4
444
Työpaikkailmoituksia lukiessa ei kyllä useinkaan välity kuvaa, että yrityksessä tiedetään kovin tarkasti, mitä halutaan. Edellytetään asiantuntijatason osaamista, mutta lopulta palkataan sellainen, joka ei kehtaa pyytää asiantuntijatason palkkaa. Tällaisia tuli vastaan lukuisia kappaleita, kun edellisen kerran hain töitä; ilmoituksessa painotettiin vankkaa osaamista ja kokemusta, mutta ”kiitti mut ei kiitti” -viestissä jälkeenpäin kerrottiin, kuinka valintaprosessissa suosittiin työuraansa aloittelevia. Ihan ei välittynyt kuva siitä, että tiedettiin, mitä haettiin. Varmasti siis haluttiin piinkova ammattilainen entry level -palkkatoiveella, ja kun ei löytynyt, niin valittiin vain se entry level -palkkatoiveella hakenut. Jos yrityksessä olisi tiedetty, mitä ensisijaisesti haetaan, se olisi kerrottu suoraan jo ilmoituksessa. Lisäksi sanoisin, että jos yrityksissä todella hallittaisiin tuo rekrytointi niin hyvin kuin annat ymmärtää, niin nykyhallituksella ei pitäisi olla mitään insentiiviä ajaa irtisanomisen helpottamista eteenpäin, kun eihän nykytyylillä tulisi hutikuteja juuri ikinä.Koska se on turhaa eikä yritystoimintaan tule tehdä yhtään tarpeettomia rajoituksia. Yritys tietää itse parhaiten millaisen työntekijän se haluaa ja tarvitsee. Ja vaikka ei tietäisikään niin vastuu mahdollisesta virherekrystä on yrityksellä itsellään täysin.
Anonyymi rekrytointi voi soveltua johonkin suureen korporaatioon missä on omat HR-tiiminsä ja sadoittain hakijoita per avoin paikka. Tai sitten joihinkin julkisiin virkoihin ym pilipali-hommiin.
Meillä ylivoimainen enemmistö uusista työntekijöistä on palkattu joko siten, että itse tunnen kyseisen henkilön ja hänen työhistoriaansa tai sitten on tullut suositus omalta hyvältä työntekijältä tai muutoin luotettavan taholta. Nämä menevät aina edelle, koska ne rekrytoinnit osuvat parhaiten maaliin.
Yleisesti ottaen en näkisi anonyymissä rekrytoinnissa ensimmäisen vaiheen osalta ainuttakaan ongelmaa. Monet meistä ovat kuitenkin niin kaavoihin kangistuneita, etteivät pysty hyväksymään ajatusta siitä, että haastatteluun kutsuttaisi ihmisiä, joista tiedetään ennakkoon vain se, mitä CV heistä kertoo. Todellisuudessa, tuossa vaiheessa ei ole yhtään mitään merkitystä iällä, sukupuolella, nimellä tai kansallisuudella. Se CV kertoo, hyvin laadittuna, kaiken olennaisen tuohon vaiheeseen. Siitä eteenpäin, haastattelusta alkaen, kaikki kuitenkin muuttuu ja siitä eteenpäin mennään kuten tähänkin asti. Edelleen työnantaja voi valita joukosta sen muodollisesti pätevimmän, kivoimman tyypin, kovimman supliikkimestarin tai muuten vain näppärimmän näköisen ehdokkaan. Toki ”vääriä” kriteerejä priorisoivia varmasti harmittaisi, että ei pystynyt valitsemaan haastatteluun kymmentä 19-kesäistä missiä, vaan joukkoon mahtui yhdeksän kaikkea muutakin.
Eikä mikään estäisi jatkossakaan rekrytoimasta oma-aloitteisesti järjestämättä mitään erityistä hakuprosessia. Jos paikalle saapuu henkilö kyselemään töitä, sellaista olisi tarjolla ja tyyppikin vaikuttaa sopivalta, niin nimet vain paperiin. Tai vaikka soittaa sukulaispojalle/-tytölle-/henkilölle ja tarjoaa töitä. Ei mitään estettä.