Mainos

Twin Peaks

  • 169 898
  • 609

blue line

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Se automatka Twin Peaksiin, Twin Peaksin RR-seudun hiljaisuus ja tuo loppukohtaus tuntui ihan unenomaiselta.

Jep. Kuten myös unenomaiselta tuntui, kun Bob sai kumihanskasta turpaan, kun Jeffries oli teepannu, kun likaiset parrakkaat miehet vain yhtäkkiä ilmestyvät tekemään juttujaan, kun tulpat ja muut hahmot satunnaisesti vain lentävät pois, kun Dougie Jones voittaa noin 100 jackpottia putkeen, karikatyyriset poliisit, palkkamurhaajapariskunnan loppu (tuntematon kaveri vain ampuu auton tuusan nuuskaksi), Bobin syntytarina, eli siis lähes kaikki. En tiedä, miten sarja olisi enää voinut voimakkaammin antaa ymmärtää, että tämä ei ole totta. Paitsi tietenkin toteamalla asian jonkin hahmon kautta äänen, jonka Gordon myös käytännössä teki! :)

Hassuin asia on se, että mikäli punaverhoinen alue edustaa paikkaa, jossa unihahmot rakentuvat ja uneksijan pahat ja hyvät tunteet kohtaavat, oli se todellisinta antia tässä sarjassa yhdessä rationaalisen jättiläisen kanssa.

Tämäkään ei toisaalta selitä vielä kaikkea, vaan se tärkein sarjankin (Lynchin) esittämä kysymys jää jäljelle, kuka on se uneksija? Ei ole mitenkään poissuljettu vaihtoehto sekään, että osa nyt kolmen kauden aikana esitetystä on Lauran unta ja osa on totta, mutta se menee jo itselleni liian vaikeaksi hahmottaa.
 

Roger Moore

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kaikki Penan ja Tamin joukkueet, KuPS
Toisaalta jos tässä nyt vaikka sotkeutuu osa Lauran uneksi ja osa Audrey Hornyn uneksi, niin miksi molemmat näki ekalla kaudella unia Dale Cooperista? Jos siis Laura kehitteli Dalen "enkelikseen" pelastamaan tämän kaikelta, niin mistä Audrey tuon Cooperin nyt repi? Niillähän oli kuitenkin läheiset välit keskenään alkuperäisessä sarjassa. Toki olihan sillä Audreyllakin niitä nuoren naisen huoliaan, mutta jotenkin kökkö ratkaisu.

Joku pointti on muuten oltava siinäkin kun Palmerin mutsi hakkaa sen Lauran kuvan paskaksi siinä toiseksi viimeisen jakson lopussa, hetkeä ennen kuin Laura katoaa. Ehkä rouva Palmer (tiedostamattaan?) tuhosi koko Lauran olemassaolon historiasta kun hajotti sen kuvan, tai sitten Palmerin mutsi jollain tavalla esti tuon pelastamisen. Ehkä Coop onnistui muuten tuossa pelastamisessa, mutta Palmereiden talo on täynnä (Bobin aiheuttamaa?) pahuutta ja tavallaan sen historiaa et voi muuttaa teit mitä tahansa. Palmerin mutsi oli muutenkin selkeästi jotenkin pahuuden riivaama, joten ehkä mikään ei voinut tätä estää. Ja toisaalta, Bobhan sen Lauran tappoi. Olisiko tämä nyt tapahtunut siitä huolimatta että menikö Laura sen Leo Johnsonin mukaan vai ei, ehkä Cooper tuolla historian muuttamisellaan ainoastaan siirsi tätä kuolemaa.
 

Juhaht

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kiekko-Espoo
Palmerin mutsi on Judy. Kandee huomata, että vaikka se hakkaa kuvaa, kuva itsessään ei mene rikki, vain lasi sen päällä. Mitä se tarkoittaa? Ehkä sitä, että yrityksistä huolimatta hyvää (Lauraa) ei voi tappaa. Tai jotain.
 

