Työelämä & työttömyys

[Mediakuutio]

Ei ole kannatusta ymmärtääkseni siksi, että muuten haastattelisivat liian usein samoja hakijoita. Siis sellaisia joilla CV ihan kunnossa ja työkokemusta, mutta ei hyviä suosituksia ja jotenkin katsottu ei-sopiviksi joihinkin tehtäviin. Niitäkin riittää tuolla. Rekrytointi muutenkin kovin työlästä ja näistä ns.epäsopivista pitää muutenkin erikseen tehdä selvityksiä, että miksi ei valittu vaikka kokemusta. Valtiolla se ei ole helppoa, ja ymmärtää senkin suhmuroinnin välttämiseksi. Ei se usein onnistukaan, ja siksi siellä on pesteissä vähän jos minkälaista väkeä. Johdossa varsinkin. Hyvää päivää jos tietäisitte...
Ja siis siellä rekrytoivat lukuisiin eri paikkoihin koko ajan, kun ihmiset menee, tulee, hakee ja vaihtaa jne. Toisaalta voi olla joitain kokonaisuuksia mihin se anonyymi rekrytointi osaltaan sopisi.
En ole nyt yhtään varma osasinko selittää hyvin. Mahdollisesti en, mutta yritys oli kova :)

Ja meillä sitten taas ihan yksityisellä osana isohkoa konsernia, mutta pieni Suomenpiste. Olen ollut mukana kun meille rekrytoitu, ja on se vaikeaa ihan tällaisenaankin. Mielellään haluaa tietää ihmisestä joka hakee, niin kerralla mahdollisimman paljon, ei pelkkää CV listaa ym.

Suosittelijat kirjataan sinne CV:seen ja CV:n lisäksihän voi pyytää halutessaan hakemuskirjeen. Eli ainoana erona olisi siis se, että tiedä nimeä, sukupuolta yms.

Toki nuo kirjeetkin on suurimmaksi osaksi kyllä suht turhia eikä ainakaan oman kokemuksen perusteella niistä voi hirveästi päätellä (vielä turhempia nyt kun tekoälyltä voi ”pyytää apua” sen kirjoittamiseen). CV, haastatteluvaihe ja suosittelijat käytännössä ne ratkaisevat on.

 

[sambersson]

Suosittelijat kirjataan sinne CV:seen ja CV:n lisäksihän voi pyytää halutessaan hakemuskirjeen. Eli ainoana erona olisi siis se, että tiedä nimeä, sukupuolta yms.

Toki nuo kirjeetkin on suurimmaksi osaksi kyllä suht turhia eikä ainakaan oman kokemuksen perusteella niistä voi hirveästi päätellä (vielä turhempia nyt kun tekoälyltä voi ”pyytää apua” sen kirjoittamiseen). CV, haastatteluvaihe ja suosittelijat käytännössä ne ratkaisevat on.

Meillä on "miesten linjat" ja "naisten linjat". Perustuen ihan pelkästään fyysisten ominaisuuksien mukaan. Saa olla melkoinen tuuri että "miesten linjan" rekryyn osuisi mörssäri nainen joka oikeasti jaksaa liikuttaa rautaa.

 

[douppi]

Suosittelijat kirjataan sinne CV:seen ja CV:n lisäksihän voi pyytää halutessaan hakemuskirjeen. Eli ainoana erona olisi siis se, että tiedä nimeä, sukupuolta yms.

Toki nuo kirjeetkin on suurimmaksi osaksi kyllä suht turhia eikä ainakaan oman kokemuksen perusteella niistä voi hirveästi päätellä (vielä turhempia nyt kun tekoälyltä voi ”pyytää apua” sen kirjoittamiseen). CV, haastatteluvaihe ja suosittelijat käytännössä ne ratkaisevat on.

Jos se yleisesti katotaan hyväksi linjaksi, niin mikäs mikä olen sanomaan ettei kävisi. Pitää punnita hyvät ja huonot puolet, mut että en vielä kovin puoltavaa ole tähän mennessä kuullut.

