Tuomarointi ja säännöt

  • 477 080
  • 2 339

benicio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rauman Lukko
Eilisessa Jukurit-Lukko ottelussa kiekon tiputtanut päätuomari (olisko ollut Favorin) uusi maalin jälkeisen keskialoituksen. Siinä vaihdettiin kyllä toinen aloittajista, mutta myös kiekkoa tiputtamaan tuli linjatuomari. Onko toi joku sääntö että uusittavan aloituksen ottaa aina linjuri, vai vaihtoiko Favorin itse itsensä?
Edit: Lukon kolmannen maalin jälkeen, tallenteessa ajassa 1:22. Jukurien aloittaja vaihdettiin.
 
Viimeksi muokattu:

MacRef

Jäsen
Suosikkijoukkue
KuPS - elä laakase, naatittaan
Eilisessa Jukurit-Lukko ottelussa kiekon tiputtanut päätuomari (olisko ollut Favorin) uusi maalin jälkeisen keskialoituksen. Siinä vaihdettiin kyllä toinen aloittajista, mutta myös kiekkoa tiputtamaan tuli linjatuomari. Onko toi joku sääntö että uusittavan aloituksen ottaa aina linjuri, vai vaihtoiko Favorin itse itsensä?
Edit: Lukon kolmannen maalin jälkeen, tallenteessa ajassa 1:22. Jukurien aloittaja vaihdettiin.
Ei tuohon taida mitään sääntöä olla, mutta yleinen käytäntö se on. Teknisesti ottaen uusittava aloitus on se sama aloitus kuin 1. yrityskin, joten jos ajatellaan päätuomarin tekevän maalin jälkeiset aloitukset, niin hyvin voisi tehdä sen. Mutta noin on menty niin kauan kuin itse muistan.

Nykykäytännöstä NHL:ssä en tiedä, mutta aikanaan kun oli vain yksi päätuomari, niin päätuomari suoritti vain erien ensimmäiset aloitukset, linjurit hoisi myös maalien jälkeiset. Ajatuksena ilmeisesti se, että päätuomarilla on maalin jälkeisessä aloituksessa tärkeämpää katseltavaa kuin aloitus itsessään.
 

Ralph

Jäsen
Hei, olen miettinyt asiaa nimeltä poikittainen maila. Jos pelaajan maila osuu vastustajaa päähän, pitää aina tuomita korkeasta mailasta jäähy. Jos pelaaja kampataan, pitää aina tuomita kampituksesta jäähy. Mutta mites poikittainen maila? Miten säännöt sanoo, milloin poikittainen maila on jäähyn arvoinen ja milloin ei?

Jokaisessa ottelussa nähdään todella useita poikittaisia mailoja, mutta ei edes joka ottelussa tuomita yhtään jäähyä poikittaisesta mailasta. Miten tämä nyt menee virallisesti, kun sääntöjen mukaan poikittainen maila on kielletty, mutta kuitenkin on sallittu suurimmaksi osaa?

SÄÄNTÖ 127 – POIKITTAINEN MAILA MÄÄRITELMÄ: Pelaaja taklaa vastustajaa kehoon jäästä kohotetulla, molemmin käsin pidetyllä mailalla.

Näin sanoo sääntökirja. Onko lajin alkuajoissa poikittainen maila ollut aina kielletty ja aina rangaistuksen arvoinen, mutta pelin kehittyessä siitä on tullut osa peliä?
 

Rocco

Jäsen
Hei, olen miettinyt asiaa nimeltä poikittainen maila. Jos pelaajan maila osuu vastustajaa päähän, pitää aina tuomita korkeasta mailasta jäähy. Jos pelaaja kampataan, pitää aina tuomita kampituksesta jäähy. Mutta mites poikittainen maila? Miten säännöt sanoo, milloin poikittainen maila on jäähyn arvoinen ja milloin ei?