Jupe

Jäsen
Suosikkijoukkue
Helsingin IFK
Se on ainakin varma että Lynch suorastaan nauttii tästä visuaalisesta ilotulituksesta jolle ei haluakaan olevan suoraa vastausta. Muutaman herran haastattelun katsoneena ja livenäkin miehen nähneenä silloin 10v sitten messukeskusessa niin Twin Peaks on Lynchin lempilapsi jossa yhdistyy paljon näitä Lynchin omia unimaailman juttuja. Ristiriitainenkin tekele mitä tulee 90-luvun lainalaisuuksiin toteuttaa tv-sarjaa.

Yllä oleviin pohdintoihin on hyvä lisätä se että mitäs jos kaikki onkin David Lynchin unta? :) Senhän on joka tapauksessa vahvistanut monesti että unesta saa insipiraatioita näihin juonen tai juonettomuuden koukkuihin, todennut jopa että katsojankin on hyvä suhtautua sarjaan kuin uneen, että mitä tahansa voi tapahtua, hyvin epäloogistakin, mutta jokseenkin tutuilla hekilöillä. Näin omatkin unet toimii, siellä on tuttuja naamoja mutta ei todellakaan pysty selittämään mites tämä nyt liittyi tähän tilanteeseen, mutta jossain mielen sopukoissa se sihen yhdistyi, alitajunnassa, oliko se haave, toive, vai pelko tulevasta tai sitten menneisyyden traumaa.

Alkuperäinen TP oli siitä mielenkiintoinen että siinä vain osa oli tätä Lynchin vahvasti kirjoittamaa tarinaa, se pikkukaupungin jokseenkin looginen draama ei ollut sitä jos joku ei heti arvannut. Se oli sitä kaupallista tarinaa mutta toki samoja hahmoja, tällä saatiin ikään kuin kaksi eri sarjaa yhteen pakettiin, oli jo sitä tutua David Lynchiä mutta sen aikakauden tuotantotavan mukaisesti tarvittiin rahoittajat mainostajat joten tuotiin rinnalle helposti pureskeltavaa pikkykylädraamaa. Kannattaa lukea nuo Nyt-liitteen jutut, hyviä ajatuksia ja toimittajan näkökulmia asiaan, kerrataan myös tätä tuotantovaihetta esim 2. tuotantokauden loppua missä käsikirjoittajat ilman Lynchiä yrittävät apinoida hänen tyyliään koska Lynch lähti ohjaamaan Wild at Heartia. Lynch ei tietenkään ollut lopputulokseen tyytyväinen ja teki oman näkökulman elokuvamuodossa Twin Peaks - Fire Walk With Me. Tätä kuviota kun miettii niin ei ole ihme että Lynch on suostunut tähän 3. kauteen ainoastaan ja vain ainoastaan omilla ehdoillaan ilman pienintäkään taiteellista rajoitetta.

Onhan se selvää että Lynch ujuttaa tähän tuoreimmankin 3. sesongin juonikuvioon paljon loogisiakin koukkuja ja tuttuja hahmoja, ilman sitä olisi mahdotonta seurata ja säilyttää mielenkiintoa. Vaikka aika ulapalla sitä suurimman osan ajasta on juonen kannalta, mutta itselle se on sivuseikka moniin mainittuihin seikkoihin viitaten. Päälimmäinen selitys on että jos viihdyn omissa unissa niin ainakin yhtä mielenkiintoisia on Lynchinkin unet ja unenomainen kerronta. Jollekin koko tarinan verhoaminen uniin on matto jalkojen alta ja haluaa parempaa selitystä, mä viittaan taas niihin omiin uniin, halutaanko niihinkin tarkkoja selvityksiä aamulla? Onko niihin edes selitystä, muuta kuin että todellisen elämän henkilöitä sielläkin vilisee. Miksi unia tarvitsisi selittää, miksei niistä voi vain nauttia, jopa painajaisista jos on kauhun ystävä.
Osa varmasti sarjasta oli unta, jonkun hahmon unta joka sekoittui taitavasti nykyaikaan, ei ollut hajuakaan loppuen lopuksi missä ajassa oltiin. Elettiinkö mennyttä vaiko tulevaa. Nämä sarjassa esitetyt isot kysymykset on mielestäni olennainen osa tarinan kerrontaa.