 

[DAF]

Työnantajaa jo nyt rajoitetaan kysymystä tiettyjä asioita työpaikka haastattelussa. Kysymykset asepalveluksen suorittamisesta, uskonnosta, seksuaalisesta suuntautumisesta, alkoholin käytöstä, ammattiliitosta, lapsien hankkimisesta tai poliittisesta vakaumuksesta on kielettyjä. Jos työnantaja taas jättää pelkästään jonkun kutsumatta haastatteluun iän, sukupuolen taikka etnisen taustan perusteella niin silloin hän harjoittaa syrjintää. Noi kaikki edellä mainittut on myös asioita joilla ei ole suurimassa osassa duunipaikoissa mitään merkitystä sillä olisko henkilö pätevä tai motivoitunut työtehtävään. Anonyymissä rekrytoinissa kysmys on siitä ketkä kutsutaan haastatteluun eikä siitä kenet sitten lopulta palkataan.

Lainsäädännön mukaanhan myös kaikissa niissä tapauksissa, joissa hakijoina on sekä miehiä että naisia, on tehtävä ansiovertailu. Tätä rikkoo varovasti arvioiden työnantajista 90+ %.

 

[DAF]

Meillä on "miesten linjat" ja "naisten linjat". Perustuen ihan pelkästään fyysisten ominaisuuksien mukaan. Saa olla melkoinen tuuri että "miesten linjan" rekryyn osuisi mörssäri nainen joka oikeasti jaksaa liikuttaa rautaa.

Ei tasa-arvolaki tällaista estä - jos siihen on pätevä syy. Edellä useaan kertaan mainitut ympäripyöreät sössötykset halusta tietää hakijasta kaikki eivät sukupuolen perusteella rekrytointia perustele, mutta kuvaamasi syy voi hyvinkin olla tasa-arvolain mukainen.

 

[sambersson]

Ei tasa-arvolaki tällaista estä - jos siihen on pätevä syy. Edellä useaan kertaan mainitut ympäripyöreät sössötykset halusta tietää hakijasta kaikki eivät sukupuolen perusteella rekrytointia perustele, mutta kuvaamasi syy voi hyvinkin olla tasa-arvolain mukainen.

Ei estääkään. Kuten sanottu, niin pieni kevyt nainen ei vaan pysty suoriutumaan tehtävästä oli minkä niminen tai värinen tahansa.

 

[Mediakuutio]

Meillä on "miesten linjat" ja "naisten linjat". Perustuen ihan pelkästään fyysisten ominaisuuksien mukaan. Saa olla melkoinen tuuri että "miesten linjan" rekryyn osuisi mörssäri nainen joka oikeasti jaksaa liikuttaa rautaa.

Sen tarkemmin tietämättä mitä teillä työksi varsinaisesti tehdään, voisi kuvitella, että tehtävänkuvauksessa voisi ilmoittaa työn vaativan erittäin hyvää fyysistä kuntoa ja kykyä nostaa painavia asioita toistuvasti työpäivän aikana. Tuollaiseen tehtävään haettaessa hakijan on myös erityisen aiheellista mainita CV:ssä harrastuksista jotka tukevat onnistumista työssä.

Jos se yleisesti katotaan hyväksi linjaksi, niin mikäs mikä olen sanomaan ettei kävisi. Pitää punnita hyvät ja huonot puolet, mut että en vielä kovin puoltavaa ole tähän mennessä kuullut.

Et siis pidä kovin puoltavana sitä, että se vähentäisi syrjintää?

 

[Mediakuutio]

Lainsäädännön mukaanhan myös kaikissa niissä tapauksissa, joissa hakijoina on sekä miehiä että naisia, on tehtävä ansiovertailu. Tätä rikkoo varovasti arvioiden työnantajista 90+ %.

Eiköhän aikalailla jokainen tuon tee ihan siinä kun hakijoita vertaillaan mutta varmaan suht harva sitä dokumentoi mahdollisen syrjintäsyytöksen varalle. Ja tuo johtuu varmaan osin tietämättömyydestä ja osin toisaalta siitä, että riski on aika pieni kun hakijoiden tiedot eivät ole julkisia. Virkasuhteen osalta sitten tiukempaa ja julkisempaa.

