Työelämä & työttömyys

[HokiJone]

Ihminen tuskin voi kauhean hyvin silloin, jos hänen pitää palkata joku ihminen juoksemaan lenkkejä puolestaan, jotta voi sitten somessa brassailla näillä valheellisilla lenkkituloksilla, jotka joku toinen on juossut hänen puolestaan?

Herättää monenlaisia ajatuksia, että miten vituillaan tämä turboahdettu kulttuurimme voi äärimmillään olla.

Kuntoilu | Palkattujen kuntoilijoiden käyttö ei yllättänyt suomalaista tutkijaa – ”Omaa egoa on tarve hivellä”

Jyväskylän yliopistossa on tutkittu juoksua harrastavien ihmisten syitä jakaa omia tuloksiaan kuntoilusovelluksessa ja sosiaalisessa mediassa.

www.hs.fi

Mielestäni tämä olisi paremmin kuulunut tuonne "Huuhaa ja humpuuki yhteiskunnassamme" ketjuun.

Some on tuhonnut maailman (paitsi jatkoaika, jos tämä someksi lasketaan).

 

[Patarouva]

Mielestäni tämä olisi paremmin kuulunut tuonne "Huuhaa ja humpuuki yhteiskunnassamme" ketjuun.

Some on tuhonnut maailman (paitsi jatkoaika, jos tämä someksi lasketaan).

Jatkoaika on kuin Sudenpentujen käsikirja. Sieltä löytyy kaikki viisaus ja tarvittava tieto.

 

[sambersson]

Jatkoaika on kuin Sudenpentujen käsikirja. Sieltä löytyy kaikki viisaus ja tarvittava tieto.

Ehkä jopa käännettynä ylösalaisin, lopusta alkuun Kilon poliisi samoissa kansissa. Ainakin on huumori samaa tasoa.

Spoileri

Michael Jackson

 

[aquanqua]

Minua ihmetyttää yliopiston aloituspaikkojen määrä. Lääkäreistä on pulaa, mutta aloituspaikkoja lisätään nihkeästi. Vahva lääkäriliitto on osaltaan toiminut jarruna. Humanistisemmilla aloilla on vastaavaa kuin biologeilla, esimerkiksi historian opettajilla on myös aina ollut vaikeuksia työllistyä. Kiinnostavaa opiskella, vaikeaa työllistyä. Humanistisella puolella ja taiteiden alalla on paljon muutakin alaa, josta valmistuu työttömäksi, samoin viestintäpuolella ym. Nuorten pitäisi ehdottomasti olla perillä alan työllisyystilanteesta ennen kuin alkaa jotain pelkästään kiinnostuspohjalta opiskella.

En nyt lääkäreiden kuvioon ota kantaa, mutta monilla aloilla tuntuu tosiaan vastavalmistuneilla olevan vaikeaa, jos ei ole työkokemusta ja suhteita (jotka taas juurikin usein linkittyvät toisiinsa). Esim. omalla alallani sellaisiin ilmoituksiin, joissa ehdottomana vaatimuksena on juuri kyseisen alan maisterin tutkinto ja kuitenkin palkka lähtökohtaisesti 700+ e/kk alle liiton vähimmäispalkkasuosituksen, on 40+ hakijaa. Jos on pelkillä papareilla liikkeellä, niin hakuprosessissa jää jalkoihin hyvästä opintomenestyksestä/keskiarvosta ja mahdollisesta soveltuvuudesta/osaamisesta huolimatta.

Ulkkariopiskelijoilta taas kuulee ja saa lukea juttuja, että heidän kohdallaan se Suomessa suoritettu tutkinto voi olla kovempaa valuuttaa ulkomailla kuin Suomen työmarkkinoilla.

Ihan mielenkiintoista. Suomi ei ole tilanteessa, jossa olisi hirveästi varaa kouluttaa yliopistoissa/korkeakouluissa 5 vuoden tutkinto-ohjelmissa nuoria ”väärin” henkilökohtaisten työllistymismahdollisuuksien ja työmarkkinoiden tarpeen näkökulmasta. Hirveän hyödyllistä Suomen kannalta ei myöskään ole kouluttaa verovaroin osaajia muiden maiden työmarkkinoille.