Kylmiä väreitä aiheutti kyllä lopetus. Olihan viimeiset parikyt sekuntia aika hyytävää ja pistää mielen sekaisin kun juuri jotain logiikkaa yrität keksiä. Mutta niin kuin olen täällä itse aiemmin sanonut seurasin sarjaa pitkälti visuaalisena kokemuksena, Lynchin äänimaailman taju on jotain poikkeuksellista eikä ihme että sound design on omaa käsialaa. Jälkeenpäin mietittynä on tietty hyvä että se alkuperäinen mikä osui niillä vahvoille teinivuosille oli myös osittain sitä "picket fences" tyyliä ja helpommin pureskeltavaa, muuten olisi voinut jäädä Lynchit itsellä katsomatta. Tavallaan tuo alkuperäinen koukutti meidät monet sillä pimeällä ja arvaamattomalla puolellaan, me lähdettiin katsomaan jotain muuta mitä sitten loppuen lopuksi saatiinkaan ja jäätiin haluamaan lisää.

_
 
Viimeksi muokattu:

BigRedBob

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Florida Panthers, Miami Heat, Trevor Gillies

Roger Moore

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kaikki Penan ja Tamin joukkueet, KuPS
Nehän on vähän eri mittaisiakin ne jaksot.
Joo mut ku Lynch on nero ja ei sillä ole mitään väliä. Ymmärtäjät ymmärtää, eli noin kolme ihmistä ja Lynchin kissa. Lynch ei itse kuulu näihin kolmeen ihmiseen, ja ne kolme tyyppiä jotka ymmärtää on esim. Kai Rautio jota ei ole olemassa.

Joo tosi kivaa ettei ole valmiiksi pureskelteua kertakäyttökamaa, mutta ainakin mitä itse olen sarjoja joskus seurannut niin tuon Twin Peaks: Returnin ja valmiiksi pureskellun kertakäyttökamankin väliin mahtuu aika paljon erilaista sisältöä. Kuten vaikka se alkuperäinen Twin Peaks.

Tai sit kaikki oli unta ja tv-historian paskin juonenkäänne on saavutettu.
 

Poro24

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
Täytyy erikseen kehaista viimeisen jakson tunnelmaa. Aikamoinen taito se on tuokin että saa katsojan sohvalla näin ahdistuneeksi, vaikka mitään varsinaisesti pelottavaa ei tapahdu. Jotenkin tuli aivan erityisen painostava ja häiriintynyt tunnelma siitä alkaen kun Coop ei enää ollut oma itsensä. Ja kyllä tuo viimeinen kohtaus jätti kylmiä väreitä pitkäksi aikaa. Painajaisiahan tässä vielä näkee...

Loistava tuo tänne linkitetty Nyt-artikkeli, kiitos.
 

Roger Moore

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kaikki Penan ja Tamin joukkueet, KuPS
Hox hox tyypit.

Sarja alkaa tänään ihan alusta alkaen Subilta, klo 22 tulee aina jakso tiistaista torstaihin eli kolme jaksoa viikossa. Myös Maikkari näyttää ohjelmaa, tulee uusintana aina se Subin näyttämä jakso seuraavan vuoruokauden puolella klo 00.40. Eli jos jollain on vielä sarja näkemättä ja ei maksullista HBO:ta omista, niin nyt on helppo ja suht nopeakin tapa päästä seuraamaan sarjaa kun tulee useamman jakson viikkotahdilla.

Itse olen töissä trollannut jengiä lähettämällä Bobin kuvia sähköpostilla toisille ja eilen laitoin työpaikan ämyreistä Audrey's Dancen soimaan ja lähdin itse pois. Eräs reilu nelikymppinen jätkä hymyili minulle ja sanoi että jonnet ei muista.
 

Zolomy

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
Voi vitun Sub. Muoviin käärityn Laura Palmerin kasvot paljastetaan ensimmäistä kertaa, "Laura Palmer's Theme" paisuu kohti huipennustaan, ja juuri kun kylmät väreet alkavat hiipiä selkäpiissä niin PAM, mainokset ruutuun. Siis kirjaimellisesti kesken kohtauksen niin, että katkon jälkeen palataan samaan kuvaan. Mikä helvetin tietokonealgoritmi nuo katkojen paikat päättää?
 

oiler99

Jäsen
Suosikkijoukkue
Edmonton Oilers, Raahe-Kiekko, Oulun Kärpät, ManU
Voi vitun Sub. Muoviin käärityn Laura Palmerin kasvot paljastetaan ensimmäistä kertaa, "Laura Palmer's Theme" paisuu kohti huipennustaan, ja juuri kun kylmät väreet alkavat hiipiä selkäpiissä niin PAM, mainokset ruutuun. Siis kirjaimellisesti kesken kohtauksen niin, että katkon jälkeen palataan samaan kuvaan. Mikä helvetin tietokonealgoritmi nuo katkojen paikat päättää?

