Tuomarointi ja säännöt

[Rocco]

Ehkä jo kysytty, mut kysynpä uudelleen.

Pelitilanteessa pelaajan maila lentää yhteentörmäyksessä tms. ja osuu vastapuolta nekkuun. Tuomitaanko korkeamaila ja sitä myöten kakkonen?
Pelaajanhan pitäisi olla periaatteessa vastuussa mailastaan.

Säännöt sanovat:

MÄÄRITELMÄ: Pelaaja pitää mailaansa tai sen osaa hartiatason yläpuolella ja osuu jollain sen osalla vastustajaan. (Alleviivattu oma korostus)

Eli tässä tilanteessa ei rangaistusta tulisi, koska pelaaja ei itse pidä mailastaan kiinni, eikä ole sitä tarkoituksellisesti heittänyt. En itse jäähyvä viheltäisi ikinä tällaisesta tapauksesta.

 

[Kulkija]

Eilisessä TPS-Lukko matsissa nähtiin tilanne, jossa TPS:n Otto Nieminen pääsi nokikkain Zapolskia vastaan ja Lukon puolustaja joutui hänet kampittamaan. Tuomiona oli vain pieni jäähy kampituksesta. Tilanteessa Nieminen sai kuitenkin "jonkinlaisen" vedon aikaiseksi. Muistanko väärin, että aikaisemmin läpiajossa tapahtuneesta rikkeestä on tuomittu vain jäähy, jos pelaaja on saanut kuitenkin kohtuullisen maalinteko mahdollisuuden. Eli oliko tilanteessa tuomarivirhe vai käytettiinkö tätä kyseistä tulkintaa vain.

 

[Rocco]

Yleensä pelaajat ja valmentajat protestoivat näissä tilanteissa siten, että "sehän pääsi vielä laukomaan", vaikka sillä ei ole mitään merkitystä sen kanssa onko rike rankkarin arvoinen vaiko ei. Aina pitäisi tuomita rankkari, jos pelaaja on nokikkain maalivahdin kanssa, ja vastustaja rikkoo takaapäin. Nuo on aina tulkinnanvaraisia asioita, Rikkomalla kuitenkin viedään pois selkeä maalintekopaikka, ja se että pelaaja saa vielä lauottua jostakin paljon huonommasta paikasta tai asennosta, ei saisi vaikuttaa, mutta tuntuu siltä että sen verukkeella rankkaria ei usein uskalleta viheltää, vaikka pitäisi.

 

[FiFi93]

Vanhassa sääntökirjassahan oli maininta "kohtuullisesta maalintekotilaisuudesta", jonka säilyminen "muuttaisi" rangaistuslaukauksen kakkoseksi. Uudesta sääntökirjasta kyseinen kohta puuttuu. Uutta Case Bookia ei toisaalta käsittäkseni ole vielä julkaistu ja vanhassa Case Bookissa ovat vielä nuo vanhan sääntökirjan mukaiset tulkinnat - tämä saattaa aiheuttaa epäselvyyksiä niin tuomareille kuin muillekin sääntöjen tulkitsijoille.

 

[vilho]

Onko SM-liigassa tai Suomessa hybridipitkän viheltämiskäytäntö erilainen kuin isossa ja kuuluisassa NHL:ssä? Olen ihmetellyt tätä varsinkin tämän kauden, kun sääntö pitäisi olla jo jokseenkin selvä tuomareillekin viime kauden pohjalta.

Joukkue A on pyörityksen alla ja heittää pitkän, niin ettei joukkueen B pelaaja ehdi kiekkoon mitenkään. NHL:ssä pitkä vihelletään vasta, kun puolustava pelaaja on b-pisteen kohdalla, mutta SM-liigassa pitkä vihelletään usein jo aiemmin.

Muistelisin, että tämä olisi markkinoitu vuosi sitten niin, että täysin sama sääntö tulee Suomeen ja IIHF:n sarjoihin. Pettääkö muistini (veikkaisin tätä), tuomarit, tulkinta vai ohjeistus?