 

[Mediakuutio]

En nyt lääkäreiden kuvioon ota kantaa, mutta monilla aloilla tuntuu tosiaan vastavalmistuneilla olevan vaikeaa, jos ei ole työkokemusta ja suhteita (jotka taas juurikin usein linkittyvät toisiinsa). Esim. omalla alallani sellaisiin ilmoituksiin, joissa ehdottomana vaatimuksena on juuri kyseisen alan maisterin tutkinto ja kuitenkin palkka lähtökohtaisesti 700+ e/kk alle liiton vähimmäispalkkasuosituksen, on 40+ hakijaa. Jos on pelkillä papareilla liikkeellä, niin hakuprosessissa jää jalkoihin hyvästä opintomenestyksestä/keskiarvosta ja mahdollisesta soveltuvuudesta/osaamisesta huolimatta.

Ulkkariopiskelijoilta taas kuulee ja saa lukea juttuja, että heidän kohdallaan se Suomessa suoritettu tutkinto voi olla kovempaa valuuttaa ulkomailla kuin Suomen työmarkkinoilla.

Ihan mielenkiintoista. Suomi ei ole tilanteessa, jossa olisi hirveästi varaa kouluttaa yliopistoissa/korkeakouluissa 5 vuoden tutkinto-ohjelmissa nuoria ”väärin” henkilökohtaisten työllistymismahdollisuuksien ja työmarkkinoiden tarpeen näkökulmasta. Hirveän hyödyllistä Suomen kannalta ei myöskään ole kouluttaa verovaroin osaajia muiden maiden työmarkkinoille.

Pystytkö avaamaan mikä ala kyseessä?

 

[aquanqua]

Pystytkö avaamaan mikä ala kyseessä?

OTK/OTM -tutkintoa edellyttävät juristiduunit.

 

[Jeffrey]

Minua ihmetyttää yliopiston aloituspaikkojen määrä. Lääkäreistä on pulaa, mutta aloituspaikkoja lisätään nihkeästi. Vahva lääkäriliitto on osaltaan toiminut jarruna. Humanistisemmilla aloilla on vastaavaa kuin biologeilla, esimerkiksi historian opettajilla on myös aina ollut vaikeuksia työllistyä. Kiinnostavaa opiskella, vaikeaa työllistyä. Humanistisella puolella ja taiteiden alalla on paljon muutakin alaa, josta valmistuu työttömäksi, samoin viestintäpuolella ym. Nuorten pitäisi ehdottomasti olla perillä alan työllisyystilanteesta ennen kuin alkaa jotain pelkästään kiinnostuspohjalta opiskella.

Meidän koulutusjärjestelmä on omaan silmään eriytynyt jo liian kauaksi nykymaailman työelämästä. Tämä johtaa siihen, että vastavalmistunut on opetellut mahdollisesti sen 5 vuotta pääasiassa sellaisia taitoja joita ei työelämässä tarvitse. Ja toisaalta sitten työpaikan pitää opettaa henkilölle ne taidot joita tarvitsee. Tämä johtaa siihen, että vastavalmistuneilla on melkoisen hankalaa ja toisaalta vähääkin kokemusta arvostetaan sillä sekin on jo oikeaan suuntaan.

Tämä pätee monella alallalla ja myös meillä ekonomeilla. Vasta tässä tällä viikolla yksi työpaikkamme opiskelija-työntekijöistä pyysi neuvoa yhden asian suhteen joka heillä on peruskurssilla keskeisessä roolissa. Joduin tähän vastaamaan etten valitettavasti osaa sanoa sillä 10 vuoden alan työkokemuksen ja useiden eri positioiden jälkeen tämä asia on itsellenikin tullut viimeksi vastaan siellä peruskurssilla.

