Työelämä & työttömyys

[alwahla]

Työelämä | Nuori lopetti ensimmäisen kesätyönsä feissarina: ohikulkijoiden haistattelut ja halaukset ahdistivat

Elsa Kantanen pettyi elämänsä ensimmäiseen kesätyöhön. Feissarin työ paljastui raskaaksi ja vaikeaksi.

www.hs.fi

Siitä täytyy tälle nuorelle henkilölle antaa tunnustusta, että hän päätti rohkeasti lähteä kokeilemaan siipiään feissarina, joka on yksi henkisesti raskaimmista duuneista, mitä ensimmäistä kertaa työelämässä oleva nuori pääsee kokemaan. Työkaverit sekä asia, jonka vuoksi he keräävät rahaa lienevät ne tärkeimmät syyt, miksi nuoret menevät noihin töihin, sillä harva pitää feissarina olemista unelmatyönään.
En voi sanoa olevani juurikaan yllättynyt, että tuo kokeilu ei lisännyt nuoren innostusta jatkaa feissarina jossain myöhemmässä vaiheessa enkä myöskään siitä, että tuo "kokeilu" päättyi noinkin lyhyeen, sillä tuo feissarina olo on aikamoista altistamista jatkuvalle vittuilulle, huutelulle sekä toisinaan myös häirinnälle.

 

[Oles]

Työelämä | Nuori lopetti ensimmäisen kesätyönsä feissarina: ohikulkijoiden haistattelut ja halaukset ahdistivat

Elsa Kantanen pettyi elämänsä ensimmäiseen kesätyöhön. Feissarin työ paljastui raskaaksi ja vaikeaksi.

www.hs.fi

Siitä täytyy tälle nuorelle henkilölle antaa tunnustusta, että hän päätti rohkeasti lähteä kokeilemaan siipiään feissarina, joka on yksi henkisesti raskaimmista duuneista, mitä ensimmäistä kertaa työelämässä oleva nuori pääsee kokemaan. Työkaverit sekä asia, jonka vuoksi he keräävät rahaa lienevät ne tärkeimmät syyt, miksi nuoret menevät noihin töihin, sillä harva pitää feissarina olemista unelmatyönään.
En voi sanoa olevani juurikaan yllättynyt, että tuo kokeilu ei lisännyt nuoren innostusta jatkaa feissarina jossain myöhemmässä vaiheessa enkä myöskään siitä, että tuo "kokeilu" päättyi noinkin lyhyeen, sillä tuo feissarina olo on aikamoista altistamista jatkuvalle vittuilulle, huutelulle sekä toisinaan myös häirinnälle.

Etenkin Suomessa feissarina työskentely on varmasti kamalampaa kuin monessa muussa maassa, koska ihmiset välttelevät katsekontaktiakin tuntemattomien kanssa. Ihmiset eivät luonnostaan halua puhua tuntemattomien kanssa. Yritä siinä sitten tämmöisessä ilmapiirissä työskennellä feissarina.

 

[Afflicted]

Feissarin homma on yksi mikä latistaa työinnon jos siihen ensimmäisenä työnään joutuu ja toinen on puhelinmyynti mitä tein pari viikkoa joskus ylä-asteella. Koeta myydä väkisin jotain vakuutusta ihmisille joille soitat ja tosiaan soitat usealle kymmenelle ihmiselle vuoron aikana ja saat ehkä myytyä 1-4 vakuutusta viikossa. Siinä tulee jankutettua samat asiat uudelleen ja uudelleen eikä tule onnistumisen kokemuksia. Ja pomo vittuilee miksei myyntiä tule.

 

[Kauko Viisas]

Työelämä | Nuori lopetti ensimmäisen kesätyönsä feissarina: ohikulkijoiden haistattelut ja halaukset ahdistivat

Elsa Kantanen pettyi elämänsä ensimmäiseen kesätyöhön. Feissarin työ paljastui raskaaksi ja vaikeaksi.

www.hs.fi

Siitä täytyy tälle nuorelle henkilölle antaa tunnustusta, että hän päätti rohkeasti lähteä kokeilemaan siipiään feissarina, joka on yksi henkisesti raskaimmista duuneista, mitä ensimmäistä kertaa työelämässä oleva nuori pääsee kokemaan. Työkaverit sekä asia, jonka vuoksi he keräävät rahaa lienevät ne tärkeimmät syyt, miksi nuoret menevät noihin töihin, sillä harva pitää feissarina olemista unelmatyönään.
En voi sanoa olevani juurikaan yllättynyt, että tuo kokeilu ei lisännyt nuoren innostusta jatkaa feissarina jossain myöhemmässä vaiheessa enkä myöskään siitä, että tuo "kokeilu" päättyi noinkin lyhyeen, sillä tuo feissarina olo on aikamoista altistamista jatkuvalle vittuilulle, huutelulle sekä toisinaan myös häirinnälle.

