Tuomarointi ja säännöt

[SjV]

Voiko videotarkistuksessa tarkistaa samalla kertaa kahta eri asiaa? A1 pelaa kiekon "korkealla mailalla" maaliin ja A2 "potkaisee" kiekon sisään. PT1 näkee oletetun korkean mailan ja PT2 oletetun potkun. Kumpaakaa rikettä ei tapahdu oikeasti tai sitten vain toinen tapahtuu.
Entäs jos A1 pelaa kiekon "korkealla mailalla" maaliin, PT1 näyttää maalia ja PT2 korkeaa mailaa. Kumman tuomarin päätös jää voimaan, jos videolta tilanne ei selviä.
Kummassakaan tapauksessa tuomarit eivät ehdi keskustella keskenään vaan näyttävät heti katkosta videotarkistusta.

 

[Kouhia]

Kummassakaan tapauksessa tuomarit eivät ehdi keskustella keskenään vaan näyttävät heti katkosta videotarkistusta.

Lainausta hieman pätkäisty.

Käytännössä mahdoton yhtälö. Toisen päätuomarin ollessa hyökkäysalueen kulmassa/maalin tuntumassa, on toinen päätuomari keskialueella, sini- ja punaviivan välissä. Käsittääkseni työnjako toimii niin, että hyökkäysalueella toimiva tuomari pääsääntöisesti seuraa maalineduspelaamista ja mahdollisesti syntyviä maaleja, kun taas toinen tuomari ottaa rikkeet pois.

 

[Noma]

Voiko videotarkistuksessa tarkistaa samalla kertaa kahta eri asiaa? A1 pelaa kiekon "korkealla mailalla" maaliin ja A2 "potkaisee" kiekon sisään. PT1 näkee oletetun korkean mailan ja PT2 oletetun potkun. Kumpaakaa rikettä ei tapahdu oikeasti tai sitten vain toinen tapahtuu.
Entäs jos A1 pelaa kiekon "korkealla mailalla" maaliin, PT1 näyttää maalia ja PT2 korkeaa mailaa. Kumman tuomarin päätös jää voimaan, jos videolta tilanne ei selviä.
Kummassakaan tapauksessa tuomarit eivät ehdi keskustella keskenään vaan näyttävät heti katkosta videotarkistusta.

Voi tarkastella jopa kolmea, kuten tässä juuri toissapäivänä julkaistussa Liigan sivujen jutussa kerrotaan: http://liiga.fi/uutiset/2017/03/10/...in-aiheellisesti-katso-tilanne-kattokamerasta.

 

[SjV]

Lainausta hieman pätkäisty.

Käytännössä mahdoton yhtälö. Toisen päätuomarin ollessa hyökkäysalueen kulmassa/maalin tuntumassa, on toinen päätuomari keskialueella, sini- ja punaviivan välissä. Käsittääkseni työnjako toimii niin, että hyökkäysalueella toimiva tuomari pääsääntöisesti seuraa maalineduspelaamista ja mahdollisesti syntyviä maaleja, kun taas toinen tuomari ottaa rikkeet pois.

Voihan tuo korkealla ohjaaminen tapahtua vaikka b-pisteen tasolla, jolloin maalinedustaa tarkkaileva sitä ei näe, mutta keskialueen tuomarin sen näkee. Tuo on vielä sen verran kaukana maalista, että mistään videosta, varsinkaan Ruudun superzoomista, ei voi sanoa varmaksi oliko osuma kohta yläriman ylä- vai alapuolella. Tällöin kentällä on kaksi eri näyttöä, maali ja ei-maalia, eikä videolta voida varmasti kumota tilannetta.

 

[FiFi93]

Voihan tuo korkealla ohjaaminen tapahtua vaikka b-pisteen tasolla, jolloin maalinedustaa tarkkaileva sitä ei näe, mutta keskialueen tuomarin sen näkee. Tuo on vielä sen verran kaukana maalista, että mistään videosta, varsinkaan Ruudun superzoomista, ei voi sanoa varmaksi oliko osuma kohta yläriman ylä- vai alapuolella. Tällöin kentällä on kaksi eri näyttöä, maali ja ei-maalia, eikä videolta voida varmasti kumota tilannetta.