 

[Mechalo]

Työttömien hiljainen protesti – hakivat kaupunginjohtajaksi: ”Suosittelijana mummu” Tässä oli muuten ihan mielenkiintoinen juttu työnhausta.

 

[douppi]

Et siis pidä kovin puoltavana sitä, että se vähentäisi syrjintää?

Vaikea sanoa todellinen vaikutus. Hanzi jotenkin sanoo, ettei olisi merkitystä kun rekrytoijia kiinnostaa niin paljon se ihminen taustoineen ja elämänkokemuksineen siellä hakemuksen takana. Vähintään yhtä paljon kun se kirjoitettu osuus +CV.

 

[Mediakuutio]

Vaikea sanoa todellinen vaikutus. Hanzi jotenkin sanoo, ettei olisi merkitystä kun rekrytoijia kiinnostaa niin paljon se ihminen taustoineen ja elämänkokemuksineen siellä hakemuksen takana. Vähintään yhtä paljon kun se kirjoitettu osuus +CV.

Kyllä sillä taisi olla ihan tutkitustikin vaikutusta. Iäkkäämmät ja maahanmuuttajataustaiset pääsivät useammin haastatteluun ja saivat töitä kun ensimmäinen vaihe oli anonyymi.

 

[WildCore]

Kaupallinen yhteistyö Fennia: Yrittäjä päätti tehdä työntekijöistä omistajia: Näin se vaikutti yrityksen kasvuun

Harri Toivonen on tyytyväinen nykytilanteeseen. Yrittäjähenkisyys on vahvasti One Leasing Finlandin dna:ssa.

www.iltalehti.fi

One Leasing Finlandin pääomistaja ja toimitusjohtaja Harri Toivonen sanoo sen asian, mihin yritysten pitäisi panostaa enemmän.

Toivonen puhuu paljon henkilöstön tyytyväisyydestä, jonka täytyy olla suurempi kuin asiakastyytyväisyys. Sitoutuneen henkilöstön innostus heijastuu lopulta asiakkaisiin.

Lopulta ei aina puhuta edes isosta investoinnista, jotta henkilöstön tyytyväisyyttä saataisiin lisättyä. Enemmänkin kyse on siitä, että onko yrityksellä edes halua sitouttaa henkilöstöä. Ajatellaan vaan, että jos joku lähtee, niin kadulta voi ottaa seuraavan tilalle.

 

[-pasi-]

Tuli tuossa aloitettua mainosten jakaminenkin vielä noiden muutaman muun pätkätyön lisäksi, nyt alkaa vähän jo näyttää siltä että jatkossa voisi yli työttömyyskorvauksen saada kun ei nuo Woltin palkkiot oikein alkuvuodesta riittänyt mihinkään. Maanantaina myös menossa yhden taksifirman infotilaisuuteen joten kohta varmaan 5 yritys jonka listoilla olisi samaan aikaan.

 

[Luolis]

Tien päällä on busseja, joista kuljettajat itse soittavat poliisille: kaikki varoitusvalot palavat, ohjaus vetää ojaan

Suomen maanteillä ajetaan huolestuttavan huonokuntoisilla linja-autoilla, kertovat kuljettajat. Linja-autoliitto haluaisi enemmän poliisivalvontaa.

yle.fi

Aika hullua touhua artikkelissa kuvattu. Toki ei sinällään yllätä, että firmat laistavat turvallisuudesta säästääkseen yhden pennin, mutta onhan tuo silti kaameaa luettavaa. Sitten jos onnettomuus syntyy niin kuljettajahan siitä saa kuitenkin syyt ja tuomiot niskoilleen.

 

[Jyyd]

Missä kohtaa kehtaa pyytää palkankorotusta?

Olen ollut nyt 3kk kyseisessä työsuhteessa, ja käytännössä osaan kolmea eri alan työtehtävää jota päivittäin kohtaan, melko hyvin jo. Siten, että pärjään yksin. Alunperin ja aloituspalkalla puhe oli, että teen yhtä työnkuvaa alkuun ja aloittelen siitä, koska se on edellisestä työsuhteesta ko. firmassa jo tuttu. Nyt vakkarisuhde tuolla, ja olen ottanut käytännössä kolme neljästä osa-alueesta jo haltuun.