Jokaisessa ottelussa nähdään todella useita poikittaisia mailoja, mutta ei edes joka ottelussa tuomita yhtään jäähyä poikittaisesta mailasta. Miten tämä nyt menee virallisesti, kun sääntöjen mukaan poikittainen maila on kielletty, mutta kuitenkin on sallittu suurimmaksi osaa?



Näin sanoo sääntökirja. Onko lajin alkuajoissa poikittainen maila ollut aina kielletty ja aina rangaistuksen arvoinen, mutta pelin kehittyessä siitä on tullut osa peliä?
Tämä on juuri tätä tulkintaa ja pelin evoluutiota.

Jos ottelussa vihelletään kaikki asiat kuten sääntökirja sanoo, viiden minuutin pelin jälkeen on kaikki pelaajat jäähyllä.

Kaikki on kyse tulkinnasta. Tuomarit puhuvat "harmaasta alueesta", mikä on sitä aluetta milloin sovelletaan ja luetaan peliä, ja katsotaan rikkeiden arvo, ja sen mukaan vihelletään jäähyt. Mitä tärkeämpi peli, yleensä sitä enemmän annetaan mennä läpi.

Mutta tosiaan jos sääntöjä luetaan kirjaimellisesti, niin eihän kaukalossa saa periaatteessa tehdä mitään salibandysta vakavampaa rikettä, ettei jäähylle joutuisi.
 

Moto

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Kävin tänään katsomassa A-junnujen HIFK-Jukurit-matsin ja loppuhetkillä tuli tilanne, joka hieman hämmensi. Jukurit tasoitusta hakiessaan otti maalivahdin pois, mutta kuudennen miehen kentälle hypätessä linjuri vihelsi pelin poikki ja kuului katsomoon asti, että "liian aikainen vaihto". Hetken palaveeraamisen jälkeen peliä jatkettiin keskiympyrästä tasakentällisin eli Jukureille ei tullut tilanteesta jäähyä. Mietin, että onko tuo siis niin, että "väärä vaihto", jossa maalivahti on osallisena, ei ole jäähyn arvoinen rike, vai tulkittiinko tuo lopulta tuomarivirheeksi? Sitä sai siis epäilemään tuo keskiympyrästä aloittaminen.

E: Löytyikin vastaus tästä ketjusta yhdeksän vuoden takaa. Eli meni ilmeisesti sääntökirjan mukaan - "liian aikainen vaihto" tuollaisessa tilanteessa aiheuttaa keskialoituksen.
 

Hangon keksi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Länsi-Saksan ja Neuvostoliiton joukkueet
Nyt kun Liigassa on tullut uudeksi trendiksi se että jo kertaalleen vihellettyjä jäähyjä kumotaan sen jälkeen kun tuomarit ovat hetken pitäneet palaveria ja vilkuilleet mediakuutiota, niin miten nämä hommat menee silloin jos on tullut siirretty rangaistus joka kuitenkin kumotaan? Jos on tehnyt siirretyn rangaistuksen aikana maalin niin hylätäänkö se jos jäähykin perutaan? Ja miten on pelikellon laita? Palautetaanko se hetkeen jolloin tuomari nosti kätensä vai jääkö siihen milloin peli katkaistiin?
 

Knap

Jäsen
Mestis ottelussa Ketterä-IPK tapahtui omiin silmiini outo tilanne, toki saatan olla vain tyhmä.

IPKn Janne Katosalmi sai 2+2, Ketterän Jere Laine sai 2 minuuttia. Mediataululle merkattiin Katosalmen jäähyn kestoksi 4 minuuttia, ja Laineen 2 minuuttia. Kummatkin alkavat pyörimään samaan aikaan, ja Ketterä saa aloittaa 5v4 ylivoimalla. Mediataulun mukaan ylivoima olisi jatkunut Laineen jäähynkin jälkeen. Tuohan tarkottaisi sitä, että IPK on alivoimalla yhtä jaksoisesti 4 minuuttia ja Ketterän Jere Laineen jäähy on käytännössä merkityksetön.