 

[SjV]

Vanhassa sääntökirjassahan oli maininta "kohtuullisesta maalintekotilaisuudesta", jonka säilyminen "muuttaisi" rangaistuslaukauksen kakkoseksi. Uudesta sääntökirjasta kyseinen kohta puuttuu. Uutta Case Bookia ei toisaalta käsittäkseni ole vielä julkaistu ja vanhassa Case Bookissa ovat vielä nuo vanhan sääntökirjan mukaiset tulkinnat - tämä saattaa aiheuttaa epäselvyyksiä niin tuomareille kuin muillekin sääntöjen tulkitsijoille.

Uudessa sääntökirjassa on kyllä selkeesti sanottu että vaikka virheen jälkeen kiekonhallinta säilyy, niin puhalletaan siirrettynä
RULE 171 – AWARDING A PENALTY SHOT/BREAKAWAY

iii. If the skater is fouled but still manages to maintain possession of the
puck, the referee will delay the penalty call and allow the skater to
complete his action.

 

[MacRef]

Onko SM-liigassa tai Suomessa hybridipitkän viheltämiskäytäntö erilainen kuin isossa ja kuuluisassa NHL:ssä? Olen ihmetellyt tätä varsinkin tämän kauden, kun sääntö pitäisi olla jo jokseenkin selvä tuomareillekin viime kauden pohjalta.

Joukkue A on pyörityksen alla ja heittää pitkän, niin ettei joukkueen B pelaaja ehdi kiekkoon mitenkään. NHL:ssä pitkä vihelletään vasta, kun puolustava pelaaja on b-pisteen kohdalla, mutta SM-liigassa pitkä vihelletään usein jo aiemmin.

Muistelisin, että tämä olisi markkinoitu vuosi sitten niin, että täysin sama sääntö tulee Suomeen ja IIHF:n sarjoihin. Pettääkö muistini (veikkaisin tätä), tuomarit, tulkinta vai ohjeistus?

En tiedä miten NHL:ssä tuo vihelletään, mutta fiksuahan tuo vain on, jos se heti vihelletään kun kiekko päätyviivan ylittää ja pitkä on selviö. Tällöin pitkän tehnyt joukkue ei hyödy siitä, että kellosta kuluu sekunteja pois.

En tosin tiedä, ymmärsinkö kysymystäsi oikein.

 

[vilho]

En tiedä miten NHL:ssä tuo vihelletään, mutta fiksuahan tuo vain on, jos se heti vihelletään kun kiekko päätyviivan ylittää ja pitkä on selviö. Tällöin pitkän tehnyt joukkue ei hyödy siitä, että kellosta kuluu sekunteja pois.

En tosin tiedä, ymmärsinkö kysymystäsi oikein.

Ymmärsit. Eli siis sääntö tai käytäntö on erilainen.

 

[FiFi93]

Uudessa sääntökirjassa on kyllä selkeesti sanottu että vaikka virheen jälkeen kiekonhallinta säilyy, niin puhalletaan siirrettynä
RULE 171 – AWARDING A PENALTY SHOT/BREAKAWAY

iii. If the skater is fouled but still manages to maintain possession of the
puck, the referee will delay the penalty call and allow the skater to
complete his action.

Tämä ei ollut ihan se juttu mitä tarkoitettiin - tietysti hyvä maalintekotilanne annetaan pelata loppuun. Kysymys olikin se, tuleeko tämän maalintekotilanteen jälkeen rankkari vai jäähy. Ennen tuli jäähy, nyt on hieman epäselvää, vaikka sääntökirjan mukaan mielestäni pitäisi rankkari tulla.

Sitten taas viime kauden case bookissa luki seuraavaa:

Situation 3

A player on a breakaway is fouled from behind, falls on the ice, but then gets up and takes a clear and unimpeded shot on goal.

Ruling: The Referee shall not award a Penalty Shot as the player got up and took a clear and unimpeded shot, but he shall assess a Minor penalty to the offending player.

Tälle kaudelle en Case Bookia löytänyt

 

[MacRef]

Ymmärsit. Eli siis sääntö tai käytäntö on erilainen.

Lainausta sääntökirjasta:

ii. Hybridi-pitkän säännön osalta linjatuomarin täytyy arvioida kaksi asiaa. Ensinnäkin hänen täytyy arvioida, onko pelaajan omalta kenttäpuoliskolta laukaisema kiekko riittävän voimakas ylittämään vastustajan päätyviivan. Toiseksi hänen täytyy arvioida, tulisiko puolustava vai hyökkäävä pelaaja ensin koskettamaan kiekkoa.

iii. Tämä jälkimmäinen päätös täytyy tehdä viimeistään, kun ensimmäinen pelaajista saavuttaa päätyalueen aloituspisteiden tasan. Toki päätös voidaan tehdä aikaisemminkin. Kenttäpelaajan luistimet ovat määräävä tekijä pelaajan asemaa arvioitaessa.

v. Jos kiekosta ei ”kisata”, pitkää ei tuomita ennen kuin puolustava pelaaja ylittää puolustusalueen siniviivansa ja kiekko on ylittänyt päätyviivan.

Säännön mukaan ratkaisu pitää/voi tehdä tietyissä tilanteissa ennen aloituspistettä, mutta kohdan v. mukaan peliä ei saisi katkaista kuitenkaan ennen kuin puolustava pelaaja on siniviivalla. En tiedä, onko tästä sitten käytännössä sovittu jotain muuta.

 

[SjV]

Tämä ei ollut ihan se juttu mitä tarkoitettiin - tietysti hyvä maalintekotilanne annetaan pelata loppuun. Kysymys olikin se, tuleeko tämän maalintekotilanteen jälkeen rankkari vai jäähy. Ennen tuli jäähy, nyt on hieman epäselvää, vaikka sääntökirjan mukaan mielestäni pitäisi rankkari tulla.

Kohta 171 iv, sanoo taas seuraavasti: "If the fouled skater manages to score, the penalty shot will be cancelled". Tästä voisi siis kohdan iii kanssa päätellä, että vaikka pelaaja pääsee yrittämään vielä maalin tekoa siirretty RL pysyisi voimassa. Sen sijaan tulkinnan varaisuutta aiheuttaa se, että muissa kohdissa on maininta "penalty shot" ja kohdassa iii "penalty call".
Vanhassa kirjassa oli vielä erikseen maininnat: "The infraction must take place when the puck is outside of the player's defending zone (completely across the blue line)." ja "The attacking player in possession and control of the puck must have been denied a reasonable scoring opportunity.", joten kun nuo uudesta puuttuvat, niin uskaltaisin väittää, että siirretty RL pysyy voimassa, kunhan läpiajossa olevaa pelajaa on rikottu takaapäin.

Spoileri: Sääntö 171 kokonaisuudessaan

RULE 171 – AWARDING A PENALTY SHOT/BREAKAWAY
i.
If an attacking skater is on a breakaway and is fouled by an opponent
from behind, or by the opposing goaltender, the skater will be awarded
a penalty shot.
ii.
If the skater loses control or possession of the puck after being
fouled, the referee will stop game action and award a penalty shot.
iii.
If the skater is fouled but still manages to maintain possession of the
puck, the referee will delay the penalty call and allow the skater to
complete his action.
iv.
If the fouled skater manages to score, the penalty shot will be
cancelled. If the penalty being assessed was a minor penalty, it will
also be cancelled by the goal, but if the penalty being assessed was
a misconduct, major and automatic game misconduct, or match
penalty, these will still be assessed.
v.
If the referee signals a penalty shot, and before the play is whistled
because of a goal or to call the penalty shot another foul is assessed
to the same team, the additional penalty will be assessed regardless
if the skater scores on either the play or the subsequent penalty shot.
vi.
If a foul occurs near the end of any period (regulation or overtime) and
time expires on the scoreclock before the referee can award the
penalty shot, the shot will still be taken

 

[MacRef]

Olisipa tuo sama sääntö suomeksikin löytynyt suomenkielisestä sääntökirjasta. Luvun 11 - Rangaistuslaukaus ja tuomitut maalit, alussa on osa yleistä. Siinä lukee seuraavaa:

YLEISTÄ – Tilanteissa, joissa puolustavan joukkueen jäsen käyttää sääntöjen vastaisia keinoja estääkseen vastustajalta kohtuullisen maalintekotilanteen ja puolustavan joukkueen maalivahti on jäällä, päätuomarilla on mahdollisuus tuomita rangaistuslaukaus ei-rikkoneen joukkueen hyväksi. Tilanteissa, joissa puolustavan joukkueen jäsen käyttää sääntöjen vastaisia keinoja estääkseen vastustajalta kohtuullisen maalintekotilanteen ja puolustavan joukkueen maalivahti poissa jäältä, päätuomarilla on mahdollisuus tuomita maali ei-rikkoneen joukkueen hyväksi.

Näiden sääntöjen tarkoituksena on palauttaa joukkueelle kohtuullinen maalintekomahdollisuus, joka heikkeni vastustajan takaapäin tekemän rikkeen takia tai joka heikkeni selkeän sääntöjen vastaisen rikkeen tuloksena, mikä muutoin olisi muodostunut kohtuulliseksi maalintekomahdollisuudeksi tai maaliksi.

Tuon mukaan rangaistuslaukaus voidaan tuomita ja rankkarin tarkoitus on palauttaa joukkueelle kohtuullinen maalintekotilaisuus. Siten sääntö on sama kuin ennenkin.

 

[Glove]

Junnupelistä kysymys. Sattui rike en tiedä syytä. Joukkueen B pelaaja loukkaantui ja joukkueen A pelaajalle 5+20. YV:n aikana B:n loukkaantunut pelaaja palaa kentälle. Tästä tuomitaan 2 min. Menikö ihan oikein ja minkä sääntöpykälän perusteella?

 

[Eikka86]

Junnupelistä kysymys. Sattui rike en tiedä syytä. Joukkueen B pelaaja loukkaantui ja joukkueen A pelaajalle 5+20. YV:n aikana B:n loukkaantunut pelaaja palaa kentälle. Tästä tuomitaan 2 min. Menikö ihan oikein ja minkä sääntöpykälän perusteella?

Hankala tietenki täysin varmaksi sanoa mutta, mikäli kyseessä ollut iso rangaistus on edellyttänyt loukkaantumista ja olisi muuten ollut ainoastaan pieni rangaistus, kyseessä voisi olla SÄÄNTÖ 138 eli sukeltaminen tai rikkeen tehostaminen.

 

[Sanainen arkku]

Varusteasia: Saisiko mailan kiinnittää varmuuslenkillä ranteeseen niin ettei se voisi pudota kädestä kokonaan?

Ymmärrän, että on muutamia tilanteita (mailan katkeaminen yms) joissa tilanne hankaloituisi, mutta kysymys onkin lähtökohdasta. Siis voisiko mailan päähän porata reiän, josta pujottaisi narulenkin jota pitäisi ranteen ympärillä hanskan alla. Mailan katketessa hanska pitäisi käyttää pois kädestä jotta pätkän voisi pudottaa jäälle.

 

[Mazaa]

Tästä tuomitaan 2 min. Menikö ihan oikein ja minkä sääntöpykälän perusteella?

Ei mennyt oikein.

Loukkaantumisen feikkaamisesta toki pitäisi tuomita kakkonen, mutta sitä jäähyä ei voi enää viheltää jälkeenpäin sen jälkeen, kun vastustaja on saatettu isoista ovista ulos ja peli laitettu käyntiin.

Eli pelaaja saa loukkaannuttuaan tulla pyörittämään ylivoimaa vastustajan saatua ison rangaistuksen. Näin on käynyt esim. SM-liigassa jo monta kertaa tällä kaudella.

 

[MacRef]

Junnupelistä kysymys. Sattui rike en tiedä syytä. Joukkueen B pelaaja loukkaantui ja joukkueen A pelaajalle 5+20. YV:n aikana B:n loukkaantunut pelaaja palaa kentälle. Tästä tuomitaan 2 min. Menikö ihan oikein ja minkä sääntöpykälän perusteella?

Joitain vuosia sitten, silloin kun sääntökirjaan tuli tiettyjen sääntöjen yhteydessä pakolliseksi heittää rikkeen tehnyt pelaaja pihalle, mikäli rikottu pelaaja loukkaantui, annettiin tuomareille jotenkin seuraavanlaista toimintaohjetta: jos rikottu pelaaja loukkaantui, niin häneltä tuli myös kysyä, että pystytkö jatkamaan peliä. Jos vastaus oli "En pysty", niin silloin ainakin hänet piti katsoa loukkaantuneeksi ja siten säännön mukaan rikkonut pelaaja isoista ovista ulos ja suihkuun. Jos sitten hetken päästä rikottu pelaaja pystyikin jatkamaan peliä (eli oli selvästi valehdellut tuomarin kysyessä asiaa), sai (piti) tälle "loukkaantuneelle" pelaajalle tuomita myös rangaistus - pahimmillaan filmaajia heitettiin myös suihkuun.

Nykyohjetta en tiedä ja tunne, mutta jos junnupelissä tuomari kysyy pelaajan loukkaantumisen asteesta ja pelaaja sanoo olevansa kyvytön jatkamaan peliä (ja tällä saa vastustajan ulos pelistä) ja hetken päästä pelaakin, niin kyllä tuossa on ainekset rangaista pelaajaa epäurheilijamaisesta käytöksestä. Junnupeleissä kun ei yleensä ole lääkäreitä jne. paikalla, jotka saisivat pelaajan nopeasti pelikuntoon.

 

[San Jose Shark #50]

Liigan säännöillä tästä niitistä Video: Kanadalaistähden hirmuniitti pysäytti ruotsalaisen kuin seinään | Yle Urheilu | yle.fi olis varmasti tuomittu 5 min plus pelirangaistus päähän kohdistuneesta taklauksesta. Svedupetteri puhalteli muniinsa eikä ymmärtänyt pitää päätään pystyssä. Onneksi tuolla kv. kisoissa on sentään jotain rotia noissa tuomioissa.

 

[Eikka86]

Liigan säännöillä tästä niitistä Video: Kanadalaistähden hirmuniitti pysäytti ruotsalaisen kuin seinään | Yle Urheilu | yle.fi olis varmasti tuomittu 5 min plus pelirangaistus päähän kohdistuneesta taklauksesta. Svedupetteri puhalteli muniinsa eikä ymmärtänyt pitää päätään pystyssä. Onneksi tuolla kv. kisoissa on sentään jotain rotia noissa tuomioissa.

Jos liigassa pelaajat osaisivatkin taklata noin hyvin niin pääosumia ei tulisi keskialueella taklatessa. Taklaus on kyllä esimerkillinen keskialueen vartalotaklaus ja uskoisin liigan tuomareidenkin ymmärtävän tuommoisen taklauksen.

 

[Kaukosäädin]

Mitä höpötystä tämä on jota olen jo muutamasta paikkaa kuullut (liittyen U20 finaaliin), että kansainvälisissä peleissä ei voisi saada muka 25min OR:ää vaan pelkän 5+20 prk?

Voiko muka pitää paikkaansa, sillä eihän sääntökirja tunne päällä iskemisestä, potkaisusta, puremisesta jne. muuta kuin OR.

 

[Mad E]

Eilisestä IFK-HPK pelistä sellainen kysymys että onko ihan sallittua heittää vaihtoaitiosta maalivahdille uusi maila?
Omasta mielestä ei taida olla, ja kyllähän HPKn pelaajat jotain purnasivat tuomareille seuraavalla katkolla.

Lankiselle siis heitettiin aitiosta maila kun oma oli pelin aikana irronnut kädestä.

 

[MacRef]

Eilisestä IFK-HPK pelistä sellainen kysymys että onko ihan sallittua heittää vaihtoaitiosta maalivahdille uusi maila?
Omasta mielestä ei taida olla, ja kyllähän HPKn pelaajat jotain purnasivat tuomareille seuraavalla katkolla.

Lankiselle siis heitettiin aitiosta maila kun oma oli pelin aikana irronnut kädestä.

No eipä ole ei. Sääntö 168 ilmaisee kohdassaan ii. / 4. jotta, Tunnistamattomalle pelaajalle tai joukkueen toimihenkilölle, joka heittää mailan tai jonkin muun esineen jäälle, tuomitaan joukkuerangaistus. Saman säännön alakohta v. / 1. sanoo Tunnistettavalle jäältä poissaolevalle pelaajalle tai joukkueen toimihenkilölle, joka heittää mailan tai jonkin muun esineen jäälle, tuomitaan pieni rangaistus (tai joukkuerangaistus) ja pelirangaistus. Eli vähintään kakkonen tuosta olisi kuulunut tuomita ja jos olisi vielä nähty se, että kuka sen mailan heitti, niin sille heittäjälle lisäksi pelirangaistus.