Tuossa tilanteessahan ei pitäisi olla mitään epäselvyyttä. Etutuomari ei nähnyt korkeaa mailaa, mutta takatuomari näki -> takatuomari ilmoittaa etutuomarille tilanteen olleen korkea maila -> tuomio jäällä on ei maalia. Mikäli tilannetta ei toisin pystytä videolta todistamaan, pitäisi tuomion ainakin minun järkeni mukaan olla ei maalia.

 

[Rocco]

Nuo korkeat mailat kiekon pelaamisessa muuten näkee paljon paremmin kauempaa, koska näkövinkkeli on paljon parempi. Läheltä kun katsoo, niin perspektiivi on huonompi, mutta kauempaa näkee paljon paremmassa perspektiivissä laidan korkeuden, yläriman korkeuden ja voi verrata sitä mailan korkeuteen.

 

[choose_life]

Tästä tilanteesta olisi kysyttävää asiasta paremmin tietävältä:

KalPan kultakypärä taiteili pelin tasoihin – JYPin maalivahti suuttui takaiskusta ja löi maalintekijää räpylällä kasvoihin | Ruutu
(Linkki Ruudun maalikoosteeseen)

Tässä muutama vuosi takaperin KalPa:n Mikko Koskinen sai hieman vastaavasta tilanteesta ottelurangaistuksen, mutta silloin lyömäkäsi oli kilpi. Tarkastin tuossa sääntökirjankin, missä oli asiasta maininta.

Mutta onko nyt todella niin, että a) räpyläkädellä saa lyödä ilman isoa rangaistusta ja b) mitä olette mieltä siitä, ettei videolta nähdystä tilanteesta tuomittu ollenkaan rangaistusta.

 

[The Hockey Handbook]

Tästä tilanteesta olisi kysyttävää asiasta paremmin tietävältä:

KalPan kultakypärä taiteili pelin tasoihin – JYPin maalivahti suuttui takaiskusta ja löi maalintekijää räpylällä kasvoihin | Ruutu
(Linkki Ruudun maalikoosteeseen)

Tässä muutama vuosi takaperin KalPa:n Mikko Koskinen sai hieman vastaavasta tilanteesta ottelurangaistuksen, mutta silloin lyömäkäsi oli kilpi. Tarkastin tuossa sääntökirjankin, missä oli asiasta maininta.

Mutta onko nyt todella niin, että a) räpyläkädellä saa lyödä ilman isoa rangaistusta ja b) mitä olette mieltä siitä, ettei videolta nähdystä tilanteesta tuomittu ollenkaan rangaistusta.

Mikä siinä sitten on epäselvää, jos kerran tarkistit oikein asian sääntökirjasta? Maalivahti saa räpyläkädellään huitoa vastustajaa naamaan ihan samalla tavalla kuin kenttäpelaajakin saa lyödä hanskalla vastustajaa naamaan. Joskus vihelletään 2 min ja joskus ei. Aika usein noissa maalinedustahässäköissä puolin ja toisin hierotaan/lyödään hanskaa naamaan ilman rangaistusta (myös maalivahdit). Toisaalta ilman hanskaa lyötäessä tulee aina jäähy. Kilpikäsineellä lyödessä tulee myös aina ottelurangaistus, koska tämän katsotaan olevan paljon vaarallisempaa ja tähän halutaan nollatoleranssi kuten potkuihinkin...

Ihan hyvin tuomarit tuon tilanteen hoiti. Rissanen törmäsi Olkinuoraan ja Olkinuora läpsäisi hanskalla naamaan. Eiköhän siellä aika monta kertaa ole puolin ja toisin pelaajat hioroneet ja läpsineet hanskaa toistensa naamaan.

SÄÄNTÖ 219 – TAPPELU / MAALIVAHTI
MÄÄRITELMÄ: Vastustajan lyöminen tappeluun
ryhtymiseksi hanskat kädessä tai hanskojen
poisottaminen tappeluun ryhtymiseksi.
i. Maalivahdille, joka kilpikäsineellään lyö vastustajaa pään, niskan tai kasvojen alueelle,
tuomitaan ottelurangaistus.
ii. Maalivahdille, joka poistaa kiinniottokäsineensä ja kilpikäsineensä ryhtyäkseen
yhteenottoon vastustajan kanssa, tuomitaan käytösrangaistus muiden mahdollisten
rangaistusten lisäksi.
iii. Maalivahdille, joka aloittaa tappelun tuomitaan ottelurangaistus.

 

[ernestipotsi]

Jos hyökkäävää pelaajaa rikotaan rangaistuslaukauksen arvoisesti, mutta hän samalla sukeltaa, niin tuomitaanko siitä:

1) Rankkari hyök. joukkueelle sekä 2min sukeltamisesta
2) 2min rikkojalle sekä sukeltajalle
3) jotain muuta?

 

[Rocco]

Jos hyökkäävää pelaajaa rikotaan rangaistuslaukauksen arvoisesti, mutta hän samalla sukeltaa, niin tuomitaanko siitä:

1) Rankkari hyök. joukkueelle sekä 2min sukeltamisesta
2) 2min rikkojalle sekä sukeltajalle
3) jotain muuta?

Vaihtoehto 1 olisi kaikkien loogisin, mutta vaatii aikamoista rohkeutta tuomarilta viheltää se noin. Pitää olla todella selkeästi rankkarin arvoinen tilanne, jos tuon tuomion laittavat täytäntöön. Loogisin olisi antaa molemmille 2 min, toiselle rikkeestä ja toiselle sukeltamisesta. Toinen vaihtoehto on ettei vihellä kummallekaan mitään, mutta se on sitten jo tuomarin osalta vähän huono vaihtoehto.

 

[Rocco]

Mietin tässä itsekseni, kun luin Landeskogin itkua vääristä vaihdoista.

Miten vaikeaa se olisi tehdä oikein viivojen kanssa vaihtoalue kaukaloon? Kun olisi viiva jäässä, ei olisi tulkinnanvaraa niin paljon. Nythän alue on mitalla määrätty, mutta sitä ei ole jäähän piirretty.

Uusi pelaaja saisi hypätä jäälle kun pois tuleva pelaaja olisi ylittänyt vaihtoalueen viivan. Ja kun alueella on kuitenkin molemmat pelaajat samaan aikaan, niin kumpikaan ei saa millään tavalla vaikuttaa silloin peliin, ilman rangaistusta. Nyt kun mitään virallista aluetta ei ole, kaikki menee silmämäärisellä tulkinnalla, ja se on taas aika venyvä käsite. Tällä saataisiin virallinen toimintatapa ja standardi kaikkialle.

 

[BlackWolf]

Mietin tässä itsekseni, kun luin Landeskogin itkua vääristä vaihdoista.

Miten vaikeaa se olisi tehdä oikein viivojen kanssa vaihtoalue kaukaloon? Kun olisi viiva jäässä, ei olisi tulkinnanvaraa niin paljon. Nythän alue on mitalla määrätty, mutta sitä ei ole jäähän piirretty.

Uusi pelaaja saisi hypätä jäälle kun pois tuleva pelaaja olisi ylittänyt vaihtoalueen viivan. Ja kun alueella on kuitenkin molemmat pelaajat samaan aikaan, niin kumpikaan ei saa millään tavalla vaikuttaa silloin peliin, ilman rangaistusta. Nyt kun mitään virallista aluetta ei ole, kaikki menee silmämäärisellä tulkinnalla, ja se on taas aika venyvä käsite. Tällä saataisiin virallinen toimintatapa ja standardi kaikkialle.

Älä nyt hurjaksi ala. Ei näitä kuitenkaan sääntökirjalla vihelletä ja logiikka ei liity millään tavalla jääkiekon sääntöihin, saati varsinkaan noiden kirjojen kirjoittajien edesottamuksiin.

 

[Rocco]

Älä nyt hurjaksi ala. Ei näitä kuitenkaan sääntökirjalla vihelletä ja logiikka ei liity millään tavalla jääkiekon sääntöihin, saati varsinkaan noiden kirjojen kirjoittajien edesottamuksiin.

Totta. Olisihan se mukavaa jos vaikka paitsioviivatkin otetaan pois, ja myös keskiviiva pitkistä kiekoista. Eihän se niin tarkkaa ole. Ja maaliviivatkin voisi poistaa, ja hyväksyä vain ne missä verkko heilahtaa. </sarcasm>

 

[Hangon keksi]

Onko jääkiekon säännöissä joku este ettei kokoonpanoon voisi ottaa kolmea (tai useampaa) maalivahtia? Ainakaan en ihan heti löydä sääntökirjasta kohtaa mikä sen estäisi jos se tehdään niin että kolmas maalivahti merkitään pöytäkirjaan kenttäpelaajaksi ja jos molemmat maalivahdit loukkaantuvat niin hänestä tulee "maalivahdiksi siirtyvä kenttäpelaaja".