Itse kyllä pidän siitä, että meidän yliopistojärjestelmä on vahvasti akateeminen. Ehkä tätä kuitenkin jo tulisi päivittää nykyaikaan ja myös niitä opintomateriaaleja nykypäivän työelämän vaatimusten tasolle.

 

[Mediakuutio]

Meidän koulutusjärjestelmä on omaan silmään eriytynyt jo liian kauaksi nykymaailman työelämästä. Tämä johtaa siihen, että vastavalmistunut on opetellut mahdollisesti sen 5 vuotta pääasiassa sellaisia taitoja joita ei työelämässä tarvitse. Ja toisaalta sitten työpaikan pitää opettaa henkilölle ne taidot joita tarvitsee. Tämä johtaa siihen, että vastavalmistuneilla on melkoisen hankalaa ja toisaalta vähääkin kokemusta arvostetaan sillä sekin on jo oikeaan suuntaan.

Tämä pätee monella alallalla ja myös meillä ekonomeilla. Vasta tässä tällä viikolla yksi työpaikkamme opiskelija-työntekijöistä pyysi neuvoa yhden asian suhteen joka heillä on peruskurssilla keskeisessä roolissa. Joduin tähän vastaamaan etten valitettavasti osaa sanoa sillä 10 vuoden alan työkokemuksen ja useiden eri positioiden jälkeen tämä asia on itsellenikin tullut viimeksi vastaan siellä peruskurssilla.

Itse kyllä pidän siitä, että meidän yliopistojärjestelmä on vahvasti akateeminen. Ehkä tätä kuitenkin jo tulisi päivittää nykyaikaan ja myös niitä opintomateriaaleja nykypäivän työelämän vaatimusten tasolle.

Suomessa pitäisi myös siirtyä enemmän työelämään jo kandivaiheen jälleen.

 

[Tuamas]

Suomessa pitäisi myös siirtyä enemmän työelämään jo kandivaiheen jälleen.

Aivan ehdottomasti, Suomessakin anglotyyliin kandin tulisi olla se työelämän perustutkinto ja jos sattuu kiinnostamaan/olemaan töissä tarvetta, voi lukea maisterin.

 

[Kiekoton]

Aivan ehdottomasti, Suomessakin anglotyyliin kandin tulisi olla se työelämän perustutkinto ja jos sattuu kiinnostamaan/olemaan töissä tarvetta, voi lukea maisterin.

Ja menepäs kandina kysymään alan töitä, niin helposti nauretaan pihalle.

 

[aquanqua]

Akateemisuus on hieno homma, mutta ei se varmaan ketään hirveästi lämmitä olla valmistumisen jälkeen ”tiedeyhteisön jäsen” ja pää täynnä tietoa, jos työnantajat eivät anna tutkintopapereille arvoa ja sitä koulutuksen mukaista osaamista ei työelämässä pääse kehittämään ja hyödyntämään mielekkäällä tavalla. Yliopistojen ja tiedekuntien ensisijainen ”velvollisuus” on tarjota opiskelijoille avaimet menestykseen työelämässä, ja koulutussisältöjen (ja koulutusmäärien) pitäisi vastata mahdollisimman tehokkaasti alan työelämän vaatimuksia. Helpommin tietysti sanottu kuin tehty, kun työelämä ja -markkinat ovat jatkuvassa ja nopeassa muutoksessa; parhaassakaan tilanteessa opiskelijoille ei ole mahdollista luvata sen henkilökohtaisesti soveltuvimman unelmatyön ja -uran saavuttamista, koska kilpailu halutuista työpaikoista on työmarkkinoilla kovaa kaiketi alalla kuin alalla.