Nythän taisi käydä niin, että peli pyöri HPK:n päädyssä ja kukaan tuomareista ei nähnyt sitä heittoa, joten rangaistusta ei tuosta toki voitu tuomita.

 

[haepis]

Mitä höpötystä tämä on jota olen jo muutamasta paikkaa kuullut (liittyen U20 finaaliin), että kansainvälisissä peleissä ei voisi saada muka 25min OR:ää vaan pelkän 5+20 prk?

Voiko muka pitää paikkaansa, sillä eihän sääntökirja tunne päällä iskemisestä, potkaisusta, puremisesta jne. muuta kuin OR.

Ihan varma en IIHF:n linjauksesta ole, mutta veikkaisin olevan näin. Kurinpitäjä sitten päättää.

Kuitenkin, jos esimerkiksi potkusta annetaan 5+peli ja potku todetaan tapahtuneeksi, ei kurinpitäjä voi jättää pelaajaa ilman pelikieltoa.

 

[Mazaa]

Mitä höpötystä tämä on jota olen jo muutamasta paikkaa kuullut (liittyen U20 finaaliin), että kansainvälisissä peleissä ei voisi saada muka 25min OR:ää vaan pelkän 5+20 prk?

Voiko muka pitää paikkaansa, sillä eihän sääntökirja tunne päällä iskemisestä, potkaisusta, puremisesta jne. muuta kuin OR.

Näin se menee.

Tuomarin ei tarvitse antaa ottelurangaistusta vaan tuomari voi tuomita OR:n arvoisesta rikkeestaä pelkän pelirangaistuksen ja kurinpitäjä käsittelee kaikki isot rangaistukset ja määrää ottelurangaistuksen arvoisista tuomioista automaattisesti ainakin yhden ottelun pituisen pelikiellon. Tällöin vääriä pelikieltoja tulee todennäköisesti huomattavasti vähemmän.

Sama käytäntö on voimassa myös liigassa ja juuri äsken mm. Zaborsky sai mailansa, jonka kappale osui suoraan tuomariin, rikki lyömisestä PR:n, vaikka sääntökirjan mukaan ainoa tuomiovaihtoehto olisi ollut OR.

Tämä käytäntö on hyvä, kunhan vain kaikki isot rangaistukset aina käsitellään ja niistä annetaan oikeat tuomiot kurinpidon toimesta. Eli OR:n arvoisesta teosta vähintään yhden ottelun pelikielto jne. Ja miksi ei annettaisi?

 

[MacRef]

Jääkiekkosäännöissä sanotaan kypärästä ja visiiristä mm. seuraavaa:

Kenttäpelaajan on pidettävä kypärää päässään siten, että kypärän etuosan alareuna ei ole enempää kuin yhtä sormen leveyttä kulmakarvojen yläpuolella. Lisäksi leukanauhan ollessa kiinnitettynä ei leukanauhan ja leuan välissä saa olla tilaa enempää kuin yhden sormen paksuuden verran.

Visiiri kiinnitetään kypärään. Sen on suojattava silmät ja nenä kokonaisuudessaan sekä edestä että sivulta katsottuna.

Täältä löytyy Jatkoajan timanttikuva Jesse Puljujärvestä. Pulju on saanut edellisessä pelissä vähän osumaa silmän alle.

Ymmärrän kyllä, että kuva on otettu muussa kuin pelitilanteessa, mutta kyllä tuo kypärän asento ja asettelu ovat kuitenkin hyvin suuntaa antavia. Lisäksi visiiriä näyttäisi nostetun vähän vielä ylöspäin, joten se ei suojaa sitäkään vähää, mitä se oikein käytettynä suojaisi.

Eipä tarvi ihmetellä, jos osumaa tulee silmän alle, jos kypärää ja visiiriä käytetään noin, miten Pulju sitä käyttää. Kuvassa eivät edes silmät peity visiirin alle.