Tuomarointi ja säännöt

[Itäpuu]

Missä on nollatoleranssi? Nämä 1-0 0-1 -pelit ovat karmeaa katsottavaa.

Näinpä! Nythän @vero tuolla toisessa ketjussa kertoi, että Suomen kansainvälinen menestys vaatisi löysempää linjaa liigaan. Huh huh mitä paskaa. :D "Tuote on kunnossa, peli voi hyvin" säestävät tiku ja taku studiossa. Jos tuo mailahäirintä edes puhallettaisiin pois, niin voisi se trapin pelaaminenkin muuttua vähän haastavammaksi. Voisi aueta hyökkäyspelille tilaa. Maaleja tasakentällisin. Mutta ei, vaan "meidän kamppailu". Ei sellaista kiekollista keskialueen ylitystä, ettei vastustajan maila olisi housun puntissa. Nämä aasit ajaa tämän liigan viemäriin...

 

[Rocco]

Nollatoleranssia kokeiltiin muutama vuosi sitten, ja valitus oli sen aikana oli jatkuvaa, kun jatkuvasti istui miestä boksissa ja ylivoimilla hakattiin maaleja.

On se linja mikä tahansa, niin valitusta tulee aina. Itse mieluusti katselen NHL-tyylistä peliä, missä saa pelata kropalla kovaa, mutta mailarikkeet otetaan pois hyvin herkästi.

 

[Rainer Zufall]

Kertokaapas sääntöjä ja tulkintoja oikeasti tuntevat, että oliko Miklík Finleyn taklauksen yhteydessä "kiekollinen pelaaja"? Minusta näytti siltä, että hän ei koskenut kiekkoon. (Saatan hyvin olla väärässäkin, kun en ole kelannut tilannetta erikseen läpi, joten älkää suotta haukkuko värilaseista. Minulle riittää kolmen pisteen voitto ja se, että Miklík selviää verenhukalla). Tuomarit selvästikin tulkitsivat hänet kiekolliseksi, kun eivät antaneet estämisjäähyä. Riittääkö, että selän takaa tullut kiekko livahtaa pelaajan vierestä tuollaisessa avojään tilanteessa ja pelaaja olisi teoriassa voinut koskea kiekkoon, vai vaaditaanko kosketus, vaikka sitten tahatonkin? Kulmanyhjäyksissähän se ei ole niin nuukaa, eikä pidäkään.

Sinänsä on kummallista, että tuosta ei tullut Liigassa varsinaista jäähyä, kun usein loukkaantumiseen johtavista taklauksista heitetään suoraan uloskin, vaikka kiekko olisi ollut taklattavan lavassa.

 

[Rocco]

TIlanteessa Miklik oli sääntöjen mukaan kiekollinen pelaaja, vaikka kiekko ei ilmeisesti lapaan osunutkaan, eli häntä sai taklata. Se että kiekko pomppaa lavan yli, ei tee pelaajasta kiekotonta. Eikä esim. myöskään se, että pelaaja hämää ottavan kiekon lapaansa, mutta päästää sen ohi tai tarkoituksellisesti jättää pelaamatta kiekkoa, vaikka sitä voisi normaalisti pelata.

 

[BlackWolf]

Kuten toiseen ketjuun kirjoitin niin @Rocco on tässä asiassa väärässä. Pelaaja on sääntökirjan mukaan kiekoton, mikäli ei koske kiekkoon ja tietoisesti pelaa kiekkoa. Jos pelaaja purkaa omista ja pakki yrittää viivalla pelata kiekkoa, mutta ei osu, on kyseessä silti pitkä. Koska pelaajasta ei tullut kiekollista sen takia että hän suti sen suuntaan. Se vaatii sen että pelaaja myös pelaa sitä kiekkoa. Vastaavasti jos tulee syöttö polven korkeudella ja pelaaja yrittää ottaa sitä vastaan, tai on menossa vaihtoaitioon ja joku pelaa kiekon hänen luistimiinta, niin ei vihelletä kuutta, tai pelaaja tule taklattavaksi, koska pelaaja ei ole pelannut kiekooa, kiekko on pelattu pelaajalle. tämä oli nyt Finleyn 3! pommi kiekottomaan pelaajaan. Yhtään tälläistä tulkintaa missä joku pelaaja tulee kiekolliseksi kun joku suupaisee hänen suuntaansa kiekon, ei ole kuulunut miltään taholta, eikä missään ole määritelty montako senttiä lavan yli sen kiekon pitää mennä, että pelaaja tulee mystisesti kiekolliseksi.