Boldasin osan tekstistä.

Työn tekemiseen yleisesti ottaen liittyy moninaisia ongelmia. Eräs niistä on idealismi, niin hyvässä kuin pahassa: se voi motivoida, mutta saattaa myös lamaannuttaa.

Olen ulkomailla työskennellessäni kohdannut monia ihmisiä, joiden motiivina on ollut nk. maailman pelastaminen omalla panoksellaan. Moni heistä on ollut pettyneitä kuinka vähän he voivat oikeasti tehdä, oikeasti vaikuttaa ja ovat kokeneet epäonnistumista.

Kaikki työ on mielestäni tärkeää - tekee sen sitten hyväntekeväisyyttään tai vain ansaitakseen: työn kautta ymmärtää, että mikään ei tule ilmaiseksi (toki näin ei aina ole - valitettavasti).

Olen sillälailla vanhanaikainen (saa haukkua konservatiiviksi tässä kohtaa), että olen elättänyt itse itseni tekemällä niin paljon töitä kuin on tarvinnut, parhaimmillaan, toki lyhyen ajan, 3,5 duunia yhtäaikaa. En rikastunut, mutta sain ruuan pöytään ja sain tuettua silloista avokkia ammattiin ja työhön.

Työn tekeminen on mielestäni aliarvostettua.

 

[Sivustakatsoja]

Feissarin homma on yksi mikä latistaa työinnon jos siihen ensimmäisenä työnään joutuu ja toinen on puhelinmyynti mitä tein pari viikkoa joskus ylä-asteella. Koeta myydä väkisin jotain vakuutusta ihmisille joille soitat ja tosiaan soitat usealle kymmenelle ihmiselle vuoron aikana ja saat ehkä myytyä 1-4 vakuutusta viikossa. Siinä tulee jankutettua samat asiat uudelleen ja uudelleen eikä tule onnistumisen kokemuksia. Ja pomo vittuilee miksei myyntiä tule.

Itse joskus pari kuukautta alaikäisenä puhelinmyyntiä tehneenä näen asian ihan toisin. Menee samaan kastiin mäkkärin jne. feissauksen kanssa joita on molempia tullut myös tehtyä.

Erittäin opettavaista hommaa ja siellä kyllä oppii mitä työnteko on eli mitä sitä leipänsä eteen joutuu tekemään. Itselleni nämä työt opettivat, että koulutustahan tässä tulevaisuudessa tarvitaan jotta jotain mielekkäämpää työtä itselleen löytää.

Jos pomo vittuilee niin vittuilee takaisin. Parhaansa, jos tekee niin sen täytynnee riittää, muuta on turha pyytää.

 

[peterra]

Jos pomo vittuilee niin vittuilee takaisin. Parhaansa, jos tekee niin sen täytynnee riittää, muuta on turha pyytää.

Vaikka esimerkiksi puhelinmyynti on työnä itsessään usein raskasta, koska asiakkaat eivät yleensä halua keskustella kanssasi. Tai siis eiväthän nuo ole asiakkaita vain usein prospekteja, joista on tarkoitus tehdä asiakkaita. Työ kasvattaa varmuudella luonnetta ja kommunikaatiotaitoja, mutta usein itse työn palkkaus on epäeettisellä pohjalla. Työn palkkaus sidotaan usein lähes kokonaisuudessaan myyntiin, jolloin hyvillekin tekijöille iskee päälle ns. pakkomyynti. Heidän on pakko, koska ilman sitä, ei tule kuukauden tuloiksi oikein mitään.