Kaiken lisäksi jakson loppu jätettiin näyttämättä jonkun saatanan Paratiisihotelli-realityn takia. Juontaja vielä puhui kohtauksen päälle.
 
Viimeksi muokattu:

Roger Moore

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kaikki Penan ja Tamin joukkueet, KuPS
Voi vitun Sub. Muoviin käärityn Laura Palmerin kasvot paljastetaan ensimmäistä kertaa, "Laura Palmer's Theme" paisuu kohti huipennustaan, ja juuri kun kylmät väreet alkavat hiipiä selkäpiissä niin PAM, mainokset ruutuun. Siis kirjaimellisesti kesken kohtauksen niin, että katkon jälkeen palataan samaan kuvaan. Mikä helvetin tietokonealgoritmi nuo katkojen paikat päättää?
Voisi ihan huvikseen pistää tallennukseen tuon version mikä tulee Maikkarilta myöhemmin, onkohan siinä samanlainen pätkäisy vai onko käytetty järkeä.

Kaiken lisäksi jakson loppu jätettiin näyttämättä jonkun saatanan Paratiisihotelli-realityn takia. Juontaja vielä puhui kohtauksen päälle.
Tuo eka jakso näytetään kahdessa osassa, sitä en tiedä että miksi. Varmaan sen takia että yli tunnin jaksoa ei voida näyttää tai jotain. Aikanaan kyllä Kutoselta näytettiin kyllä nämä pidemmät jaksot ihan kokonaisina, vaikka olikin melkein parin tunnin mittaisia.
 

Jupe

Jäsen
Suosikkijoukkue
Helsingin IFK
Kaiken lisäksi jakson loppu jätettiin näyttämättä jonkun saatanan Paratiisihotelli-realityn takia. Juontaja vielä puhui kohtauksen päälle.
Huh huh, jos jonkun sarjan tunnelman voi mainostelevisio pilata niin listalla ensimmäisenä on Twin Peaks koska niin kuin monta kertaa todettu sitä katsotaan tunteella, fiilistellään, ollaan omissa maailmoissa. Siihen kun lävähtää muovinen Sara Sieppi iloisena niin ranteet auki.
HBO:n kk hinta on halpa ajtellen tuota, eikö se edelleen ole kympin kuussa ja sieltä voi nyt katsoa vaikkapa reippaalla tahdilla yhden kuukauden aikana /yhden kympin hinnalla kaikki Twin Peaks kaudet. Sopuhinta mun mielestä.

_
 
Viimeksi muokattu:

kaizu

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Canucks
Twin Peaks on ihan liian hyvä sarja Suomen television nykymenoon. Tuo juontajan pirteästi päälle kaakattama loppukohtaus ärsyttää ihan 30 minuutin sitcomeissakin mutta koitan kovasti olla kuvittelematta Twin Peaksin jakson viimeisiä hetkiä mutta epäonnistun siinä ja nyt funtsin kolmoskauden useita maagisia Roadhouse-loppukohtauksia ja siihen päälle nasaaliääntä kertomaan, että "seuraavaksi sukelletaan paratiisihotellin jännittämään, kuinka valkoinen roskaväki ryyppää ja rällästää"
 

Jupe

Jäsen
Suosikkijoukkue
Helsingin IFK
Itse asiassa jos tarkkoja ollaan niin kyllähän tuo HBO:kin pienentää ruudun ja pukkaa uutta jaksoa kesken lopputekstien jos sellainen on jonossa. Tietääkö joku saako tuon ominaisuuden pois? Jos siis haluaisi katsoa lopputekstit kokonaan.
Käytän tällä hetkellä ihan nettipohjaista pc:stä mutta siirryn takaisin androidiin ja chrome castiin tuota pikaa.