Toki Liigan tuntien en yhtään ihmettele, vaikka tälläinen linjaus tulisikin, johan siellä on se 0.5 sekuntia hatusta vedetty estäminenkin edelleen voimassa, paitsi siis Finleyn kohdalla, vaikka muut menee käsivarsi ja mailanmitta säännöllä.

NHL:ssä tämä tulkittaisiin taatusti niin, että tuossa tilanteessa (kuten selkääntaklaukset) Finleyn pitäisi, huomatessaan kiekon menevän pelaajan ohitse, tehdä kontaktista mahdollisimman pieni ja pyrkiä välttämään sitä. Nyt Finley vetää silti kaverista läpi.

 

[Rocco]

Kuten toiseen ketjuun kirjoitin niin @Rocco on tässä asiassa väärässä. Pelaaja on sääntökirjan mukaan kiekoton, mikäli ei koske kiekkoon ja tietoisesti pelaa kiekkoa. Jos pelaaja purkaa omista ja pakki yrittää viivalla pelata kiekkoa, mutta ei osu, on kyseessä silti pitkä. Koska pelaajasta ei tullut kiekollista sen takia että hän suti sen suuntaan. Se vaatii sen että pelaaja myös pelaa sitä kiekkoa. Vastaavasti jos tulee syöttö polven korkeudella ja pelaaja yrittää ottaa sitä vastaan, tai on menossa vaihtoaitioon ja joku pelaa kiekon hänen luistimiinta, niin ei vihelletä kuutta, tai pelaaja tule taklattavaksi, koska pelaaja ei ole pelannut kiekooa, kiekko on pelattu pelaajalle. tämä oli nyt Finleyn 3! pommi kiekottomaan pelaajaan. Yhtään tälläistä tulkintaa missä joku pelaaja tulee kiekolliseksi kun joku suupaisee hänen suuntaansa kiekon, ei ole kuulunut miltään taholta, eikä missään ole määritelty montako senttiä lavan yli sen kiekon pitää mennä, että pelaaja tulee mystisesti kiekolliseksi.

Toki Liigan tuntien en yhtään ihmettele, vaikka tälläinen linjaus tulisikin, johan siellä on se 0.5 sekuntia hatusta vedetty estäminenkin edelleen voimassa, paitsi siis Finleyn kohdalla, vaikka muut menee käsivarsi ja mailanmitta säännöllä.

NHL:ssä tämä tulkittaisiin taatusti niin, että tuossa tilanteessa (kuten selkääntaklaukset) Finleyn pitäisi, huomatessaan kiekon menevän pelaajan ohitse, tehdä kontaktista mahdollisimman pieni ja pyrkiä välttämään sitä. Nyt Finley vetää silti kaverista läpi.

Väärin, väärin, väärin. Pelaaja ON kiekollinen, jos hänellä on mahdollisuus kiekkoa pelata.

Pitkä kiekko on aivan eri asia kuin taklaustilanne. Siinä kosketus vaaditaan tai ei, sen mukaan vihelletään pitkä tai ei.

Mieti itsekin miksi säääntötulkinta on olemassa? Muutenhan pelaaja voisi juuri ennen kiekon haltuunottoa olla ottamatta kiekkoa haltuun, ja pienikin kontakti olisi sääntöjen mukaan estäminen. Samasta syystä juuri kiekon syöttänyttä saa taklata, koska taklaajalla ei ole mitään mahdollisuutta reagoida jo taklausta tehdessään, onko kiekko vielä lavassa vaiko ei. Samasta syystä tässä tilanteessa Miklik on kiekollinen pelaaja.

Tilanteessa nimenomaan tietoisesti pelaa kiekkoa, vaikka ei kiekkoon osu.

 

[BlackWolf]

Väärin, väärin, väärin. Pelaaja ON kiekollinen, jos hänellä on täysi mahdollisuus kiekkoa pelata.

Pitkä kiekko on aivan eri asia kuin taklaustilanne. Siinä kosketus vaaditaan tai ei, sen mukaan vihelletään pitkä tai ei.

Mieti itsekin miksi säääntötulkinta on olemassa? Muutenhan pelaaja voisi juuri ennen kiekon haltuunottoa olla ottamatta kiekkoa haltuun, ja pienikin kontakti olisi sääntöjen mukaan estäminen. Samasta syystä juuri kiekon syöttänyttä saa taklata, koska taklaajalla ei ole mitään mahdollisuutta reagoida jo taklausta tehdessään, onko kiekko vielä lavassa vaiko ei. Samasta syystä

Tilanteessa nimenomaan tietoisesti pelaa kiekkoa, vaikka ei kiekkoon osu.

Linkkiä tiedotteeseen? Liigan kurssilla vai missä linjattu ja kenen toimesta? Nimiä löytyy varmasti, mulle huomenna soitella.

Ja pitkä ja muut tilanteet eivät eroa millään tavalla tästä. Jos aletaan mittailemaan senttejä niin ollaan menty jo vituiksi, kun pelaajilla ei ole mittanauhaa, sen sekuntikellon lisäksi mitä jo nyt Liigassa vaaditaan.

Mutta odotan nimiä, tai IIHF:n linjauksia, koska mulla on vain sääntökirja ja case book ja aluekouluttaja. Mulla ei ole mitään mystisia tuntemattomia jonkun päästä keksimiä linjauksia, mä tarvitsen nimen, jotta me ei täällä vedetä kerhona vituiksi jatkossa. Koska tollasesta tempusta lähtee pihalle meidän peleissä AINA. Voit laittaa YV:llä, tarvitse julkisesti.

 

[Rocco]

Linkkiä tiedotteeseen? Liigan kurssilla vai missä linjattu ja kenen toimesta? Nimiä löytyy varmasti, mulle huomenna soitella.

Ja pitkä ja muut tilanteet eivät eroa millään tavalla tästä. Jos aletaan mittailemaan senttejä niin ollaan menty jo vituiksi, kun pelaajilla ei ole mittanauhaa, sen sekuntikellon lisäksi mitä jo nyt Liigassa vaaditaan.

Mutta odotan nimiä, tai IIHF:n linjauksia, koska mulla on vain sääntökirja ja case book ja aluekouluttaja. Mulla ei ole mitään mystisia tuntemattomia jonkun päästä keksimiä linjauksia, mä tarvitsen nimen, jotta me ei täällä vedetä kerhona vituiksi jatkossa. Koska tollasesta tempusta lähtee pihalle meidän peleissä AINA.

Huomiseksi varmasti löytyy.

Jos pelaajalla on mahdollisuus ja selkeä aikomus kiekkoa pelata, hän on taklaustilanteessa kiekollinen pelaaja.

 

[BlackWolf]

Huomiseksi varmasti löytyy.

Jos pelaajalla on mahdollisuus ja selkeä aikomus kiekkoa pelata, hän on taklaustilanteessa kiekollinen pelaaja.

Perustuen mihin? Sääntökirja, edellinen sääntökirja, IIHF:n sääntökirja ja NHL:n sääntökirja sanoo toista, ne sanovat että pelaaja on kiekollinen kun koskee kiekkoon. Ainoa poikkus on, kun kaksi pelaajaa menee irtokiekolle, niin saavat kamppailla. Ilmottele kun tiedät.

 

[Ribarista ylös!]

Jääkiekkopeleissä käytettävä kypärä+visiiri (= munankuori pleksillä) on lähinnä vitsi. Missään muussa kontaktilajissa (amerikkalainen jalkapallo,lacrosse,taekwondo,amatöörinyrkkeily,jne., puhumattakaan niistä lajeista joissa se on juurikin suojaväline kuten pyöräily,ratsastus,laskettelu,pesäpallo,kiipeily jne.) eivät pelaajat suhtaudu näin välinpitämättömasti omaan terveyteensä. Kypärää ei edes pidetä paikallaan, remmi on näennäisesti kiinni ja kypärä on usein vain takaraivolla ja kaatuessaan se heilahtaa pois paikaltaan eli takaraivolle. Kyseessä on kollektiivinen tyhmyys, joka on valitettavasti kaikilla eri tasoilla valmistajista pelaajiin asti. Esim. amerikkalaisessa jalkapallossa, jossa taklaus usein suoritetaan pää edellä ja kaatuessa kypärät osuvat maahan, kypärät pysyvät lähes poikkeuksetta päässä ja paikallaan. Kypäriä vastustettiin, tietenkin (jenkkifutarit ovat ihan yhtä tyhmiä tai viisaita kun jääkiekkoilijatkin) mutta ne tulivat jäädäkseen ja nimenomaaan sen takia, että päähän kohdistuneet vammat vähenisivät, Näin kävikin ja kyseessähän on nimenomaan pelaajien etu ja turvallisuus. Nouseeko mailat? Jos nousee niin aivan samoin kuin nytkin, näistä seuraa 2 min. 2+2 jää pois, koska vekkejä ja haavoja ei tule naaman alueelle. Kyrväisen ja Riskan suorittamat kyynärpäätaklaukset lisääntyy? Epäilen vahvasti, koska 5 tai 10 matsin bännit ei juurikaan auta joukkuetta. Kunnon kypärä suojaa myös laitaan tai pleksiin osuessaan päätä merkittävästi paremmin.

 

[Eikka86]

@BlackWolf @Rocco Mihlik odottaa syöttöä ja samalla Finley lähestyy valmistautuen taklaamaan. Kiekko syötetään taklattavalle mutta kiekko pomppaa lavan yli. Taklaava on tuolloin noin mailan mitan päässä ja kumpikaan ei voi ehtiä tehdä korjausliikkeitä.

Täysin puhdas ja oikeaoppinen keskialueen taklaus, pelaaja on ehdottomasti kiekollinen ja taklattavissa. Tilannehan olisi tietysti täysin eri jos Finleyllä olisi ollut mahdollisuus havaita ja reagoida tuohon kiekon lavan yli menoon.

Tässä vielä linkki tuohon tapahtuneeseen Pysäyttävä tilanne: HIFK:n pakkijärkäleeltä hurja taklaus – Miklik ambulanssilla sairaalaan - YouTube

 

[Rocco]

Liigalta ilmoitus – Jyväskylän kohutaklauksesta ei jatkoseuraamuksia « SuomiKiekko

Taklaus oli laillinen, eli Miklik ei siis ollut kiekoton pelaaja.

 

[Rainer Zufall]

Liigalta ilmoitus – Jyväskylän kohutaklauksesta ei jatkoseuraamuksia « SuomiKiekko

Taklaus oli laillinen, eli Miklik ei siis ollut kiekoton pelaaja.

Selvä homma sitten. Toivotaan, että linja pitää muissakin puhtaissa taklauksissa, joissa kiekollinen taklattava loukkaantuu. Kyllähän tuollaiset kunnon pamaukset tuovat aina tunnetta peliin.

 

[Jagr68]

Tämä linja ei varmasti tule pitämään. Mielestäni virhepäätös tulkita tuo sääntöjen mukaiseksi. Katsoin eka kerralla itekin, että kova puhdas taklaus. Kyllähän se näyttää komealta niitiltä. Sitten, kun katto uudestaan ja mietti tarkemmin niin oli kuitenkin pakko muuttaa mieltä. Pienestähän se on kiinni, mutta niin se joskus näin nopeassa pelissä on. Tällä kertaa mun mielestä oli pieni ero epäpuhtaan ja puhtaan välillä, ei sen kummempaa. Se ei poista kuitenkaan sitä faktaa, että täysin sääntöjen mukaan tuo ei mene ja silloin siitä kuuluu rangaista. Näkisin, että osuma kroppaan lienee puhdas - ennemmin puhutaan kiekottaman pelaajan estämisestä ja vastustajan kunnioituksesta.
Alta löytyy perusteita omalle näkemykselle.

Tässä nämä olennaisimmat kohdat kiekollisuudesta tähän liittyen (Sääntökirja):
KIEKON HALLINTA / KIEKOLLINEN PELAAJA – Hallinnalla tarkoitetaan kiekon
laajennettua hallussapitoa.
- Pelaajalla on kiekko hallinnassaan, jos pelaaja käsittelee kiekkoa mailallaan, käsillään
tai jaloillaan pelaten.
- Kiekon hallussapidolla viitataan pelaajaan, joka käsittelee kiekkoa mailallaan,
tarkoituksellisesti ohjaa kiekon kanssapelaajalleen tai sulkee kiekon.