Eikö tuon olisi pitänyt mennä niin, että 2 minuuttia pelataan 4v4, jonka jälkeen Jere Laine hyppää kentälle boxista, ja viimeiset kaksi minuuttia pelataan Ketterän ylivoimaa?
 

MacRef

Jäsen
Suosikkijoukkue
KuPS - elä laakase, naatittaan
Ei.

Tuon olisi pitänyt mennä niin, että Katosalmen toinen kakkonen ja Laineen kakkonen kuomoutuvat ja kelloon olisi tullut vain yksi Katosalmen kakkonen. Ja tuota kellossa näkyvää kakkosta piti tulla sijaisen istumaan. Peliä piti(kin) jatkettavan Ketterän 5-4 ylivoimalla. Ja kun Katosalmen kellossa oleva kakkonen (jota Fomin sijaisena istui) loppui, jatkui peli täysillä kentillä (ja sijainen Fomin palasi kentälle).

Jos kelloon tosiasiassa laitettiin toiselle puolelle 2 min ja toiselle puolelle 4min, sattui toimitsijoille moka, mitä ei Mestis-pelissä saisi tapahtua. Ja tuomareille, jos tuon läpi päästivät niin, että peli lähti käyntiin.
 
Viimeksi muokattu:

Kettumainen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rauman Lukko
Mitäs tuumitte oliskos sellaisessa pelinhenkeen sopivassa sääntömuutoksessa mitään itua, että kahdesta perättäisestä pitkästä kiekosta saisi pelinviivyttämisjäähyn? Eli pitkän jälkeisessä aloituksessa puolustavalla joukkueella olisi ns. "pitkä päällä" ja tilanne pitäisi purkaa toimittamalla kiekko keskiviivan yli. Voisi tuoda pelin loppuihin uutta säpinää kun puolustavalla joukkueella pitkän ollessa päällä tulisi tarkkaan hallita purkutilanne. Vähentäisi pelikatkoja ja saattaisi pakottaa puolustavan joukkueen aktiivisemmaksi.
 

benicio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rauman Lukko
Varmaan ihan perussettikysymys, mutta jos potkaisen tai heitän kiekon maaliviivan yli, ja sen jälkeen pelaan sen mailalla taas maalista ulos ja mailalla uudelleen maaliin, ennenkuin tuomari ehtii viheltää, niin goal or no goal? Realismia ehkä tilanteessa jossa kiekko pelataan takatolpalle ihan vapaalle miehelle joka sohlaa sen ensin potkaisemalla sisään mutta ehtii veivata mailalla vielä uudestaan.
Eli kai yritän kysyä sitä, pysähtyykö peli joka tapauksessa kiekon ylittäessä maaliviivan, vai vasta kun tuomari viheltää?
Entä jos pelin annetaan jatkua (siis kiekko tulee vielä uudelleen maalista peliin) ja tilanne tarkistetaan myöhemmin videolta, josta todetaan että kiekko kävi potkaisemalla maalissa ja sen jälkeen mailalla pelaamalla? Jos tuomio on no goal, niin jatketaanko siitä kellonajasta jolloin kiekko potkaistiin maaliin, vai siitä milloin peli muutenkin katkaistiin?
 