Tällaisissa töissä on usein kaksi päällekkäistä ongelmaa:
1) Moraalikato = myyjän oma etu on riippuvainen tuloksesta ja ilman tuloksia elantoa ei synny. Tämä johtaa moraalittomaan myymiseen, koska ei ole yksinkertaisesti varaa olla myymättä. Silloin se linjalle pysähtyvä ihminen on oikea mahdollisuus ja siihen takerrutaan kiinni. Moraalikadon taustalla on ensisijaisesti heikko peruspalkkaus. Palkkauksen pitäisi olla sellainen, että sillä tulee toimeen, jos ei myy. Toki myyntityössä, jos et myy, niin sitten alakin on väärä eli muilla keinoin täytyy sitten hankkiutua eroon heistä, jotka eivät myyntityöhön sovi.
2) Huono johtaminen ja johtajiston heikko osaaminen = yleisesti tällaisissa yrityksissä johtamiseen pätevöittää huikea suoritus myyjänä. Tämä on valitettavan monessa yrityksessä arkitodellisuutta, että pätevyys johtamiseen on hankittu nimenomaisesti loistamalla tuloksellisesti samassa duunissa aikaisemmin. Tosiasia kuitenkin on, että kukaan ei oikein synny johtajaksi ja johtaminen vaatii opettelemista ja funtsimista sekä täysin erilaista ymmärrystä ihmisistä. Siihen auttaa muodollinen koulutus, mutta pitäisi myös harkita henkilön sopivuutta. Kun työhön, joka on itsessään todella raskasta ja hajottavaa yhdistetään osaamaton johtajuus niin lopputulos on työntekijälle todellinen kurjimus.

Jos olet yrittäjä ja teet myyntiä niin harkitse aina kolmesti, haluatko ylentää firman parhaan myyjän johtotehtäviin.

 

[Glove]

Lähes 124000 avointa työpaikkaa. Firmat ilmeisesti rekryää muuta kautta kuin näiden netissä näkyvillä olevien työpaikkailmoitussivujen kautta kun ei niissä ole läheskään tuommoisia määriä avoimia paikkoja. Mistäpä sitä arvaisi millä yrityksellä olisi avoin paikka, johon voisi lähettää hakemuksen, jos ei siitä kerrota missään? Joo toki voi avoimen hakemuksen laittaa, jos vaikka sattuisi menemään semmoiseen paikkaan, jossa haetaan työntekijää. Mutta melkoista arpapeliä sekin.

Työllisten ja työttömien määrä kasvoi yhtä aikaa – alivaltiosihteeri nostaa esiin ”surullisen tosiasian”

Tilastojen mukaan pitkäaikaistyöttömyys on vähentynyt.

www.is.fi

 

[Majoneesi]

Lähes 124000 avointa työpaikkaa. Firmat ilmeisesti rekryää muuta kautta kuin näiden netissä näkyvillä olevien työpaikkailmoitussivujen kautta kun ei niissä ole läheskään tuommoisia määriä avoimia paikkoja. Mistäpä sitä arvaisi millä yrityksellä olisi avoin paikka, johon voisi lähettää hakemuksen, jos ei siitä kerrota missään? Joo toki voi avoimen hakemuksen laittaa, jos vaikka sattuisi menemään semmoiseen paikkaan, jossa haetaan työntekijää. Mutta melkoista arpapeliä sekin.

Työllisten ja työttömien määrä kasvoi yhtä aikaa – alivaltiosihteeri nostaa esiin ”surullisen tosiasian”

Tilastojen mukaan pitkäaikaistyöttömyys on vähentynyt.

www.is.fi

Työttömiä vastaavasti toisella kvartaalilla keskimäärin 232 000. Kohtaanto-ongelma on ilmeinen ja syvä.

Oma arvioni on, että hiljainen haku tulee entisestään lisääntymään.

 

[adolf]

Eikös tuo nyt ole ihan yleisesti tunnettu tosiasia, että suurinta osaa avoimena olevia työpaikkoja ei koskaan julkaista missään julkisessa haussa? Rekryäminen tapahtuu sisäisten introjen, suhteiden yms. kautta.

Erittäin monissa tapauksissa tuo on täysin ymmärrettävää.

 

[-pasi-]

Työttömiä vastaavasti toisella kvartaalilla keskimäärin 232 000. Kohtaanto-ongelma on ilmeinen ja syvä.

Oma arvioni on, että hiljainen haku tulee entisestään lisääntymään.

Valtio haluaisi aivovammasta kärsivän Jarmo Haikolan töihin – ”Saatan keskellä yötä herätä huutamaan apua” itse mietin että kuinkahan monta tuhatta tämmöisiä tapauksia on jotka selkeästi pitäisi olla pois työnhausta ja jos taas sitten jäljelle jääviä paremmin ohjattaisiin työvoimatoimiston kautta niin kohtaisiko paremmin jatkossa työpaikat ja työntekijät.

Muistan kun itse tässä jokunen vuosi sitten hain ammatilliseen kuntoutusselvitykseen mutta en päässyt kun ei Fibromyalgia, selkäkivut ja väsymys ym.. alenna työkykyä. Sitten näillä kursseilla pyöritellään näitä joilla ei pienintäkään kykyä olla työelämässä.

Mutta ei ihmetytä jos ei työpaikat kohtaa, Te-toimiston sivuilla se joku 25 000 paikkaa ja näistä kun ottaa pois eri lähihoitajan, parturin ym.. mikä vaatii erikoiskoulutusta ja osuisi edes jotenkin omalle alueelle niin ei sinne paljon jää.. sitten samaan aikaan vaaditaan hakemaan jotain paikkaa niin ei ihme jos nää Jarmot ja kumppanitkin heittelee hakemuksia (toki tietyin ehdoin ihan kaikkien ei tarvitse hakemuksia pistää).

 

[Tadu]

Valtio haluaisi aivovammasta kärsivän Jarmo Haikolan töihin – ”Saatan keskellä yötä herätä huutamaan apua” itse mietin että kuinkahan monta tuhatta tämmöisiä tapauksia on jotka selkeästi pitäisi olla pois työnhausta ja jos taas sitten jäljelle jääviä paremmin ohjattaisiin työvoimatoimiston kautta niin kohtaisiko paremmin jatkossa työpaikat ja työntekijät.

Muistan kun itse tässä jokunen vuosi sitten hain ammatilliseen kuntoutusselvitykseen mutta en päässyt kun ei Fibromyalgia, selkäkivut ja väsymys ym.. alenna työkykyä. Sitten näillä kursseilla pyöritellään näitä joilla ei pienintäkään kykyä olla työelämässä.

Mutta ei ihmetytä jos ei työpaikat kohtaa, Te-toimiston sivuilla se joku 25 000 paikkaa ja näistä kun ottaa pois eri lähihoitajan, parturin ym.. mikä vaatii erikoiskoulutusta ja osuisi edes jotenkin omalle alueelle niin ei sinne paljon jää.. sitten samaan aikaan vaaditaan hakemaan jotain paikkaa niin ei ihme jos nää Jarmot ja kumppanitkin heittelee hakemuksia (toki tietyin ehdoin ihan kaikkien ei tarvitse hakemuksia pistää).

Tässä jutussa jätetään kyllä jotain merkittävää kertomatta. Jutun henkilö on loukkaantunut liikenneonnettomuudessa, jolloin liikennevakuutusyhtiön, eikä siis Kelan, pitäisi korvata ansionmenetykset, kuntoutukset ja uudelleenkoulutukset.

 

[peksa]

Valtio haluaisi aivovammasta kärsivän Jarmo Haikolan töihin – ”Saatan keskellä yötä herätä huutamaan apua” itse mietin että kuinkahan monta tuhatta tämmöisiä tapauksia on jotka selkeästi pitäisi olla pois työnhausta ja jos taas sitten jäljelle jääviä paremmin ohjattaisiin työvoimatoimiston kautta niin kohtaisiko paremmin jatkossa työpaikat ja työntekijät.

Muistan kun itse tässä jokunen vuosi sitten hain ammatilliseen kuntoutusselvitykseen mutta en päässyt kun ei Fibromyalgia, selkäkivut ja väsymys ym.. alenna työkykyä. Sitten näillä kursseilla pyöritellään näitä joilla ei pienintäkään kykyä olla työelämässä.

Mutta ei ihmetytä jos ei työpaikat kohtaa, Te-toimiston sivuilla se joku 25 000 paikkaa ja näistä kun ottaa pois eri lähihoitajan, parturin ym.. mikä vaatii erikoiskoulutusta ja osuisi edes jotenkin omalle alueelle niin ei sinne paljon jää.. sitten samaan aikaan vaaditaan hakemaan jotain paikkaa niin ei ihme jos nää Jarmot ja kumppanitkin heittelee hakemuksia (toki tietyin ehdoin ihan kaikkien ei tarvitse hakemuksia pistää).

Tämä, tämä ja vielä kerran tämä. En viitsi alkaa nyt omaa tarinaani vääntään koska sen kirjoittamiseen menisi tunti.

Mulla tosin vielä työsuhde ja 6kk irtisanomisaika. Tosin voi olla että nykyiset hommat saattaa olla tehty kun olkapää tarvinnee vähintään kuntoutuksen tai puukkoo että saa nostettua 25kg raaka-ainesäkin lavalta. Oltu nyt 4vk saikulla vaikka jotain kevyttä pystyis tekeen.

En tiedä mikä olis työnantajan kannalta paras ratkaisu koska kuitenkin olen osaava kaveri.

 

[Timbit]

Tässä jutussa jätetään kyllä jotain merkittävää kertomatta. Jutun henkilö on loukkaantunut liikenneonnettomuudessa, jolloin liikennevakuutusyhtiön, eikä siis Kelan, pitäisi korvata ansionmenetykset, kuntoutukset ja uudelleenkoulutukset.

Olisiko vakuutusyhtiön lääkäri taas kerran osannut tehdä hoitavaa lääkäriä paremman arvion potilaan tilanteesta tätä edes tapaamatta ja todennut, että ei tälle tarvitse mitään maksaa.

 

[Tadu]

Olisiko vakuutusyhtiön lääkäri taas kerran osannut tehdä hoitavaa lääkäriä paremman arvion potilaan tilanteesta tätä edes tapaamatta ja todennut, että ei tälle tarvitse mitään maksaa.

Voi olla. Nuo linjauksethan tekee tosin Suomen puolueeton oikeuslaitos valitusten myötä. Eli työkyvyttömyys ei johdu kyseisestä liikenneonnettomuudesta. Sinällään sivuseikka toki uutisessa.

 

[peterra]

Aivovammoista tuli mieleen, että esimerkiksi neuropsykologisella kirjolla olevat ihmiset ovat todellisia väliinputoajia Suomen järjestelmässä. Usein on tyypillistä, että tällaisella ihmisellä on kausittaista toimeliaisuutta siihen pisteeseen, että voi esimerkiksi selviytyä useamman vuoden kouluarjessa. Sitten kun tulee ns. huonompi vaihe niin kaikissa päätöksissä lukee, että sinulla on hyvät näytöt siitä, että voit tehdä työtä ja opiskella kuten kuka tahansa muukin. Tällä perusteella tuet sitten myös evätään ja tukea ei saa lainkaan.

 

[MacRef]

Tässä jutussa jätetään kyllä jotain merkittävää kertomatta. Jutun henkilö on loukkaantunut liikenneonnettomuudessa, jolloin liikennevakuutusyhtiön, eikä siis Kelan, pitäisi korvata ansionmenetykset, kuntoutukset ja uudelleenkoulutukset.

Katsoin samaa, että ihan kaikkia taustamuuttujia ei kerrottu. Onnettomuus oli jutun mukaan sattunut kolme vuotta sitten ja oli myös yrittänyt aloittaa opiskeluita kolme vuotta sitten. Ehkä se kolari ei sitten ollut kovin paha ja/tai päävamma ei tullutkaan siitä / johdu kolarista. Miksi muuten olisi nyt jo Kelan puolella hoidossa tuo tapaus.

 

[UnenNukkuja]

Onnettomuus oli jutun mukaan sattunut kolme vuotta sitten ja oli myös yrittänyt aloittaa opiskeluita kolme vuotta sitten.

Aivot siitä vekkuli alue, että tällaisen muutoksen konkretian tiedostaminen oikeasti voi kestää jonkin aikaa. Eräs lähipiirini ihminen todettiin aivoinfarktin jälkeen työkykyiseksi, mutta silti läheinen huomaa hänessä hitautta verrattuna entiseen.

Itsestäni saan myös esimerkkiä, joka noudattaa hyvin samanlaista aikajanaa kuin tämän jutun henkilöllä. Sitä luulee itsekin, että nyt on energiaa rankan koettelemuksen jälkeen, mutta arki kun astuu oikeasti esiin, tajuaa sitä kaiken menevänkin aivan toisin.

 

[Tuamas]

Aivot siitä vekkuli alue, että tällaisen muutoksen konkretian tiedostaminen oikeasti voi kestää jonkin aikaa. Eräs lähipiirini ihminen todettiin aivoinfarktin jälkeen työkykyiseksi, mutta silti läheinen huomaa hänessä hitautta verrattuna entiseen.

Itsestäni saan myös esimerkkiä, joka noudattaa hyvin samanlaista aikajanaa kuin tämän jutun henkilöllä. Sitä luulee itsekin, että nyt on energiaa rankan koettelemuksen jälkeen, mutta arki kun astuu oikeasti esiin, tajuaa sitä kaiken menevänkin aivan toisin.

Niin, kiekkopuolelta tästä on juuri tuore esimerkki, kun pakkijärkäle Pauli Levokarin aivovamma aiheutti hänelle käytännössä työkyvyttömyyteen johtaneen lähimuistin menetyksen, 18 vuotta vamman syntymisen jälkeen.

Ja samoin jannu palasi myös työelämään ongelmien puhkeamisen jälkeen, mutta joutui lopulta kohtaamaan realiteetit.

Riina-Marian, 44, puoliso sai aivoperäisen kohtauksen Prisman kassalla – näin pariskunnan elämä muuttui kertalaakista

Kun Riina-Marian puoliso sai yhtäkkiä aivoperäisen kohtauksen, molempien elämä muuttui pysyvästi. Nyt Riina-Maria on nelikymppisenä miehensä Paulin omaishoitaja.

www.is.fi

 

[MacRef]

Aivot siitä vekkuli alue, että tällaisen muutoksen konkretian tiedostaminen oikeasti voi kestää jonkin aikaa. Eräs lähipiirini ihminen todettiin aivoinfarktin jälkeen työkykyiseksi, mutta silti läheinen huomaa hänessä hitautta verrattuna entiseen.

Itsestäni saan myös esimerkkiä, joka noudattaa hyvin samanlaista aikajanaa kuin tämän jutun henkilöllä. Sitä luulee itsekin, että nyt on energiaa rankan koettelemuksen jälkeen, mutta arki kun astuu oikeasti esiin, tajuaa sitä kaiken menevänkin aivan toisin.

Jep, niin on ja tiedossa on kyllä ne haasteet, mitä esim. aivovamman selvittämiseen liittyy. Se ei kuitenkaan ollut viestini pointti eikä minulla ole kompetenssia arvioida ko. henkilön aivovamman tai aivoperäisen muun toiminta- ja työkyvyttömyyden määrää.

Se, mitä lyhyellä kommentillani halusin kommentoida oli samaa, mitä myös @Tadu kommentoi. Kommentti jäi lyhyeksi, koska olin puhelimen varassa, enkä jaksanut puhelimella alkaa näpytellä pitkää viestiä. Viestini pointti oli, että Iltalehden jutussa ei kerrottu läheskään kaikkia taustoja kattavasti. Liikennevakuutukseen liittyvästä vahinkojen käsittelystä on sen verran ymmärrystä, että tuosta jutusta pystyn päättelemään, että meille ei ole kerrottu siinä taustatietoja kovinkaan isosti.

Iltalehden jutussa on muuten linkki alkuperäiseen haastatteluun Aivovammaliiton lehdessä. Tuolla taustoja avataankin jo paljon paremmin. Jarmon tapauksessa näyttäisi homma menneen perseelleen jo heti alkuhoidosta lähtien.

 

[UnenNukkuja]

Kiitos @MacRef ja sama vika: keskityin hieman huonosti kännykän varassa. Jatkan omaakin ajatustani tuossa hetken päästä.

 

[-pasi-]

Aivovammoista tuli mieleen, että esimerkiksi neuropsykologisella kirjolla olevat ihmiset ovat todellisia väliinputoajia Suomen järjestelmässä. Usein on tyypillistä, että tällaisella ihmisellä on kausittaista toimeliaisuutta siihen pisteeseen, että voi esimerkiksi selviytyä useamman vuoden kouluarjessa. Sitten kun tulee ns. huonompi vaihe niin kaikissa päätöksissä lukee, että sinulla on hyvät näytöt siitä, että voit tehdä työtä ja opiskella kuten kuka tahansa muukin. Tällä perusteella tuet sitten myös evätään ja tukea ei saa lainkaan.