En tietenkään ole esimiehen suuntaan tuota kysymystä esittämässä koeaikana aikana jota siis vielä puolet jäljellä (6kk koeaika), mutta kyllä tuota miettii kun teen laajempaa työnkuvaa kuin pari kokeneempaa työkaveriani, joilla varmasti parempi tuntipalkka.

En tiedä vaikuttaako mitenkään, mutta olen työtiimini nuorin, 27v. IT-ala, valtakunnallinen suht iso firma kyseessä.

 

[Andy]

Missä kohtaa kehtaa pyytää palkankorotusta?

Eiköhän siinä koeajan päättyessä ole luonnollista käydä asiasta keskustelu. Jos näkemyksesi omasta osaamisesta muihin verrattuna pitää paikkansa, niin siinä on aivan riittävä peruste ottaa asia puheeksi. Isoissa taloissa palkankorotukset voivat tosin olla sidottu koko vuoden performanssiin.

 

[Jyyd]

Eiköhän siinä koeajan päättyessä ole luonnollista käydä asiasta keskustelu. Jos näkemyksesi omasta osaamisesta muihin verrattuna pitää paikkansa, niin siinä on aivan riittävä peruste ottaa asia puheeksi. Isoissa taloissa palkankorotukset voivat tosin olla sidottu koko vuoden performanssiin.

No juu, tuo on totta.

Näkemykseni siis perustuu ihan pariin työntekijään, tiimissäni on yhteensä varmaan n.10 työntekijää. Mutta jokatapauksessa, pointti varmasti pitää. Vuoden päästä on jo nykyisestä jäänyt pari eläkkeelle, sen takia itse sain paikan.

En nyt siis yritä sanoa vielä osaavani kaikkea ja en ole vikakeikoille ilmoittautunut kertaakaan, mutta muutoin olen nyt kolmisen viikkoa ollut yksin ja selviytynyt mielestäni hyvin. Ja työnkuva on aika tuttu, pienillä lisäyksillä, jotka olen jo ottanut myöskin haltuun. Olen muutoin oma-aloitteinen ja "hyvä tyyppi", josta on erikseen joku henkilökohtainen lisäkin kai.

 

[Ann Arbor]

Monella työpaikalla rehottaa sosiaalisen väkivallan muoto – ”On käsittämätöntä, että Suomessa ei puhuta aiheesta”

Työyhteisön ulkopuolelle sulkeminen on yllättävän yleinen ilmiö, josta ei ole paljonkaan puhuttu Suomessa.

www.iltalehti.fi

Ostrakismi on minulle sanana uusi, mutta ilmiöön olen valitettavasti törmännyt.

 

[Osmo Rapeli]

Monella työpaikalla rehottaa sosiaalisen väkivallan muoto – ”On käsittämätöntä, että Suomessa ei puhuta aiheesta”

Työyhteisön ulkopuolelle sulkeminen on yllättävän yleinen ilmiö, josta ei ole paljonkaan puhuttu Suomessa.

www.iltalehti.fi

Ostrakismi on minulle sanana uusi, mutta ilmiöön olen valitettavasti törmännyt.

Olen kuullut parikin kertaa siitä, kun nuoria vastatyöllistyneitä kohdellaan tähän tyyliin. Muistuttaa jotain ala-asteen kiusaamista, jossa aina yksi suljetaan leikin ulkopuolelle.

 

[Patarouva]

Olen kuullut parikin kertaa siitä, kun nuoria vastatyöllistyneitä kohdellaan tähän tyyliin. Muistuttaa jotain ala-asteen kiusaamista, jossa aina yksi suljetaan leikin ulkopuolelle.

Jo pienet lapset tekevät tätä mm. päiväkodeissa.

 

[Kotikatsomo]

Monella työpaikalla rehottaa sosiaalisen väkivallan muoto – ”On käsittämätöntä, että Suomessa ei puhuta aiheesta”

Työyhteisön ulkopuolelle sulkeminen on yllättävän yleinen ilmiö, josta ei ole paljonkaan puhuttu Suomessa.

www.iltalehti.fi

Ostrakismi on minulle sanana uusi, mutta ilmiöön olen valitettavasti törmännyt.

Tärkeä aihe ja aito ongelma. Valitettavasti nykypäivälle tyypillisesti myös vastatoimet ampuvat herkästi yli. Omassa työpaikassa joidenkin kommenteista ja kehonkielestä aistii heidän pitävän ongelmallisena sitä, että aikuiset ihmiset haluavat satunnaisesti vapaa-ajallaan (oli se lounastauko tai ilta-aika) viettää aikaa haluamassaan seurassa. Aivan kuin aina pitäisi jokaisen yhteisen hetken olla avoimia kaikille. Ja kyse nimenomaan siitä että isossa yhteisössä luonnollisesti syntyy niitä tiiviimpiä porukoita. Olisi eri asia jättää jokin yksittäinen henkilö pelistä pois.

 

[Varis]

Tärkeä aihe ja aito ongelma. Valitettavasti nykypäivälle tyypillisesti myös vastatoimet ampuvat herkästi yli. Omassa työpaikassa joidenkin kommenteista ja kehonkielestä aistii heidän pitävän ongelmallisena sitä, että aikuiset ihmiset haluavat satunnaisesti vapaa-ajallaan (oli se lounastauko tai ilta-aika) viettää aikaa haluamassaan seurassa. Aivan kuin aina pitäisi jokaisen yhteisen hetken olla avoimia kaikille. Ja kyse nimenomaan siitä että isossa yhteisössä luonnollisesti syntyy niitä tiiviimpiä porukoita. Olisi eri asia jättää jokin yksittäinen henkilö pelistä pois.

Tämä on vähän hankala aihe kyllä. Muistan alakouluaikoina protestoineeni useita kertoja, kun opettajat pakottivat ottamaan leikkeihin ja peleihin mukaan tyyppejä, joiden läsnäolo yleensä pilasi koko aktiviteetin. En tiedä oliko se parempi tilanne, että saatiin yksinäinen lapsi mukaan porukkaan, jossa kukaan ei heidän läsnäoloaan kaivannut. Ymmärrän kuitenkin miksi niin tehtiin, mutta en välttämättä ole sitä mieltä että olisin ketään kiusannut siksi, että halusin vaikka katusählyä pelata vain sellaisten kanssa jotka osaavat pitää mailasta kiinni.

Työpaikalla tilanne on vähän eri, kun siellä ollaan aikuisia ihmisiä ja ymmärretään miltä oma toiminta näyttää ja miten se vaikuttaa. On eri asia pyytää lounasseuraksi parhaita kavereita, kuin kaikkia muita paitsi yhtä. Kaikille on varmaan aika selvää, että ongelma syntyy vasta kun kutsumatta jättäminen on henkilökohtaista. Mustavalkoista ei tietysti aina ole sekään. On selvää, että ketään ei saa tahallaan jättää ulkopuolelle, mutta tilanne ei ole ihan helppo jos työpaikalla on ihmisiä, joista ei yksinkertaisesti pidetä. Pitääkö kusipäillekin olla mahdollisimman ystävällinen 40 tuntia viikossa ja mahdollisesti osa vapaa-ajastakin? Sekin käy nopeasti raskaaksi.

Rajanveto on hankalaa. Syrjivän porukan on helppo väittää, että omien kavereiden kanssa tässä vaan pyöritään, eikä ketään erikseen jätetä ulkopuolelle. Toisaalta sitten hankalan persoonan voi olla helppo vedota siihen, että yhteisössä on vain päätetty jättää hänet huomiotta. Paljon todellisia ongelmatilanteita jää varmasti tämän vuoksi käsittelemättä asian vaatimalla vakavuudella. Todistaminen on kummaltakaan puolelta vaikeaa, ellei mahdotonta ja tuskinpa kaikki edes ymmärtävät toimivansa väärin.

Toivotan kuitenkin aiheen tiimoilta viimeaikoina yleistyneen keskustelun tervetulleeksi. Kun ongelma tunnetaan paremmin, on sen tunnistaminenkin helpompaa.

 

[Barnes]

Olen kuullut parikin kertaa siitä, kun nuoria vastatyöllistyneitä kohdellaan tähän tyyliin. Muistuttaa jotain ala-asteen kiusaamista, jossa aina yksi suljetaan leikin ulkopuolelle.

Hoitoalalta olen itse kuullut, että harjoittelijat eivät saa syödä hoitajien kanssa samassa pöydässä. Ihan älytöntä. Muistan esimerkiksi omasta alakoulustani, kuinka koulun keittäjä sai istua opehuoneessa kahvilla. Noinhan sen pitäisi olla kaikkialla, kun loppuviimein samasta syystä jokainen on työpaikalla.

Sitten ihmetellään, kun on niin raskasta

 

[Pottakameli]

Hoitoalalta olen itse kuullut, että harjoittelijat eivät saa syödä hoitajien kanssa samassa pöydässä. Ihan älytöntä.

Kuulostaa vähän erikoiselta, kun heillä on luultavasti joku ohjaaja, jonka kanssa vuorossa on.

En Muista tuollaista tilannetta 12 vuoden aikana missään nähneeni, ellei opiskelija ole hakenut ruokaa jostain ruokala tyyppisestä paikasta ja jäänyt sinne syömään, muiden syödessä osastolla eväitä.

Mutta täytyy sanoa, että kesä on ollut aika hankala nuorten kesäsijaisten kanssa.

Jatkuvasti outoja poissaoloja, työt tehdään ihan vasemmalla kädellä ja sitten jos asiasta sanotaan, niin jäädään saikulle ja lopulta ei tulla enää töihin...valitettavasti heille on tehty työvuoroja useaksi vikkoksi ja niille ei yhtäkkiä löydy tekijää.

Jotenkin asioita ei voida käsitellä, vaan juostaan karkuun heti, kun ei ole kivaa. Itsekin olen nuorena suorittanut huonommin ja ottanut sitten opin niistä hetkistä ja palautteista, ei se ole niin vaarallista...jopa kovin hyödyllistä kasvaa vähän.

Ei tee hyvää poistua paikalta, kun tulee vähän painetta... Ei elämä ole aina mukavaa ja aina ei voi juosta karkuun.

Ainakin neljästä erin paikasta kuullut samankaltaisen tarinan.

 

[ipaz]

Jatkuvasti outoja poissaoloja, työt tehdään ihan vasemmalla kädellä ja sitten jos asiasta sanotaan, niin jäädään saikulle ja lopulta ei tulla enää töihin...valitettavasti heille on tehty työvuoroja useaksi vikkoksi ja niille ei yhtäkkiä löydy tekijää.

Jotenkin asioita ei voida käsitellä, vaan juostaan karkuun heti, kun ei ole kivaa. Itsekin olen nuorena suorittanut huonommin ja ottanut sitten opin niistä hetkistä ja palautteista, ei se ole niin vaarallista...jopa kovin hyödyllistä kasvaa vähän.

Ei tee hyvää poistua paikalta, kun tulee vähän painetta... Ei elämä ole aina mukavaa ja aina ei voi juosta karkuun.

Itse huomannut vähän samaa meillä töissä. Rekryäminen on todella haasteellista nykyään, kun erinomaiselta palkkaukselta vaikuttanut tyyppi irtisanoutuu kun tulee pari isompaa vastoinkäymistä tai ikävä tilanne asiakkaan kanssa. Mieli pahoittuu nopeasti ja moni toteaa minun mielestäni liiankin nopeasti, että ei työ olekaan häntä varten ennen kun on kunnolla päässyt edes vauhtiin. Ikäviä tilanteita pyritään keskustelemaan läpi esihenkilön tai kokeneemman työkaverin kanssa, mutta joskus se ei enää riitä kun päätös on jo tehty.

En tiedä onko paineensietokyky nykyään heikompi kuin vielä joitakin vuosia sitten. Aiemmin nuorikin työntekijä ehkä tiedosti paremmin, että paineessa ja tiukoissa tilanteissa kokemus karttuu ja että siitä on hyötyä jatkoa ajatellen. "Paineessa ne timantitkin syntyvät" ei olekaan enää hyvällä ymmärretty fraasi.