Kurinpidon tulkintoja löytyy mielestäni tuosta linkkaamastani tapauksesta.

Tästä löytyy vertailukohtaa tulkinnoista:
http://liiga.fi/uutiset/2016/01/25/liiga-maaraa-markus-kankaanperan-pelikieltoon
http://www.ruutu.fi/video/2405639
Kankaanperän hyvin vastaavan kaltainen taklaus vuosi sitten (linkit liigan kurinpitopäätökseen ja Ruudun videoon). Okei Kankaanperän taklaus oli ennemmin liian myöhään, kun tämä Finleyn ennemmin liian aikaisin, mutta oleellisempia on nuo kurinpitopäätöksen perustelut.

Olennaisin kohta:
"Jääkiekon säännön 150 mukaan estäminen on teko, jossa pelaaja estää tai pidättelee kiekotonta vastustajaa luistelemasta, vastaanottamasta syöttöä tai liikkumasta jäällä vapaasti"
Miten hyvin mielestänne Miklik onnistui syötön vastaanottamisessa vai saattoiko tuo ennenaikainen taklaus hieman estää sitä? (Puhumattakaan siitä, että pilkun tarkasti on sääntökirjan mukaan kiekoton..)

Tuon mukaan täyttyy mun mielestä myös estämisen kriteerit, koska Finley estää Miklikiä vastaanottamasta kiekkoa kunnolla liian aikaisella taklauksella. Jos Finley ois menny tilanteeseen pikkusen pienemmällä vauhdilla ja odottanut sekunnin, niin se ois ehtinyt nähdä saako Miklik kiekkoa haltuun + Miklik ois voinu vastaanottaa taklauksen paremmin.

Tästä siis voi päätellä, että vastustajan kunnioitus puuttuu, koska Finley tulee ylikovaa ja kuolleesta kulmasta (Huom. tulee tilanteeseen toiselta puolelta kenttää). Voi miettiä, että eikö taklaajan pidä katsoa saako pelaaja kiekkoa haltuun eikä alkaa etukäteen ajamaan pystyyn?

--------------------
Ja lopuksi: pidän kyllä kovasta taklauspelistä, mutta myös siitä, että hyvät pelimiehet säilyy ehjänä. Näyttävän niitin voi saada vähemmälläkin voimalla. Lisäksi ei taklaaja voi alkaa taklaamaan ennen kun näkee, että toinen ottaa/saa kiekon haltuun.

Mulle on sinänsä ihan sama, jos ammattipelaajat haluaa päätyä viettämään eläkepäiviä jo kolmikymppisenä, kun ite saan katella peliä kotikatsomosta. Ei se mulle satu. Mutta jälleen kerran tämä kurinpidon ja liigan linjattomuus pistää ketuttamaan. Luulisi myös, että pelaajia itseä kiinnostaisi oma terveys enemmän. Tämä on pelaajien peli ja loppujen lopuksi ne on ainoita, jotka voi vaikuttaa miten pelataan. Pelaajathan ne seuraukset näistä kantaa.

Varmasti tulee samankaltaisia tilanteita, joista sitten annetaan penaltya. Tappelun osaltahan linja on tietysti naurettava, kun mitään ei pitäisi antaa..

Tässä mitä kirjoitin toiseen ketjuun. Siinä vastaavasta tapauksesta kurinpidon tulkinnat ja muutama sääntökohta, joita tähän olis voinut soveltaa
Edit: kommentti

 

[Rocco]

Nääköjän Twitter tietääkin jo kertoa faktaa.

Tuomarifarssi Twitterissä: "Miklikin kiekollisuudesta:Itse #liiga:n suurkalifin vastaus on, että ammattikiekossa tilanne tulkitaan eri tavalla. Miklik kiekollinen."

 

[Eikka86]

Nääköjän Twitter tietääkin jo kertoa faktaa.

Tuomarifarssi Twitterissä: "Miklikin kiekollisuudesta:Itse #liiga:n suurkalifin vastaus on, että ammattikiekossa tilanne tulkitaan eri tavalla. Miklik kiekollinen."

Junnuissa tai alemmissa divareissa tuosta olisi tullut varmuudella OR estämisestä/joku muu syy tähän.

Sääntökirjaa tulkitaan luonnollisesti tasosta riippuen ja ammattilaiskiekossa kiekkoa selkeästi pelaava (jokainen näkee hänen pelaavan sitä) tulkitaan liki aina kiekolliseksi.

 

[Jagr68]

@Eikka86 @Rocco No juu, tuo kelpaa kyllä minulle tähän selitykseksi. Tuo jatkuva tulkinnallisuus on kyllä edelleen suuri ongelma. Jos näin on eritelty, niin miksei sitäkään tietoa voi olla kirjoissa ja kansissa. Aivan liikaa tuntuu olevan näitä tulkintoja, jotka kertovat muuta kuin säännöt.

 

[Ostoskassi]

Jokereiden ja Barys Astanan välisessä ottelussa Barysin pelaaja pelasi kiekkoa vaihtoaitiosta käsin. Käsittääkseni kiekon pelaaminen jäähyaitiosta, ilman että molemmat luistimet ovat jäällä, on kiellettyä. Vaihtoaitiosta peliin saa siis mitä ilmeisemmin osallistua? Jäähyä nimittäin ei tilanteesta vihelletty.

 

[MacRef]

Ei saisi, tilanteesta olisi pitänyt tuomita rangaistus estämisestä. Liikaa pelaajia siinä ei ilmeisesti ollut.

Edit. Jokereiden otteluketjussa esitettiin kannanotto, jonka mukaan aitiossa ollessaan pelaaja ei osunut kiekkoon. Tällöin edellytyksiä estämisjäähylle ei ole, jos osumaakaan ei ollut.

 

[Mr.Fox]

Aivan puskista mieleeni tuli muutama sääntökysymys maalien videotarkastuksista.

Tasaisin väliajoinhan tällä palstalla, tässä ketjussa kysytään seuraavaa. Mitä tapahtuu, jos joukkue A saa kiekon joukkueen B maaliin, mutta tuomari ei näe sitä eikä siis puhalla peliä poikki? Jatkotilanteesta joukkue B tekee maalin. Seuraavalla pelikatkolla suoritetaan ensimmäiseen joukkueen A tekemään maaliin videotarkastus ja se hyväksytään maaliksi. "Hyväksytäänkö tällöin molemmat maalit vai mitä?" Tämähän on ainakin itselleni täysin päivänselvää ja tähän kysymykseen on siis vastattu useastikin - vain ensimmäinen maali hyväksytään. Yhdellä pelikatkolla voidaan hyväksyä vain yksi maali. Käytännössä tuon joukkueen A tekemän maalin jälkeen pelattua peliä ei ole pelattukaan. Pelikello palautetaan maalin syntyaikaan.

Omat kysymykseni - lähtötilanne on kaikissa sama: joukkue A saa kiekon joukkueen B maaliin, mutta tuomari ei katkaise peliä. Tuomari ilmoittaa jollain tavalla (huutamalla, käsimerkein) joukkueen A pelaajille, että tilanteessa suoritetaan videotarkastus seuraavalla pelikatkolla. Pelikatkon aiheuttaa rangaistava teko. Ainoastaan viimeisessä kysymyksessäni rikkeen tehneellä joukkueella on merkitystä. Neloskohta on näistä ehkä kaikkein selkein. Tosin siinäkin pitää muistaa, että eikö rikotulla joukkueella ole aina mahdollisuus vaihtaa tuomittu rangaistuslaukaus 2min ylivoimaan?

Tilanne 1)
- seuraavan pelikatkon aiheuttaa rangaistava teko (2min) esim. kampitus. Seuranneella pelikatkolla epäselvä maalitilanne tarkastetaan videolta, ja joukkueen A tekemä maali hyväksytään. Voidaanko joukkueen A tai joukkueen B pelaajalle tuomita samalla pelikatkolla pieni (2min) rangaistus?

Oma käsitykseni: rangaistusta ei tuomita

Tilanne 2)
- seuraavan pelikatkon aiheuttaa rangaistava teko (2+10min) esim. päähänkohdistunut taklaus. Seuranneella pelikatkolla epäselvä maalitilanne tarkastetaan videolta, ja joukkueen A tekemä maali hyväksytään. Voidaanko joukkueen A tai joukkueen B pelaajille tuomita samalla pelikatkolla 2+10min rangaistus?

Oma käsitykseni: rangaistusta ei tuomita - mahdollisesti rikkeen tehnyt pelaaja voi joutua istumaan henkilökohtaisen 10min käytösrangaistuksensa, mutta pikkukakkosta ei tuomita

Tilanne 3)
- seuraavan pelikatkon aiheuttaa rangaistava teko (5+20min) esim. keihästys. Seuranneella pelikatkolla epäselvä maalitilanne tarkastetaan videolta, ja joukkueen A tekemä maali hyväksytään. Voidaanko joukkueen A tai joukkueen B pelaajalle tuomita samalla pelikatkolla iso (5+20min) rangaistus? Vai voidaanko tilanteesta tuomita pelkkä "henkilökohtainen ulosajo" (20min) ilman joukkueelle aiheutuvaa 5min alivoimaa?

Oma käsitykseni: isot rangaistukset tuomitaan - 5+20min

Tilanne 4)
- seuraavan pelikatkon aiheuttaa joukkueen A tekemä pieni rike (esim. kampitus), josta tuomiona olisi joukkueelle B rangaistuslaukaus. Epäselvä maalitilanne tarkastetaan videolta, ja joukkueen A tekemä maali hyväksytään. Voidaanko joukkueelle B kuitenkin tuomita tilanteesta rangaistuslaukaus?

Oma käsitykseni: rangaistuslaukausta ei tuomita - maalin syntyessä jouduttaisiin merkitsemään kaksi maalia samalle pelikatkolle

Olenko täysin hakoteillä ajatuksissani? Onko tällaisia tilanteita tapahtunut esim. NHL:ssa? Löytyykö Youtubesta videomateriaalia?

 

[Mr.Fox]

Lisätään vielä yksi kysymys. Tässä ei vaadita edes videotarkastusta.

Joukkueen A pelaaja karkaa läpiajoon. Juuri laukaisuhetkellä joukkueen B pelaaja koukkaa alakäteen siten, että joukkueen A pelaaja ei saa vetoa lähtemään kunnolla, vaan kiekko ajautuu päätyyn. Tuomari nostaa kätensä pystyyn, mutta antaa pelin jatkua, sillä läpiajossa ollut joukkueen A pelaaja ehtii kiekkoon ensimmäisenä. Tilanne on siis siirretty rangaistus - rike on sellainen, josta seuraisi rangaistuslaukaus. Siirretty rangaistus pysyy voimassa, kunnes joukkueen B pelaaja koskee kiekkoon tai joukkueen A pelaaja tekee maalin tai joukkueen A pelaaja tekee rangaistuksen arvoisen rikkeen.

Tilanne 5)
- läpiajossa olleen joukkueen A pelaaja ehtii päätykiekkoon ensimmäisenä ja saa kiekon uudelleen kontrolliinsa. Hän lähettää kiekon maalialueelle, jossa joukkueen B kenttäpelaaja sulkee kiekon käteensä ennen kuin yksikään toinen joukkueen B pelaaja ehtii koskea kiekkoon. Kiekon sulkeminen maalialueella on myös rangaistuslaukauksen arvoinen teko. Tilanteessa on siis päällä yksi rangaistuslaukaus siirrettynä rangaistuksena sekä pelin katkaiseminen rangaistuslaukauksen rikkeen johdosta. Voidaanko jälkimmäinen rangaistuslaukaus tuomita "ehdollisena"? Joukkueelle A tulee joka tapauksessa rangaistuslaukaus läpiajossa tehdystä rikkeestä. Mitä tapahtuu, jos tämä rangaistuslaukaus epäonnistuu/torjutaan? Tuleeko kiekon sulkemisesta maalialueella vielä toinen mahdollisuus epäonnistuneen rangaistuslaukauksen jälkeen?

Oma käsitykseni: JOS rangaistuslaukaus onnistuu, tuomio on selvä - maali hyväksytään ja peli jatkuu keskialoituksella.
JOS rangaistuslaukaus epäonnistuu... jääkö pelikatkon aiheuttanut kiekon sulkeminen maalialueella ilman rangaistusta?

Jatkokysymys edelliseen - JOS tilanteessa suoritetaan myös toinen rangaistuslaukaus, niin...

Tilanne 6)
- ketä saa ampua jälkimmäisen rangaistuslaukauksen? Ensimmäisen laukoja on täysin selvä: läpiajossa ollut rikottu pelaaja. Joukkue B:n pelaajan suljettua kiekon käteensä maalialueella seurauksena on rangaistuslaukaus. Ampujaksi voidaan määrätä ketä tahansa kentällä ollut pelaaja. Onko siis mahdollista, että läpiajossa rikottu pelaaja X laukoo ensimmäisen rangaistuslaukauksen (epäonnistuen), jonka jälkeen tulee toinen ("ehdollinen") rangaistuslaukaus, johon voidaan vaihtaa vetäjä?

Oma käsitykseni: vetäjää voidaan vaihtaa, sillä kyse on eri rikkeistä.

Suuri kysymys on se, että voidaanko samalla pelikatkolla viheltää kahta rangaistuslaukausta, joista toinen "ehdollisena".

 

[MacRef]

En nyt lähde erikseen vastaamaan @Mr.Fox :n kaikkiin kysymyksiin saati kopioimaan sääntökohtia, kun olen mobiililla liikkeellä. Lyhykäisyydessään kuitenkin näin: Jos maalin todetaan syntyneen myöhemmin ja peli on ehtinyt hetken jatkua, niin maali kyllä joo hyväksytään, mutta samalla kaikki tuon maalin jälkeen aiheutuvat tai syntyvät rangaistukset tuomitaan. Tuomitsemisaikansa puitteissa ovat ikään kuin pelikatkolla maalin jälkeen tapahtuneita. Tähän löytyy perusteet säännöstä 94 ja sen alakohdista vii. - x.

Nykysääntöjen valossa on mahdollista tuomita ja suorittaakin kaksi rankkaria samalla katkolla. Jos kuitenkin ensinmäinen päätyy maaliin, muuntuu jälkimmäinen tällöin automaattisesti pieneksi rangaistukseksi. Sääntö 176 vi.

Rankkarin suorittaja määräytyy säännöistä ja jos samalla katkolla tulee kaksi, voi laukoja olla sama tai eri. Riippuu syistä, mistä ne on tuomittu.

Nykyään rankkaria ei voi vaihtaa pieneen rangaistukseen ei-rikkoneen joukkueen toiveestamissään tilanteessa.

 

[Espoon Siniset]

Neloskohdassa rangaistuslaukaus muuttuu kahden minuutin rangaistukseksi. Tuosta on NHL-esimerkki vuodelta 2010 Toronton ja Pittsburghin pelistä.

Alexei Ponikarovsky's Penalty Shot Whiped Out by Sergei Gonchar's Goal - Jan 9th 2010 (HD) - YouTube

 

[vilho]

Olikos se nyt tällä vai viime viikolla, kun NHL:ssä jäähy jäi voimaan vaikka videotarkistuksella hyväksyttiin maali. Ihmettelin itsekin sitä tässä näytön ääressä, samoin ihmetteli jäähylle joutunut pelaaja ja selostajatkin. Tuomari oli siis väärässä. En kuollaksenikaan muista, että mikä peli se oli, vaikka muistan maalin joka tilanteesta syntyi.

 

[MacRef]

Olikos se nyt tällä vai viime viikolla, kun NHL:ssä jäähy jäi voimaan vaikka videotarkistuksella hyväksyttiin maali. Ihmettelin itsekin sitä tässä näytön ääressä, samoin ihmetteli jäähylle joutunut pelaaja ja selostajatkin. Tuomari oli siis väärässä. En kuollaksenikaan muista, että mikä peli se oli, vaikka muistan maalin joka tilanteesta syntyi.

Mikä jäähy? Semmoinenko, missä tyyppi istui jo boksissa ja toinen jengi teki yv-maalin? Vai semmoinen, mikä oli tulossa eli oli tuomarilla kädessä (käsi pystyssä siis) kun maali syntyi? Vai semmoinen, mikä annettiin vasta sen (myöhemmin videotarkistuksessa hyväksytyn) maalin jälkeen, mutta ennen kuin peli lopulta katkaistiin? Mahdollinen virhe riippuu siitä, missä kohtaa jäähy aiheutui, joten ennen kuin muistat tilanteen tarkemmin, on mahdoton spekuloida asiaa oikeaan suuntaan.