Viimeksi muokattu:

Rocco

Jäsen
Varmaan ihan perussettikysymys, mutta jos potkaisen tai heitän kiekon maaliviivan yli, ja sen jälkeen pelaan sen mailalla taas maalista ulos ja mailalla uudelleen maaliin, ennenkuin tuomari ehtii viheltää, niin goal or no goal? Realismia ehkä tilanteessa jossa kiekko pelataan takatolpalle ihan vapaalle miehelle joka sohlaa sen ensin potkaisemalla sisään mutta ehtii veivata mailalla vielä uudestaan.
Eli kai yritän kysyä sitä, pysähtyykö peli joka tapauksessa kiekon ylittäessä maaliviivan, vai vasta kun tuomari viheltää?
Entä jos pelin annetaan jatkua (siis kiekko tulee vielä uudelleen maalista peliin) ja tilanne tarkistetaan myöhemmin videolta, josta todetaan että kiekko kävi potkaisemalla maalissa ja sen jälkeen mailalla pelaamalla? Jos tuomio on no goal, niin jatketaanko siitä kellonajasta jolloin kiekko potkaistiin maaliin, vai siitä milloin peli muutenkin katkaistiin?
Peli katkaistaan jos kiekko menee maaliin, ei väliä miten se sinne toimitetaan.

Tässä tapauksessa jos kiekko on potkaistu maaliin, maali hylätään heti kun kiekko ylittää maaliviivan kokonaan. Silläkään ei ole väliä onko tuomari ehtinyt viheltää vai ei. Jos kiekko käy potkun jälkeen maalissa, se kaivetaan mailalla pois ja lyödään mailalla takaisin maaliin, ja vasta sitten vihelletään peli poikki, maali tarkistetaan videolta ja hylätään, ja kello laitetaan aikaan milloin kiekko ekan kerran maalissa oli.
 

benicio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rauman Lukko
, maali tarkistetaan videolta ja hylätään, ja kello laitetaan aikaan milloin kiekko ekan kerran maalissa oli.
Ja mahdollisesti toiseen päähän tällä välin tehty ok maalikin hylätään, oletan. En olekaan tullut ajatelleeksi että ihan hyvä maali voidaan hylätä jos kiekko on aiemmin käynyt väärintehtynä toisessa maalissa ja mennään videoille. Aiheuttaisi varmaan lievää parranpärinää.
 

Rocco

Jäsen
Ja mahdollisesti toiseen päähän tällä välin tehty ok maalikin hylätään, oletan. En olekaan tullut ajatelleeksi että ihan hyvä maali voidaan hylätä jos kiekko on aiemmin käynyt väärintehtynä toisessa maalissa ja mennään videoille. Aiheuttaisi varmaan lievää parranpärinää.
Just näin. Virhellisen maalin jälkeen tehnyt maalit automaattisesti hylätään.
 

Flyingbird

Jäsen
Suosikkijoukkue
TUTO Hockey, Mestis, SJS
Kysytään täältä ketjusta.

Miten menee säännöt tilanteessa, jossa hyökkäävä pelaaja ohjaa yli riman olevalla mailalla, mutta alle hartiatason kiekon maalia kohti, jonka maalivahti torjuu ja tästä rebound tilanteesta tulee maali. Hyväksytäänkö vai hylätäänkö?
 

MacRef

Jäsen
Suosikkijoukkue
KuPS - elä laakase, naatittaan
Nyt sääntökirjasta tai CaseBookista tarkistamatta sanoisin, että hyväksytään. Eihän tuossa mitään rikettä ole. Koska maila ei ole hartiatason yläpuolella, ei kyseessä ole korkea maila. Maalia ei voi tehdä yläriman yläpuolelta, mutta muissa tilanteissa raja on hartiatason.

Koska en nyt asiaa tarkistanut kirjoista, pidätän oikeuden sillekin, että pohdintani on väärin.
 

Hauntti

Jäsen
Suosikkijoukkue
Boston Bruins, TPS, Varjomodet
Nyt sääntökirjasta tai CaseBookista tarkistamatta sanoisin, että hyväksytään. Eihän tuossa mitään rikettä ole. Koska maila ei ole hartiatason yläpuolella, ei kyseessä ole korkea maila. Maalia ei voi tehdä yläriman yläpuolelta, mutta muissa tilanteissa raja on hartiatason.