_
 

Wizzö

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, Helmisen SaiPalle sympatiat
Katselen tässä just Fire walk with me-leffaa ja aukeaa tuo elokuvakin aika hyvin kolmoskauden jälkeen.
 

Juteeni

Jäsen
Suosikkijoukkue
Avalanche ja Tappara
Eilen tuli vihdoinkin päätökseen tuo The Return omalta osalta. Noin viikko siinä meni aikaa, kun tuli katsottua 2-3 jaksoa päivässä ja tuo tahti oli omasta mielestäni ainakin hyvä, vaikka välillä oli jotain tapahtumia unohtunut, kun ei ollut viikkoa aikaa märehtiä aina yhden jakson tapahtumia. Varsinkin kahdeksannen jakson jälkeen teki mieli saada heti uusi jakso tulille, kun tarinaa taustoitettiin himpun verran liikaa omaan makuuni siinä jaksossa.

Pistetään tägien sisään vähän höpinää, jos joku ei ole vielä katsonut sarjaa.
Sarjan lopetus oli aika odotettu, kun en odottanut, että tarina saatettaisiin päätökseen. Lopetuksesta ei jäänyt niin haikea olo kuin alkuperäisissä, koska Cooper oli vihdoinkin päässyt pois Black Lodgesta ja oli oma itsensä. Toki sitä toivoisi, että Lynch pyöräyttäisi vielä uuden kauden, mutta olen tähän nyt nähtyynkin lopetukseen tyytyväinen, koska ei tuollaista maailmaa voi saattaa päätökseen.
 
Suosikkijoukkue
Ässät
Ei hyvänen aika.. Siis tämäkö on oikeasti se kulttisarja, minkä katsomattomuutta oon jo monta vuotta hävennyt :D Viides jakso ekasta tuotantokaudesta menossa ja on kyllä melkoisen työn ja tuskan takana, että jaksaa katsoa pidemmälle... Yli dramaattista itkuhuutovingutusta ja jotain maksimaalisten tunntetilojen tavoittelua höystettynä äärimmäisen huonolla jopa ärsytykseen asti yltävällä äänimaailmalla.

Lähteekö tää joskus jotenkin käyntiin, vai onko tää koko ajan tota ihmeellistä itkemistä ja epäoleellisuuksien hidasta kuvaamista... Ja muuttuuko tää äänimaailma tästä?

Ainakin on aika lailla päivän selvää, että tämä sarja on tosiaan tehty sinne aikakauteen, kun jaksoja tuli kerran viikossa(vai kuussa?). Useamman jakson putkeen katsominen on yhtä helvettiä...
 

Salt

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa, Taistelevat Irlantilaiset & Golden Boys
Ainakin on aika lailla päivän selvää, että tämä sarja on tosiaan tehty sinne aikakauteen, kun jaksoja tuli kerran viikossa(vai kuussa?). Useamman jakson putkeen katsominen on yhtä helvettiä...

Jos en väärin muista, niin "tuohon aikaan" Twin Peaks taisi tulla telkusta peräti kahtena päivänä viikossa, koska se oli niin kutkuttava ja formulakanavakin ymmärsi tämän. Kahdesta ekasta kaudesta vasta jälkimmäinen muuttui mystisemmäksi, jota tämä The Return mielestäni ihan hyvin jatkaa. Tässä kaudessa on otettu huomioon "tämä aika", mutta jos et Twin Peaksia seurannut tuolloin ja elänyt vähintään teini-ikääsi 90-luvulla, et varmastikaan ymmärrä sitä koskaan.
 

Roger Moore

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kaikki Penan ja Tamin joukkueet, KuPS
mutta jos et Twin Peaksia seurannut tuolloin ja elänyt vähintään teini-ikääsi 90-luvulla, et varmastikaan ymmärrä sitä koskaan.
Nojaa, tokkopa tuo mikään ongelma on. Itse olen vm. -90 ja mitään ongelmaa tuon ajan kuvauksissa ei ole, kotimaisistakin sarjoista esim. Metsolat on uponneet ja uppoaisi varmaan vielä tänäkin päivänä vaikka selkeä oman ajan kuvauksensa sekin on.

Lähteekö tää joskus jotenkin käyntiin, vai onko tää koko ajan tota ihmeellistä itkemistä ja epäoleellisuuksien hidasta kuvaamista... Ja muuttuuko tää äänimaailma tästä?
Kyllä se mielestäni lähtee sitten vähitellen etenemään ja varsinkin toinen kausi on parhaimmillaan sellaista tykitystä että ainakin itseni oli pakko katsoa tuossa menneenä kesänä jaksoja useampi putkeen, kun oli niin koukuttava.

Toki eihän tuo sarja mistään rymistelevästä actionista tai vastaavasta ole koskaan ollut tunnettu, vaan enemmänkin siitä henkilöhahmojen kerronnasta hiljalleen rakentuvasta tarinasta. Kyllä se alkuperäinen sarja silti palkitsee kun sitä seuraa, ja omalla tavallaan toki myös The Returnkin vaikka se itseni osittain kylmäksi jättikin.
 

Salt

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa, Taistelevat Irlantilaiset & Golden Boys
Nojaa, tokkopa tuo mikään ongelma on. Itse olen vm. -90 ja mitään ongelmaa tuon ajan kuvauksissa ei ole, kotimaisistakin sarjoista esim. Metsolat on uponneet ja uppoaisi varmaan vielä tänäkin päivänä vaikka selkeä oman ajan kuvauksensa sekin on.

Tarkotin lähinnä sitä, että on elänyt sen sarjan mukana alusta asti, kun se tuli ensimmäisen kerran ulos.
 

Juhaht

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kiekko-Espoo
Ei hyvänen aika.. Siis tämäkö on oikeasti se kulttisarja, minkä katsomattomuutta oon jo monta vuotta hävennyt :D Viides jakso ekasta tuotantokaudesta menossa ja on kyllä melkoisen työn ja tuskan takana, että jaksaa katsoa pidemmälle... Yli dramaattista itkuhuutovingutusta ja jotain maksimaalisten tunntetilojen tavoittelua höystettynä äärimmäisen huonolla jopa ärsytykseen asti yltävällä äänimaailmalla.

Lähteekö tää joskus jotenkin käyntiin, vai onko tää koko ajan tota ihmeellistä itkemistä ja epäoleellisuuksien hidasta kuvaamista... Ja muuttuuko tää äänimaailma tästä?

Ainakin on aika lailla päivän selvää, että tämä sarja on tosiaan tehty sinne aikakauteen, kun jaksoja tuli kerran viikossa(vai kuussa?). Useamman jakson putkeen katsominen on yhtä helvettiä...

Sarja tuskin on sua varten. Ei kannata katsoa enempää.
 

Le Banner

Jäsen
Suosikkijoukkue
Helsingin IFK täältä ikuisuuteen! 106-105 NYR
Jahas, nyt se on katsottu ja omalla tyylilläni tietenkin, että reilu puoli vuotta muiden jälkeen suorana Subilta:) Itse asiassa kun ykköskauden uusinnat jälleen alkoivat niin päätin, että pyhitän jokaisen tiistai-illan ko sarjalle hamaan loppuun asti mainoksia kiroten, sekä välttäen kaikenlaisia spoilereita ja hyvinhän tuo onnistui.

Kaikki on tässä ketjussa jo sanottu, mutta sen verran että ensimmäiset reilu 10 jaksoa returnia oli kyllä niin sekavaa touhua toisinaan, että teki mieli lukea miten tämä kaikki häslääminen lopulta päättyy, mutta onneksi parani ihan mukavasti loppua kohden. Viimeinen jakso ja viimeiset pari minuuttia iho kananlihalla kylmien väreiden kulkiessa kropassa. Upea päätös.
 

Ronikki73

Jäsen
Suosikkijoukkue
Chicago Blackhawks
Toisen kerran katottuna tämä Return on ennemminkin Twin Peaks spin-off, kun alkuperäisen jatko...
Kaikkein eniten tässä häiritsi täysin alkuperäisen sarjan tunnelman uupuminen...
Ei lainkaan sitä tunnelmaa, mitä alkuperäisessä musiikki loi... Ei ne loppukohtaukset baarissa sitä korvaa...
Hypittiin vain paikasta toiseen... Vanhoja hahmoja näki vain vilauksina... Vähän kuin uudet Star Warsit...
Olihan tässä hetkensä, mutta, meh...
Ymmärrän kyllä, että tämä uppoaa Davidin hc-faneille...
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös