Tuomarointi ja säännöt

[Satunnainen]

Ihan peruskysymys, mutta olen jotenkin jumissa. Riittääkö paitsion purkamiseen että vain toinen luistin käy keskialueella? Jotenkn mua hairitsee Anttila Kärppien voittomaalissa.

Yksi luistin riittää, kuten paitsiossa ylipäätään.

 

[BlackWolf]

Ihan peruskysymys, mutta olen jotenkin jumissa. Riittääkö paitsion purkamiseen että vain toinen luistin käy keskialueella? Jotenkn mua hairitsee Anttila Kärppien voittomaalissa.

Korjataan nyt vielä että riittää kun käy sinisellä, koska siniviiva lasketaan tuossa keskialueeksi.

 

[Hubacek]

Korjataan nyt vielä että riittää kun käy sinisellä, koska siniviiva lasketaan tuossa keskialueeksi.

Mites tää, kun kiekonhan pitää käydä hyökkäysalueelta kokonaan siniseltä pois että tulee paitsio? Joten riittääkö paitsion purkamiseen että hyökkäysalueelta käy sinisen päällä?

 

[Goljat]

Korjataan nyt vielä että riittää kun käy sinisellä, koska siniviiva lasketaan tuossa keskialueeksi.

Eikös viiva lasketa siihen alueeseen, mistä pelaaja on tulossa?

Edit. Muokattu lainauksen kohde

 

[BlackWolf]

Mites tää, kun kiekonhan pitää käydä hyökkäysalueelta kokonaan siniseltä pois että tulee paitsio? Joten riittääkö paitsion purkamiseen että hyökkäysalueelta käy sinisen päällä?

En nyt ihan ymmärtänyt kysymystäsi, kun minä juuri tuossa sanoin että riittää kun koskee siniselle.

SÄÄNTÖ 82 – SIIRRETTY PAITSIOTILANNE
i. Jos hyökkäävän joukkueen kenttäpelaaja menee ennen kiekkoa hyökkäysalueelle, mutta hän ei kosketa kiekkoa, linjatuomari nostaa kätensä ylös siirretyn paitsiotilanteen merkiksi. Pelitilanteen annetaan jatkua, jos puolustava joukkue saa kiekon hallintaansa eikä hyökkäävä kenttäpelaaja millään tavoin yritä saada kiekkoa haltuunsa tai painosta kiekollista pelaajaa perääntymään puolustusalueellaan ja sen sijaan poistuu hyökkäysalueeltaan siten, että vähintään toisella luistimella koskettaa siniviivaa.

Mitä tulee viivaan niin viiva on aina sitä aluetta millä kiekko on, mutta paitsion tapauksessa silti riittää että pelaaja koskee viivaan.

SÄÄNTÖ 78 – PAITSIO
i. Ainoa paitsiolinja on hyökkäyssiniviiva. Hyökkäävän joukkueen kenttäpelaajat eivät saa ylittää tätä linjaa ennen kiekkoa ilman, että syntyy paitsio.
ii. Siniviivan koko leveys katsotaan kuuluvan siihen alueeseen, missä kiekko on.

 

[Hubacek]

Nimenomaan hain tuota että riittääkö viivalla käynti luistimella kun se viiva on sitä tuloaluetta. Mut tuossa säännöissä näyttäs olevan että kiekon käytävä kokonaan viivan yli, mut tuolle luistimelle riittää viivalla käynti.

 

[Flyingbird]

Miten nämä kansainväliset säännöt menee pelaajien edustusoikeuksissa maajoukkueissa?

Jos en ihan väärin muista tapausta, niin Boumedienne haki aikanaan edustusoikeutta Suomen maajoukkueeseen, mutta se hylättiin, koska oli pelejä Ruotsin maajoukkueessa. Nyt kuitenkin Henrik Karlsson pelaa Kazakstanin maajoukkueessa.

 

[Espoon Siniset]

Miten nämä kansainväliset säännöt menee pelaajien edustusoikeuksissa maajoukkueissa?

Jos en ihan väärin muista tapausta, niin Boumedienne haki aikanaan edustusoikeutta Suomen maajoukkueeseen, mutta se hylättiin, koska oli pelejä Ruotsin maajoukkueessa. Nyt kuitenkin Henrik Karlsson pelaa Kazakstanin maajoukkueessa.

Kaksi vuotta yhtäjaksoisesti, jos tilillä ei ole otteluita MM-kisoissa. Jos pelejä on, niin tarvitaan neljä vuotta. Kansalaisuus on tietysti saatava, ja nuo käytännöt ovat vaihtelevia riippuen mistä maasta on kyse. Kazakstan, Valko-Venäjä, Etelä-Korea ja muutama muu jakavat noita helpostikin.