Koska en nyt asiaa tarkistanut kirjoista, pidätän oikeuden sillekin, että pohdintani on väärin.

Muistikuvissani on että kyseisen kaltaisen tilanteen takia olisi maali tällä kaudella hylätty, ilmeisesti siinä tulkittiin että ensimmäinen ohjaus oli jo maalintekoyritys. En mene kyllä vannomaan, muisti on pettänyt ennenkin.
 

sorza

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaPKo,Jokerit,Tamminen,Harri Aholan lounaskaverit
Muistikuvissani on että kyseisen kaltaisen tilanteen takia olisi maali tällä kaudella hylätty, ilmeisesti siinä tulkittiin että ensimmäinen ohjaus oli jo maalintekoyritys. En mene kyllä vannomaan, muisti on pettänyt ennenkin.

Niin pykälä taitaa mennä niin, että hyökkäävän pelaajan pelatessa korkealla mailalla, maalia ei hyväksytä, jos se kimpoaa mistä tahansa pelaajasta maaliin. Onko tuossa sitten sitä sääntöä tulkittu niin, että torjunta ei kumoa korkeaa mailaa maalintekoyrityksessä ja tällöin reboundia ei voi hyväksyä.

LeKi - SaPKo pelissäkin nähtiin kyseenalainen maali, joka hyväksyttiin ilmeisesti väärin perustein ja LeKi sai vielä sakkoa päälle. En tarkalleen muista siirretyn rangaistuksen tulkintaa, mutta siinä taitaa olla pääosassa maalivahdin poisotto ja Ruusu ei vielä ollut lähtenyt maalilta jolloin se Lantan lavasta kimmonnut maali voitaisiin hyväksyä. Eli LeKin pakki oli antamassa pakki-pakki syöttöä ja Lantta sai lavan väliin mistä kiekko kimposi maaliin. Ottaako @MacRef kantaa? Joskus kauan sitten SaPKo - Jukurit pelissä omiin mennyt maali on hylätty häirinnän takia, kun maalivahti oli jo kerennyt aition puolelle siirretyn rangaistuksen aikana.
 

MacRef

Jäsen
Suosikkijoukkue
KuPS - elä laakase, naatittaan
Tuosta omasta maalista siirretyn rangaistusvihellyksen aikana on kirjoiteltu tässä ketjussa muutamia vuosia sitten. Kolmossivun lopussa ja nelossivulla. Ja siitä ei homma ole miksikään edelleenkään muuttunut. Rikkoneen joukkueen pelaajasta kimmonnut kiekko, maalia ei tule hyväksyä. Ja sääntökirjan perusteella edes maalivahti jäällä ei muuta tilannetta, rikkonut joukkue ei voi oman toimintansa seurauksena tehdä maalia, jos tuomarin kädessä on jäähy heille tulossa. Ja kimmoke on käsitykseni mukaan myös omaa toimintaa. (Tästä kimmoke ja mv jäällä -asiasta en ole satavarma, siihen ei löydy opuksista suoraa vastausta.)

Korkea maila, yläriman ja hartiataso. Pysyn aiemmassa kannassani.

Jos kiekkoa pelattaisiin yli hartiatason olevalla mailalla, siitä osuisi (vastustajan) maalivahtiin ja sen jälkeen oma joukkuekaveri tekee maalin - maalia ei hyväksytä, sitä edelsi korkea maila, eikä kimmoke maalivahdista poistanut sitä korkeaa mailaa.

Jos kiekkoa taas pelataan siten, että maila osuu kiekkoon (vai toisin päinkö se on?) yläriman yläpuolella, mutta hartialinjan alapuolella, ei tilanteessa ole korkeaa mailaa, eikä mitään syytä katkaista peliä, ellei kiekko päädy siitä suoraan tai kimmokkeen kautta maaliin. Tällöin katkon syynä on se, että kiekko on maalissa, mutta sitä maalia ei hyväksytä, kun se tehtiin yläriman yläpuolelta. Jos taas edellä kuvatulla korkeustasolla pelattu kiekko osuu maalivahtiin ja siitä kimpoaa kanssapelaajalle, ei mitään virhettä ole tapahtunut ja sen jälkeen syntyvä maali tulee hyväksyä.
 

Flyingbird

Jäsen
Suosikkijoukkue
TUTO Hockey, Mestis, SJS
Tällainen tilanne sattui Jokipojat - Tuto pelissä tänään. Maali hylättiin videotarkistuksen jälkeen, joka myöskin oli outoa, koska käsittääkseni ei tilannetta voi edes tarkastaa videolta, koska korkealla ohjattu kiekko ei mennyt maaliin. Tuomarit myönsi ottelun jälkeen virheensä.
 

Hauntti

Jäsen
Suosikkijoukkue
Boston Bruins, TPS, Varjomodet
Korkea maila, yläriman ja hartiataso. Pysyn aiemmassa kannassani.

En viitsinyt koko viestiä lainata, mutta olen kirjoittamasi kanssa ihan samaa mieltä tulkinnasta. Joko muistan tosiaan tilanteen väärin, tai sitten tuomaristolle on käynyt ns. kämmi. En kuollaksenikaan muista missä pelissä tämä muistamani tilanne tapahtui, joten ei voi oikein tarkistellakkaan.
 

MacRef

Jäsen
Suosikkijoukkue
KuPS - elä laakase, naatittaan
Uskon sinun muistavan ihan oikein. Noita on nähty. Jos tuomari ei ole joskus pohtinut asiaa ja sisäistänyt tuota ajatuskulkua, niin nopeassa tilanteessa tekee helposti väärän ratkaisun. Itsekin meinasin aluksi vastata toisin, mutta sitten pysähdyin hetkeksi pohtimaan, minulla kun ei ollut kiire. Kentällä ei yleensä ole kovin pitkään aikaa pohtia tuota asiaa.

Lopputuloshan tässä on se, että hyökkäysalueella maalin läheisyydessä korkeaan mailaan on kaksi eri rajaa ja se raja riippuu siitä, mihin kiekko päätyy sen kosketuksen jälkeen. Tai siis päteehän tuo koko kenttään, mutta yleensä asiaa tarvitsee pohtia vain lähellä maalia hyökkäysalueella.

Tuomarilla on oikeasti aika kusinen paikka noissa. Pitää huomioida, että oliko maila yläriman yläpuolella, mutta ei kuitenkaan hartiatason yläpuolella. Usein aika lähellä se korkea maila noissa tilanteissa on muutenkin. Siitä kiekko joskus päätyy suoraan maaliin tai maalivahdin kautta maaliin — maalia ei kuulu hyväksyä. Ja jos tippuukin maalin lähelle yhä pelattavaksi ja kiekko sen jälkeen pelataan maaliin, niin maali on hyväksyttävä. Nopeita tilanteita, joissa pitää osata tehdä nopeasti ratkaisuja, enkä yhtään ihmettele, että mennään vaikkapa videolle katsomaan mahdollista korkeaa mailaa. Sitten myöhemmin joku hoksaakin, että ei perhana, eihän maalia edes tehty sillä ehkä korkealla mailalla, eikä oikeutta videotarkistukseen edes olisi tuolta osin.
 

Rocco

Jäsen
Jos kiekko ohjataan kohti maalia korkealla mailalla, ja tästä seuranneesta välittömästä maalintekotilanteesta tulee maali, maali voidaan hylätä. Se mikä on välitön maalintekotilanne, on tuomareiden tulkinta. Suora rebound sitä lähes aina on, eli ihan oikein että maali hylätään. Sillä osuuko maalivahti kiekkoon tai ei, tai pomppaako kiekko vaikka puolustajan jalasta maalintekopaikkaan, on sama.
 

