpä työnkuvaltaan aivan ihanteellinen "unelmaduuni" millaista tässä on ollut hakusessa, ja minulla on vieläpä käsittääkseni hyvät mahdollisuudet sen saamiseen. Niiden ratkeamiseen menee kuitenkin aikaa (tuon unelmaduunin hakuaikakin loppuu vasta 22.päivä tätä kuuta), ja jos tästä ylläripaikasta tärppää, niin homma pitäisi aloittaa ehkä jo ensi viikolla. Otanko siis tietoisen riskin, ja kieltäydyn tästä erityiskoulun työpaikasta vaikka sen saisinkin? Molemmat työpaikat ovat sijaisuuksia, tämä erityiskoulun paikka ensi vuoden toukokuun loppuun, ja tuo unelmaduuni kestää ainakin vuoden 2011 loppuun asti. Unelmaduuni edellyttää muuttamista vajaan 200km päähän, erityiskoulu ei edellytä muuttoa lainkaan (ainakaan välttämättä).. sitten on vielä tämä kolmaskin paikka, jonka hakuaika loppuu ylihuomenna. Sijaisuus sekin, ainakin ensi kesän alkuun asti, joka edellyttäisi kait muuttoa myös, ihan "käytännön syistä" ettei tarvitsisi ajaa 60km matkaa joka päivä, yhteen suuntaan siis..
Olen oikeasti aivan hukassa mitä teen..
EDIT: sen verran suosittelijoista, että minulta ei ole kukaan koskaan kysynyt suosittelijoita.. ei koskaan. Niitä ei papereihini ole edes merkitty, koska en ole kenenkään kanssa sopinut sellaisena toimimisesta. Mutta olen antanut itseni ymmärtää, että tuo suosittelija kulttuuri onkin enemmän juuri esimerkiksi kaupallisen alan juttuja, meillä sos. ja terv. alalla tuntuu aika hiljaista nimittäin olevan sellaisten perään kyseleminen, sen mitä tiedän muidenkin työnhakukokemuksista meidän alaltamme