 

[puuntakaa]

Onkohan täällä ketään vuosilomalakiin perehtynyttä? Tuli työpaikalla vääntöä lomapäivistä. Menin töihin 28.2.2022 ja nyt on kyse ajanjaksolla 1.4.2022-31.3.2023 kertyneistä lomapäivistä. Tulkitsen lakitekstiä: "Jos työsuhde on kestänyt 31.3. mennessä alle vuoden, lomapäiviä kertyy 2 arkipäivää, tai jos työsuhde on 31.3. mennessä kestänyt yli vuoden, kertyy 2,5 arkipäivää jokaiselta täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta" niin, että 31.3.2023 minulle olisi kertynyt 30 päivää vuosilomaa. Työnantaja väittää, että kertymä olisi 24 päivää. Kumpi mahtaa olla oikeassa?

 

[rpeez]

Onkohan täällä ketään vuosilomalakiin perehtynyttä? Tuli työpaikalla vääntöä lomapäivistä. Menin töihin 28.2.2022 ja nyt on kyse ajanjaksolla 1.4.2022-31.3.2023 kertyneistä lomapäivistä. Tulkitsen lakitekstiä: "Jos työsuhde on kestänyt 31.3. mennessä alle vuoden, lomapäiviä kertyy 2 arkipäivää, tai jos työsuhde on 31.3. mennessä kestänyt yli vuoden, kertyy 2,5 arkipäivää jokaiselta täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta" niin, että 31.3.2023 minulle olisi kertynyt 30 päivää vuosilomaa. Työnantaja väittää, että kertymä olisi 24 päivää. Kumpi mahtaa olla oikeassa?

Sinä.
Esimerkki A taitaa olla juuri kuin sinun tapaus tässä linkissä

Vuosiloman kertyminen | Omaluottamusmies

Työntekijällä on oikeus saada lomaa 2,5 arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Jos työsuhde on lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä jatkunut yhdenjaksoisesti alle vuoden…

omaluottamusmies.fi

 

[JZZ]

Onkohan täällä ketään vuosilomalakiin perehtynyttä? Tuli työpaikalla vääntöä lomapäivistä. Menin töihin 28.2.2022 ja nyt on kyse ajanjaksolla 1.4.2022-31.3.2023 kertyneistä lomapäivistä. Tulkitsen lakitekstiä: "Jos työsuhde on kestänyt 31.3. mennessä alle vuoden, lomapäiviä kertyy 2 arkipäivää, tai jos työsuhde on 31.3. mennessä kestänyt yli vuoden, kertyy 2,5 arkipäivää jokaiselta täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta" niin, että 31.3.2023 minulle olisi kertynyt 30 päivää vuosilomaa. Työnantaja väittää, että kertymä olisi 24 päivää. Kumpi mahtaa olla oikeassa?

Sulle on tullut vuosi täyteen töitä ennen 31.3.2023, joten sulle kuuluu tuo 2,5 päivää eli 30 päivää lomaa. Työt kannattaa siis aina aloittaa juuri ennen huhtikuun alkua, jolloin ehtii kertyä täydet lomat. 1.4. aloittaneella lomapäiviä olisi vain 24. Olet siis oikeassa.

 

[puuntakaa]

Kiitos @rpeez ja @JZZ . On katalaa toimintaa työnantajalta yrittää pimittää ansaittuja lomapäiviä. Palkallinen vapaa on kuitenkin niin hieno asia työntekijälle, että kyllä kirpaisee sydänalasta.

 

[Jyty]

24 ja 30-päivän erotus on yleensä siis talviloma. Päivämäärien perusteella viime talven palkallinen on pitämättä.

 

[Mediakuutio]

Onkohan täällä ketään vuosilomalakiin perehtynyttä? Tuli työpaikalla vääntöä lomapäivistä. Menin töihin 28.2.2022 ja nyt on kyse ajanjaksolla 1.4.2022-31.3.2023 kertyneistä lomapäivistä. Tulkitsen lakitekstiä: "Jos työsuhde on kestänyt 31.3. mennessä alle vuoden, lomapäiviä kertyy 2 arkipäivää, tai jos työsuhde on 31.3. mennessä kestänyt yli vuoden, kertyy 2,5 arkipäivää jokaiselta täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta" niin, että 31.3.2023 minulle olisi kertynyt 30 päivää vuosilomaa. Työnantaja väittää, että kertymä olisi 24 päivää. Kumpi mahtaa olla oikeassa?