 

[Munaton ääliö]

Onko jääkiekon säännöissä joku este ettei kokoonpanoon voisi ottaa kolmea (tai useampaa) maalivahtia? Ainakaan en ihan heti löydä sääntökirjasta kohtaa mikä sen estäisi jos se tehdään niin että kolmas maalivahti merkitään pöytäkirjaan kenttäpelaajaksi ja jos molemmat maalivahdit loukkaantuvat niin hänestä tulee "maalivahdiksi siirtyvä kenttäpelaaja".

Kuten arvelitkin, niin eipä tuollaista estettä säännöissä ole. Eihän "maalivahtius" tai "kenttäpelaajuus" ole mikään otsaan tatuoitu ominaisuus, vaan lopultakin kyse on vain siitä millä nimikkeellä pelaaja pöytäkirjaan merkitään.

Miten lie toisinpäin. Saako maalivahdiksi pöytäkirjaan merkitty pelata kenttäpelaajana?

 

[JJT]

Onko jääkiekon säännöissä joku este ettei kokoonpanoon voisi ottaa kolmea (tai useampaa) maalivahtia? Ainakaan en ihan heti löydä sääntökirjasta kohtaa mikä sen estäisi jos se tehdään niin että kolmas maalivahti merkitään pöytäkirjaan kenttäpelaajaksi ja jos molemmat maalivahdit loukkaantuvat niin hänestä tulee "maalivahdiksi siirtyvä kenttäpelaaja".

Kuten arvelitkin, niin eipä tuollaista estettä säännöissä ole. Eihän "maalivahtius" tai "kenttäpelaajuus" ole mikään otsaan tatuoitu ominaisuus, vaan lopultakin kyse on vain siitä millä nimikkeellä pelaaja pöytäkirjaan merkitään.

SÄÄNTÖ 24 – PELIASUISET PELAAJAT

v. Kumpikin joukkue saa pukea otteluun enintään 20 kenttäpelaajaa ja kaksi maalivahtia.

 

[korkki]

Ihan yleisesti, ei pelkästään Lambergin tapauksen tiimoilta, mutta onko ryntäyksen sääntö muuttunut? Joskus aiemmin puhuttiin että jos pelaaja ottaa vauhtia muutamia metrejä ennen osumaa, mutta tuossa tapauksessa puhuttiin ryntäyksestä vaikka Lamberg liukui B-pisteen takakaarelta asti, yli kymmenen metriä ennen osumaa.

 

[MacRef]

Ihan yleisesti, ei pelkästään Lambergin tapauksen tiimoilta, mutta onko ryntäyksen sääntö muuttunut? Joskus aiemmin puhuttiin että jos pelaaja ottaa vauhtia muutamia metrejä ennen osumaa, mutta tuossa tapauksessa puhuttiin ryntäyksestä vaikka Lamberg liukui B-pisteen takakaarelta asti, yli kymmenen metriä ennen osumaa.

Sääntökirja kirjoittaa ryntäyksestä seuraavasti:

SÄÄNTÖ 122 – RYNTÄYS
MÄÄRITELMÄ: Luisteltuaan vastustajaa kohden pelaaja taklaa tätä tarpeetonta voimaa käyttäen tai ryntää tai hyppää vastustajan päälle.

1. Pelaajalle, joka taklaa vastustajaa tarpeettomalla voimalla tai ryntää tai hyppää vastustajan päälle, rangaistaan vähintään pienellä rangaistuksella.

2. Pelaajalle, joka fyysisesti koskettaa vastustajaa pelin katkaisun jälkeen, mutta hänellä oli riittävästi aikaa välttää tällainen kosketus, rangaistaan vähintään pienellä rangaistuksella ryntäyksestä.

3. Maalivahtia ei saa taklata, vaikka hän olisi ulkopuolella. Pieni rangaistus estämisestä tai ryntäyksestä on perusteltu tilanteissa, joissa pelaaja ajautuu tarpeettomasti kontaktiin vastustajan maalivahdin kanssa

4. Pelaajalle, joka vahingoittaa tai piittaamattomasti vaarantaa vastustajaa ryntäyksen seurauksena, tuomitaan joko iso rangaistus ja automaattinen pelirangaistus tai ottelurangaistus.

 

[korkki]

Kiitti @MacRef. Onko Casebookissa mitään tuosta? Vai muistatko onko tuo sääntö ollut erilainen ennemmin?

 

[MacRef]

Nykyisessä CaseBookissa ei ole ryntäyksestä mainittu mitään.

Ryntäyksen määritelmä on aikojen saatossa elänyt. Ainakin pari edellistä kirjaa sanoi ryntäyksestä näin:

RYNTÄYS
a) Pelaajalle, joka syöksyy, hyppää tai ryntää vastustajan tai maalialueellaan olevan vastustajan maalivahdin kimppuun, tuomitaan erotuomarin harkinnan mukaan:
> Pieni rangaistus (2')
tai
> Iso rangaistus + automaattinen pelirangaistus (5' + PRK)
tai
> Ottelurangaistus (OR)
b) Pelaajalle, joka vahingoittaa vastustajaa ryntäyksen seurauksena, tuomitaan erotuomarin harkinnan mukaan:
> Iso rangaistus + automaattinen pelirangaistus (5' + PRK)
tai
> Ottelurangaistus (OR)

Joskus aiemmin ryntäystä määriteltiin sitä kautta, kuinka monta luistelupotkua sai tehdä ennen taklausta tai liukua. (Niitä sai olla kaksi.)

 

[Hangon keksi]

Ryntäyksen määritelmä on aikojen saatossa elänyt.

Oliko muuten niin että vielä joskus 1970-80-luvuilla ryntäyksestä käytettiin suomeksi nimitystä päällekarkaus?

 

[Draco]

a) Pelaajalle, joka syöksyy, hyppää tai ryntää vastustajan tai maalialueellaan olevan vastustajan maalivahdin kimppuun, tuomitaan erotuomarin harkinnan mukaan:

Menee ehkä vähän fingerporiksi, mutta maalivahdin kimppuunko voi rynnätä silloin, kun ei ole maalialueellaan?

 

[MacRef]

Menee ehkä vähän fingerporiksi, mutta maalivahdin kimppuunko voi rynnätä silloin, kun ei ole maalialueellaan?

Tähän tulkintaan voi joku tomppelimpi toki päätyä, jos ajattelee sääntökirjaa siten, että kukin sääntökohta on itsenäinen ja yksinäinen kohtansa ja asioita tulkittaisiin vain ja ainoastaan aina ko. säännön kautta ja mukaisesti. En toki väitä sinun @Draco näin toimivan, mutta on näitäkin nähty tässä palstalla vuosien saatossa.

Useimmat onneksi ymmärtävät, että sääntökirja on kokonaisuus ja moniin tilanteisiin löytyy apuja sitten toisesta kohtaa sääntökirjaa. Esim. maalivahdin estämisestä ja häirinnästä on ihan oma sääntökohtansa, sääntö 183 - maalivahdin suojelu. Jääkiekon sääntökirjaan pääset tutustumaan vaikkapa tämän Jääkiekkoliiton sivun kautta. Sivun alareunassa on linkki sääntökirjaan.

 

[Sonny Burnett]

Koitetaan täällä.. Löytyykö jostain sivustoa jossa olisi jääkiekkotermejä kootusti ruotsin kielellä? Google ei juuri auttanut.. Tarttis toimia kuuluttajana junnuturnauksessa, jossa vastakkain voi olla ruotsinkielisiä joukkueita. Ei viittis yksi kerrallaan etsiä sanakirjasta.

 

[FiFi93]

Koitetaan täällä.. Löytyykö jostain sivustoa jossa olisi jääkiekkotermejä kootusti ruotsin kielellä? Google ei juuri auttanut.. Tarttis toimia kuuluttajana junnuturnauksessa, jossa vastakkain voi olla ruotsinkielisiä joukkueita. Ei viittis yksi kerrallaan etsiä sanakirjasta.

Ruotsin kielessä jääkiekkotermit on lähes suoraan lainattu englannista - tässä linkki ruotsinkieliseen sääntökirjaan, jonka esim. sisällysluettelon kohdasta 10 (alkaa sivulta 9) löydät ruotsinkieliset jäähyjen syyt perätysten (perässä englanniksi). Toivottavasti auttoi.

http://www.swehockey.se/globalasset...t-hockeydomare/dokument/pdf/regelbok14-18.pdf