H.Karlsson ei ollut Ruotsia arvoturnauksessa edustanut, joten hän sai Kazakstanin edustusoikeuden kahdessa vuodessa. Nigel Dawes tarvitsi neljä vuotta pelattuaan Kanadan riveissä nuorten MM-kisat 2004 ja 2005.

NHL/AHL/IHL lasketaan käsittääkseni ihan puolueettomaksi sarjaksi tässä, ja tämän takia Jevgeni Nabokov sai edustusoikeuden kauden 2004-05 jälkeen pelattuaan Kazakstan-edustuksen jälkeen kaudet 1994-97 ja työsulkukauden 2004-05 Venäjällä. Seitsemän vuotta välissä menivät Pohjois-Amerikassa

 

[Glove]

Kertokaapa nyt sääntösepot tuo Marjamäen haastama jenkkien maali. Oliko häirintä vai ei? Veskari oli alueensa ulkopuolella, siksikö?

 

[Valapatto]

Jatkoajan uutisessa kerrotaan kansainvälisen jääkiekkoliiton sääntömuutoksista neljäksi seuraavaksi kaudeksi. Saas nähdä mitkä näistä ja missä muodossa tulee esim. Liigan sääntökirjaan. Ihan hyvään suuntaan on muutoksia tehty, mutta itselle pistää silmään monessa säännössä tulkinnanvara. Mitä vähemmän sitä säännöissä olisi niin sen parempi. Aika näyttää.

 

[Espoonmies]

Vallan nerokasta julkaista uudet säännöt nyt kun useimmissa halleissa on jo jää. Maalialueen pienentäminen olisi ollut paljon helpompaa kesällä ennen jään tekemistä.

Myöhästynyt taklaus oli edellisessä sääntökirjassa estäminen, pelin kannalta mikään ei muutu.

Sääntö luistimella tehdystä maalista arvotaan näköjään joka neljän vuoden välein uudestaan. Mun mielestä selkein olisi, että ei hyväksytä jos menee hyökkäävän joukkeen pelaajan luistimesta. Potkuliikekin oli helpompi tulkita kuin tahallinen/tahaton ohjaus.

 

[sporttipappa]

Vähän samoilla linjoilla kuin @Valapatto, sääntöjen pitäisi olla mahdollisimman selkeitä ja ymmärrettäviä. Jos säännöt on kaikille selvät, on helppo mennä niiden mukana.

Tiedä sitten mikä on tilanne nykyään, mutta ennen tuntui varsinkin junnusarjoissa pyörivän sellainen tuomariporukka, joka ei tuntenut sääntöjä ja sovelsivat niitä sitten miten sattui. Se toimi niillä tuomareilla, jotka osasivat lukea pelin henkeä, ja uskalsivat johtaa peliä. Ne jotka jäivät kiinni sääntöihin ja antoivat pelin karata käsistä, saivat sitten jakaa kolmannessa erässä isoja rangaistuksia.

 

[Valmetti]

Minusta säännöt olivat ihan hyvät ennen näitä viimeisimpiä hienosäätöjä. Turhaa niitä parin vuoden välein veivata, kun isompaa ongelmaa ei ole. Myöhästynyt taklaus saa tosin kannatuksen, vaikka onhan tämä jo aiemminkin säännöissä ollu. Minusta erikoistilanteita pitäisi saada mieluummin vähemmän kuin enemmän peleihin, typerää että milloin mistäkin "luistimen nauhat"-säännöstä annetaan jäähyjä ja pelit ratkeavat ylivoimalla/alivoimalla. Kaikkien sääntöuudistusten soisi ohjaavan tähän suuntaan, että jäähyjä tulisi vähemmän ja rikkonutta joukkuetta ei ainakaan jäähyn vertaa enempää rangaistaisi (esim. aloitukset rikkoneen joukkueen päähän POIS). Ja ulosajoihin harkintaa lisää, viime kaudella lensi aivan liian usein puhtaasta taklausesta pelistä ulos. "Turhat lahjat" tuomareilta kaikkiaan peleistä pois ja mahdollisimman paljon 5 vs 5 peliä, jollaiseksi kiekko kuitenkin käsittääkseni on tarkoitettu. Antamatta jäänyt jäähy aiheuttaa aina vähemmän itkua, kuin väärin tuomittu tilanne. Saadaan ne rikkojat sitten jälkeenkin päin kunnon pelikielloilla pois.

 

[JJT]

Highlights: JYP Jyväskylä vs. HC Pilsen - YouTube (alkaa kohdasta 1:28)

En todellakaan koita nyt selitellä JYPin tappiota, mutta eikö tuossa 1-4 -maalissa Pilsenin pelaaja ole aika selkeästi maalivahdin alueella? Vieläpä paitsi maalivahdin ja maalin välissä (eikös ainakin Jarkko Ruutu saanut Jokeri-vuosinaan tästä jäähynkin?) niin myös kiekko on maalialueen ulkopuolella. Maalivahdin aluehan pieneni täksi kaudeksi, mutta kai maalialueen paitsio on yhä voimassa?

 

[Ralph]

En todellakaan koita nyt selitellä JYPin tappiota, mutta eikö tuossa 1-4 -maalissa Pilsenin pelaaja ole aika selkeästi maalivahdin alueella? Vieläpä paitsi maalivahdin ja maalin välissä (eikös ainakin Jarkko Ruutu saanut Jokeri-vuosinaan tästä jäähynkin?) niin myös kiekko on maalialueen ulkopuolella. Maalivahdin aluehan pieneni täksi kaudeksi, mutta kai maalialueen paitsio on yhä voimassa?

Onko mennyt jääkiekon ja salibandyn säännöt sekaisin? Salibandyssä kenttäpelaaja ei saa edes käydä maalivahdin alueella, mutta jääkiekossa saa, kunhan ei estä maalivahtia torjuntatyöskentelyssä. Esimerkiksi videossa jonka itse laitoit, maalintekijä ei millään tavalla maalivahtia häiritse.

JYP:n kukaan pelaaja ei tainnut maalia protestoida, eikä valmentajakaan haastoa käyttänyt, joten ei siinä kukaan kokenut maalivahtia estettäneen.

Ruutu sai jäähyn siitä, että tönäisi maalivahtia mennssään maalialueen läpi.

 

[Espoonmies]

Highlights: JYP Jyväskylä vs. HC Pilsen - YouTube (alkaa kohdasta 1:28)

En todellakaan koita nyt selitellä JYPin tappiota, mutta eikö tuossa 1-4 -maalissa Pilsenin pelaaja ole aika selkeästi maalivahdin alueella? Vieläpä paitsi maalivahdin ja maalin välissä (eikös ainakin Jarkko Ruutu saanut Jokeri-vuosinaan tästä jäähynkin?) niin myös kiekko on maalialueen ulkopuolella. Maalivahdin aluehan pieneni täksi kaudeksi, mutta kai maalialueen paitsio on yhä voimassa?

Ei mitään epäselvää. Alueen läpi saa luistella. Kolmea sekuntia mies ei ollut alueella eikä estänyt maalivahtia.

 

[JJT]

SÄÄNTÖ 184 – MAALIVAHTI JA MAALIALUE
YLEISTÄ – Maalivahdin kyky suoriutua torjuntatehtävästään perustuu hänen vapaaseen liikkumiseensa maalialueella. Vaikka hyökkäävän kenttäpelaajan sallitaan luistella maalialueen läpi, hänen tekonsa riskinä on rangaistus tai maalin hylkäys. Lisäksi, kaikenlainen hyökkäävän kenttäpelaajan kontakti maalivahtiin (joko suoraan tai välillisesti työntämällä vastustajan maalivahdin päälle) lisää myös riskiä saada rangaistus tai aiheuttaa maalin hylkäys.

[...]

SÄÄNTÖ 185 – MAALIVAHTI JA MAALIALUE / MAALI HYVÄKSYTÄÄN
i. Jos hyökkäävä kenttäpelaaja on maalialueella sillä hetkellä, kun kiekko ylittää maaliviivan tason eikä hän millään tavoin vaikuta maalivahdin kykyyn torjua kiekkoa tai suoriutua torjuntatehtävästään kunnolla, maali hyväksytään.

No niin, pitikin laiskana ensin kirjoitella tänne, ennen kuin jaksoi tarkistaa asian sääntökirjasta.

 

[Sanainen arkku]

Onko mennyt jääkiekon ja salibandyn säännöt sekaisin? Salibandyssä kenttäpelaaja ei saa edes käydä maalivahdin alueella...

Tämäkin on tällainen "käytäntö on eri kuin sääntö". Minä tuomarina en keskeytä peliä, jos hyökkääjäpelaaja koskee alueeseen. Silloin vain ei voi syntyä maalia, ja kerron sen tilanteessa puhuen. Aluetta rikkovat monesti niin puolustavan kuin hyökkäävänkin joukkueen pelaajat. Ei aiheuta toimenpiteitä, jos ei vaikuta peliin. Peliin vaikuttamista on, jos ehtii palloon ennen vastustajaa siksi, että oikaisi alueen ylitse.

Mutta se sivulauseesta.

 

[Hubacek]

Tilanne a) Maalivahti on patja maassa ja kiekko jää puoliksi patjan alle näkösälle. Onko kiekko vastustajan pelattavissa? Jos pelattavissa, saako sitä työntää niin että maalivahdin patja menee maaliin kiekko mukana vai pitääkö "kaivaa" pois?

b) Maalivahti on patja maassa, luistimen terä maassa. Kiekko päätyy luistimen terän ja luistimen pohjan väliin jäävään koloon. Onko kiekko vastustajan pelattavissa?

c) Kiekko tippuu torjunnasta patjan päälle. Voiko kiekkoa pelata?

Ja jokaisessa tilanteessa olettamuksena ettei maalivahti peitä sitä millään muulla varusteella.

 

[Ralph]

HPK yrittää survoa kiekkoa Ilves-maaliin, mutta Ilves-maalivahti sulkee kiekon alleen. Tuomari tarkistaa videolta, ylittikö kiekko maaliviivan. Ei ylittänyt ja alitous keskialueelle. Miksi? Miksi keskialueelle?

Eikö vaihtoehtona ole a) kiekko ylitti maaliviivan, HPK:lle maali ja aloitus keskiympyrään b) kiekko ei ylittänyt maaliviivaa, maalivahti sulki kiekon ja aloitus Ilveksen puolustusalueelle. Miksi kiekko keskialueelle eli HPK:ta rankaistiin siitä, että tuomari tarkisti tilanteen ja menetti hankitun hyökkäyspään aloituksen?

 

[Rocco]

HPK yrittää survoa kiekkoa Ilves-maaliin, mutta Ilves-maalivahti sulkee kiekon alleen. Tuomari tarkistaa videolta, ylittikö kiekko maaliviivan. Ei ylittänyt ja alitous keskialueelle. Miksi? Miksi keskialueelle?

Eikö vaihtoehtona ole a) kiekko ylitti maaliviivan, HPK:lle maali ja aloitus keskiympyrään b) kiekko ei ylittänyt maaliviivaa, maalivahti sulki kiekon ja aloitus Ilveksen puolustusalueelle. Miksi kiekko keskialueelle eli HPK:ta rankaistiin siitä, että tuomari tarkisti tilanteen ja menetti hankitun hyökkäyspään aloituksen?

Varmaan siksi, että kiekko oli suljettuna, ja hyökkääjä löi maalivahtia sormille. Tästä syystä aloitus muutenkin vietäisiin keskialueelle, eikä tuo tarkistus vaikuta siihen. Eli tässä oli vaihtoehtoina a) kiekko ylitti maaliviivan, kiekko oli pelattavissa, maali. b) kiekko ei ylittänyt maaliviivaa, kiekko ei ollut pelattavissa ja hyökääjä syyllistyi kiekon sulkemisen jälkeen rikkeeseen.

 

[Ralph]

Varmaan siksi, että kiekko oli suljettuna, ja hyökkääjä löi maalivahtia sormille. Tästä syystä aloitus muutenkin vietäisiin keskialueelle, eikä tuo tarkistus vaikuta siihen. Eli tässä oli vaihtoehtoina a) kiekko ylitti maaliviivan, kiekko oli pelattavissa, maali. b) kiekko ei ylittänyt maaliviivaa, kiekko ei ollut pelattavissa ja hyökääjä syyllistyi kiekon sulkemisen jälkeen rikkeeseen.

Miksi tilannetta tarkistettiin videolta, jos kerran HPK oli syyllistynyt tilanteessa rikkeeseen?

 

[Rocco]

Miksi tilannetta tarkistettiin videolta, jos kerran HPK oli syyllistynyt tilanteessa rikkeeseen?

Siksi, että oliko kiekko pelattavissa vai ei, eli onko mahdollinen maali syntynyt sääntöjen puitteissa. Jos kiekko olisi ollut pelattavissa, silloinhan ei rikettä olisi syntynyt.

 

[Ralph]

Siksi, että oliko kiekko pelattavissa vai ei, eli onko mahdollinen maali syntynyt sääntöjen puitteissa. Jos kiekko olisi ollut pelattavissa, silloinhan ei rikettä olisi syntynyt.

Okei, kiitos tiedosta. Pohdin tilannetta väärältä kannalta.

 

[MacRef]

Ei kai tuomari voi videolta katsoa, oliko kiekko pelattavissa sallitusti vai eikö ollut. Kuvatussa tilanteessa ainoa videolta tarkistettava tilanne on se, ylittikö kiekko maaliviivan vai eikö ylittänyt. Jo ennen videolle menoa tuomarin on pitänyt tietää, onko siinä rike vai ei. Jos oli rike, ei maalia pitäisi voida hyväksyä kuitenkaan ja videolle meno on turhaa. Jos taas ei rikettä, niin ei kai sitä aloitusta pitäisi videon jälkeen ulos viedä. Näin ainakin sääntökirjan mukaan toimittaessa ja yötä luetun perusteella voi kyllä yhtyä @Ralph:in ihmettelyyn.

Onko liigassa sitten omat prosessinsa näissä, se toki voi toimintaan vaikuttaa.