Tuossa useampi jo vastasikin mutta tosiaan tässä ei ole edes kyse mistään tulkitsemisesta vaan ihan lakiteksti ihan kirjaimellisesti tarkoittaa tuota miten ajatteletkin. Varmaan kyseessä suht pieni työnantaja jos näin selvästä asiasta tulee vääntöä.

 

[puuntakaa]

Tuossa useampi jo vastasikin mutta tosiaan tässä ei ole edes kyse mistään tulkitsemisesta vaan ihan lakiteksti ihan kirjaimellisesti tarkoittaa tuota miten ajatteletkin. Varmaan kyseessä suht pieni työnantaja jos näin selvästä asiasta tulee vääntöä.

Se on aika iso firma, mutta uusi esimies, joka ei kuuntele yhtään, vaikka kuinka yritin tätä selittää. Meillä ei ole luottamusmiestä, kun alalla ei ole yleissitovaa työehtosopimusta, joten taitaa työsuojelupiiri olla ainoa taho, josta saisi apua?

 

[rpeez]

Se on aika iso firma, mutta uusi esimies, joka ei kuuntele yhtään, vaikka kuinka yritin tätä selittää. Meillä ei ole luottamusmiestä, kun alalla ei ole yleissitovaa työehtosopimusta, joten taitaa työsuojelupiiri olla ainoa taho, josta saisi apua?

Laitoin sen takia tuon linkin, jotta voit sillä näyttää mustaa valkoisella. Esimies jääräpäisesti saattaa vaan tulkita tekstiä väärin.

 

[Vaughan]

Meillä ei ole luottamusmiestä, kun alalla ei ole yleissitovaa työehtosopimusta, joten taitaa työsuojelupiiri olla ainoa taho, josta saisi apua?

Ihan ystävällishenkisenä lisäyksenä: entiset työsuojelupiirit ovat nykyään osa aluehallintovirastoa (AVI) ja tunnetaan siellä "työsuojelun vastuualueena" - tämä ihan vain yhteistietojen googlaamista helpottamaan...

He eivät kovin herkästi ota kantaa yksittäistapauksiin, mutta heillä voi olla aiempaa kokemusta vastaavista tapauksista, joten varmasti voi ainakin ottaa yhteyttä ja kysyä. Olen kuullut nyrkkisääntönä, että pääasiassa heidän työnsä on neuvoa ja ohjata, mutta he eivät lähde ajamaan kenenkään asiaa puhtaissa riitatilanteissa.

Itse ottaisin ensisijaisesti yhteyden omaan ammattiliittoon, koska heidän tehtäviinsä kuuluu auttaa omia jäseniä ja pitää heidän puolta myös yksittäistapauksissa, vaikka luottamusmiestä työpaikalla ei olisikaan.

 

[Mediakuutio]

Se on aika iso firma, mutta uusi esimies, joka ei kuuntele yhtään, vaikka kuinka yritin tätä selittää. Meillä ei ole luottamusmiestä, kun alalla ei ole yleissitovaa työehtosopimusta, joten taitaa työsuojelupiiri olla ainoa taho, josta saisi apua?

Onko siellä jotain HR-ihmistä?

 

[septi]

Onkohan täällä ketään vuosilomalakiin perehtynyttä? Tuli työpaikalla vääntöä lomapäivistä. Menin töihin 28.2.2022 ja nyt on kyse ajanjaksolla 1.4.2022-31.3.2023 kertyneistä lomapäivistä. Tulkitsen lakitekstiä: "Jos työsuhde on kestänyt 31.3. mennessä alle vuoden, lomapäiviä kertyy 2 arkipäivää, tai jos työsuhde on 31.3. mennessä kestänyt yli vuoden, kertyy 2,5 arkipäivää jokaiselta täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta" niin, että 31.3.2023 minulle olisi kertynyt 30 päivää vuosilomaa. Työnantaja väittää, että kertymä olisi 24 päivää. Kumpi mahtaa olla oikeassa?

Itse olen tulkinnut tuon lainauksen tässä viestissä niin että kun työsuhde on 31.3. mennessä kestänyt vuoden niin lomapäiviä ALKAA kertyä seuraavilta kuukausilta 2,5pv/kk, eli kirjaus koskee seuraavaa lomanmääräytymiskautta, ei edellistä. Eli tässä tapauksessa kun työsuhde on alkanut n. 1kk ennen lomien kertymiskautta niin niitä tuolta aikaväliltä on kertynyt 2pv/kk, eli 24pv yhteensä ja seuraavalta lomakaudelta sitten täydet 30pv.

Näemmä kaikki muut kommentoijat ovat eri linjoilla, eli olen itsekin tainnut ymmärtää lain väärin? Olipa mielenkiintoinen tarkennus tämä!

 

[Mediakuutio]

Itse olen tulkinnut tuon lainauksen tässä viestissä niin että kun työsuhde on 31.3. mennessä kestänyt vuoden niin lomapäiviä ALKAA kertyä seuraavilta kuukausilta 2,5pv/kk, eli kirjaus koskee seuraavaa lomanmääräytymiskautta, ei edellistä. Eli tässä tapauksessa kun työsuhde on alkanut n. 1kk ennen lomien kertymiskautta niin niitä tuolta aikaväliltä on kertynyt 2pv/kk, eli 24pv yhteensä ja seuraavalta lomakaudelta sitten täydet 30pv.

Näemmä kaikki muut kommentoijat ovat eri linjoilla, eli olen itsekin tainnut ymmärtää lain väärin? Olipa mielenkiintoinen tarkennus tämä!

Juu, lomanmääräytysmisvuoden jokaiselta kuukaudelta kertyy aina kultakin yhtä paljon lomaa eli tyypillisesti joko 2 päivää tai 2,5 päivää per kuukausi.

 

[djarttu]

Itse olen tulkinnut tuon lainauksen tässä viestissä niin että kun työsuhde on 31.3. mennessä kestänyt vuoden niin lomapäiviä ALKAA kertyä seuraavilta kuukausilta 2,5pv/kk, eli kirjaus koskee seuraavaa lomanmääräytymiskautta, ei edellistä. Eli tässä tapauksessa kun työsuhde on alkanut n. 1kk ennen lomien kertymiskautta niin niitä tuolta aikaväliltä on kertynyt 2pv/kk, eli 24pv yhteensä ja seuraavalta lomakaudelta sitten täydet 30pv.

Näemmä kaikki muut kommentoijat ovat eri linjoilla, eli olen itsekin tainnut ymmärtää lain väärin? Olipa mielenkiintoinen tarkennus tämä!

"Työntekijä ei voi ansaita osaa vuodesta 2 arkipäivää kuukaudessa ja osaa 2,5 arkipäivää kuukaudessa. Jos työsuhteen kesto ylittää vuoden kesken lomanmääräytymisvuoden (1.4.–31.3.), työntekijä ansaitsee koko kyseisen lomanmääräytymisvuoden ajalta vuosilomaa 2,5 arkipäivää kultakin lomanmääräytymiskuukaudelta."

Vuosiloman ansaitseminen

Työntekijälle kertyy vuosilomaa lomanmääräytymisvuodelta, joka on aina 1.4.–31.3.

www.erto.fi

Tuolla avattu tuota enemmän eli täydet lomat kertyvät siltä lomanmääräytymisvuodelta kun työsuhdetta tulee vuosi täyteen, ei vasta seuraavalta.

 

[puuntakaa]

Kyllä tosiaan HR:n apua tarvittiin, että meni laskenta oikein, eli 30 lomapäivää kuuluu minulle. Varmistin tämän myös AVI:n tarkastajalta, ennen kuin asia selvisi sisäisesti ja pakko myöntää, että nopeasti sieltä vastaus tuli.