Itsellä juuri vähän tämmöinen tilanne menossa aloitin joitakin kuukausia sitten lähetin hommat, 1-2kk meni ihan ok mutta sitten vain tuli seinä vastaan vaikka koitti kuinka omalla aikataululla tehdä. Huono vaihe kun on niin voi iso ponnistus olla edes kauppaan lähteminen tai muiden asioiden tekeminen. Noh toiveissa olisi että voisin noita hommia jatkaa osa-aikaisena yrittäjänä niin että saisi työttömyyskorvausta samalla, mutta saa nähdä mitä kela/työkkäri päättää. 4kk suoja-aika kun jo loppui. Paljon kuitenkin eteenpäin tässäkin mennyt siihen nähden että kävi kuntouttavalla 2x viikossa 4h kahvia juomassa ja pelaamassa UNO. Mitkähän lienee edes pitkäaikaistyöttömän määritelmä menettääkö tässä vielä itseltä sekin ja pitää alkaa noita hakemuksia pistämään.

 

[Kilgore Trout]

Tampereen työllisyys- ja kasvupalvelut näkyy hakevan useita ihmisiä työllistymisen edistämiseen ym. Kaikki auki olevat tehtävät ovat kokoaikaisia ja useimmat vakituisia. Palkallakin varmaan tulee toimeen. En osaa arvioida löytyykö noihin kuinka paljon ja kuinka päteviä hakijoita, mutta jotain yritystä Tampereella on.

Avoimet työpaikat kunnissa ja hyvinvointialueilla.

Julkisen sektorin avoimet työpaikat ympäri Suomen. Yli 4000 avointa työpaikkaa eri alojen ammattilaisille. Tutustu työpaikkoihin ja jätä hakemuksesi.

www.kuntarekry.fi

 

[Barcelona]

Montakohan hakemusta esim. Juha Sipilä on viime kuussa lähettänyt?

Ex-kansanedustajat ilman töitä – katso, ketkä nostivat sopeutumisrahaa kesäkuussa

Sopeutumisrahalla ovat muassa neljä vuotta sitten politiikan jättänyt Timo Soini ja viime keväänä takavasemmalle siirtynyt ex-pääministeri Juha Sipilä.

www.is.fi

 

[douppi]

Aivot siitä vekkuli alue, että tällaisen muutoksen konkretian tiedostaminen oikeasti voi kestää jonkin aikaa. Eräs lähipiirini ihminen todettiin aivoinfarktin jälkeen työkykyiseksi, mutta silti läheinen huomaa hänessä hitautta verrattuna entiseen.

Vaimon työkaverilla aikalailla juuri tuollainen tilanne. Vaikean aivoleikkauksen ja pitkän saikun jälkeen palannut töihin, mutta toiminnot ei lähellekään samalla tasolla, ja pientäkään stressiä ei ilmeisesti pysty käsittelemään. Jatkaa kuitenkin siellä samoissa hommissa, osin toki sen vuoksi, että heidän pomo aika sormi suussa tilanteen kanssa.

Mutta tosi ikävä homma on myös se, että tämä leikkauksesta vihdoin toipunut tiedostaa selvästi heikentyneen työtasonsa vain osittain. Kyllä se ihan tässä päivässä on, mutta ainoastaan työkaverit huomaavat sen käytännön tason. Oikea juttu olisi nyt vaihtaa aivan toisenlaisiin huomattavasti simppelimpiin hommiin, jossa ei ole noin hektistä ja pidä tehdä montaa asiaa yhtäaikaa. Ei täysin työkyvytön siis ole todellakaan, ja ilmeisen mukava hlö myös. Varmasti löytäisi toisaalta iisimpää, mutta milläs saat hänet ymmärtämään sen ja kaikki kärsii, hän itse ja työkaverit, kun "ison talon" pieni yksikkö. Pomon otettava roolia myös eikä katsella sivusta.

 

[alwahla]

Kolumni | Myötäkarvaan siliteltyjä nuoria odottaa työelämässä järkytys

Liiallinen ja perusteeton kehuminen ei palvele nuoren kehitystä. ”Jälkeenpäin toivon, että olisin ottanut nöyremmin valmennusta vastaan”, kirjoittaa Suomen jalkapallomaajoukkueen entinen kapteeni Tim Sparv kolumnissaan.

www.hs.fi

Fiksuja sanoja Tim Sparvilta. Karu herätys todellakin odottaa monia nuoria, kun he työelämään pääsevät.