MacRef

Jäsen
Suosikkijoukkue
KuPS - elä laakase, naatittaan
Jos kiekko ohjataan kohti maalia korkealla mailalla, ja tästä seuranneesta välittömästä maalintekotilanteesta tulee maali, maali voidaan hylätä. Se mikä on välitön maalintekotilanne, on tuomareiden tulkinta. Suora rebound sitä lähes aina on, eli ihan oikein että maali hylätään. Sillä osuuko maalivahti kiekkoon tai ei, tai pomppaako kiekko vaikka puolustajan jalasta maalintekopaikkaan, on sama.
Olet oikeassa ja enkös tästä itsekin kirjoittanut. Mutta ilmeisesti hämäännyit samasta asiasta kuin monet muutkin, tuomaritkin joskus kentällä.

Jos kiekko ohjataan korkealla mailalla, niin silloin toimitaan noin. Mikä on korkean mailan raja? Hartiataso.

Jos kiekkoa pelataan mailalla, joka on maalin yläriman yläpuolella, mutta hartiatason alapuolella, ei kyseessä ole korkea maila ja peli saa jatkua. Korkeaksi mailaksi moinen osuma tuomitaan vain tilanteessa, jossa kiekko meneekin tuon kosketuksen jälkeen suoraan tai kimmokkeena jostain maaliin. Tällöinkään pelikatkon syynä ei ole korkea maila vaan se, että kiekko on maalissa. Koska kiekko on päätynyt maaliin tavalla, joka säännöissä on määritelty syyksi hylätä maali, ei maalia luonnollisestikaan hyväksytä.

Ainakaan sääntökirjasta tai CaseBookista ei löydy mitään perusteta toimia toisella tapaa kuin mitä olen tuohon nyt kirjoittanut. Toki tuomarin näkemys viime kädessä ratkaisee. Jos tuomari on sitä mieltä, että kiekkoa pelattiin korkealla mailalla (eli yli hartiatason), niin silloin mennään sen mukaan.
 

Rocco

Jäsen
Olet oikeassa ja enkös tästä itsekin kirjoittanut. Mutta ilmeisesti hämäännyit samasta asiasta kuin monet muutkin, tuomaritkin joskus kentällä.

Jos kiekko ohjataan korkealla mailalla, niin silloin toimitaan noin. Mikä on korkean mailan raja? Hartiataso.

Jos kiekkoa pelataan mailalla, joka on maalin yläriman yläpuolella, mutta hartiatason alapuolella, ei kyseessä ole korkea maila ja peli saa jatkua. Korkeaksi mailaksi moinen osuma tuomitaan vain tilanteessa, jossa kiekko meneekin tuon kosketuksen jälkeen suoraan tai kimmokkeena jostain maaliin. Tällöinkään pelikatkon syynä ei ole korkea maila vaan se, että kiekko on maalissa. Koska kiekko on päätynyt maaliin tavalla, joka säännöissä on määritelty syyksi hylätä maali, ei maalia luonnollisestikaan hyväksytä.

Ainakaan sääntökirjasta tai CaseBookista ei löydy mitään perusteta toimia toisella tapaa kuin mitä olen tuohon nyt kirjoittanut. Toki tuomarin näkemys viime kädessä ratkaisee. Jos tuomari on sitä mieltä, että kiekkoa pelattiin korkealla mailalla (eli yli hartiatason), niin silloin mennään sen mukaan.
Yksi Jokereiden maali tällä kaudella hylättiin tällä perusteella, miten kirjoitin.
 

MacRef

Jäsen
Suosikkijoukkue
KuPS - elä laakase, naatittaan
Yksi Jokereiden maali tällä kaudella hylättiin tällä perusteella, miten kirjoitin.
En epäile väitettäsi lainkaan. Tuomaritkin tekevät virheitä. Ja tämän säännön kanssa voi helposti tulla sekaannuksia.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös