Tuntematon sotilas (vuoden 2017 versio)

[TosiFani]

Tämä näkemys on mielestäni vähintään suurelta osin paikkaansapitämätön. Sotaveteraaneja ei toki voi heitäkään laittaa yhteen laariin ja yleistää heidän olevan samaa mieltä, mutta ei kai propaganda ollut suunnattu sodassa olleille miehille jotka oikeasti tiesivät mitä se oli vaan muille. Veteraanit eivät Linnan teokseen pääsääntöisesti suhtautuneet yhtä kielteisesti kuin ne valkoiset pääoman edustajat jotka Laineen teokseen pystyivät vaikuttamaan.

Nyt oli kyse Mollbergin ja Laineen version suosiosta. Uskoisin, että Laineen version esittämisestä itsenäisyyspäivänä Ylellä oli tullut monelle veteraanille vuoteen 1985 menessä perinne, jota ei haluttu rikkoa. Mollbergin versiota ei pidetty kovinkaan isänmaallisena vaan se kuvasi enemmänkin yksittäisiä sotilaita ja sodan julmuutta

 

[dana77]

Nyt oli kyse Mollbergin ja Laineen version suosiosta. Uskoisin, että Laineen version esittämisestä itsenäisyyspäivänä Ylellä oli tullut monelle veteraanille vuoteen 1985 menessä perinne, jota ei haluttu rikkoa. Mollbergin versiota ei pidetty kovinkaan isänmaallisena vaan se kuvasi enemmänkin yksittäisiä sotilaita ja sodan julmuutta

Hyväksyn näkemyksen että vaikka sisältönsä puolesta Laineen versio olisi heikompi niin ikänsä puolesta se on muodostunut de-factoksi. Sitä en hyväksy että valheellinen propaganda olisi mitään oikeaa isänmaallisuutta.

 

[dana77]

Päätalon romaanit ovat yhtä relevantteja tieteellisiä todisteita naisten metsätöistä kuin linkkaamasi gradu.

En ole kyseistä gradua lukenut, mutta Päätaloja olen lukenut jonkun verran. Ne ovat historiallisestikin mielenkiintoisia, mutta ei romaanit mitään tieteellisiä tutkimuksia ole. Kuulostaa vähän Trumpmaiselta retoriikalla.

PS. Tuntemattomassa sotilaassa Rokan vaimo leikkasi pellolla ruista Antin mukaan, tosin se lienee ollut ”kevyttä naisten työtä” muutoinkin.

 

[Radiopää]

Uskoisin, että Laineen version esittämisestä itsenäisyyspäivänä Ylellä oli tullut monelle veteraanille vuoteen 1985 menessä perinne, jota ei haluttu rikkoa.

Perinne? Tuntemattoman esittäminen televisiossa itsenäisyyspäivänä vakiintui vasta viime vuosikymmenellä. Ensimmäisen kerran se esitettiin itsenäisyyspäivänä vasta vuonna 1995. Ihmisen muisti on hassu.

 

[TosiFani]

Perinne? Tuntemattoman esittäminen televisiossa itsenäisyyspäivänä vakiintui vasta viime vuosikymmenellä. Ensimmäisen kerran se esitettiin itsenäisyyspäivänä vasta vuonna 1995. Ihmisen muisti on hassu.

Ok, olen näköjään väärässä, ihmisen muisti on tosiaan hassu.

 

[Toxic Enema]

"Kuka on väittänyt, että kaikki miesten työpanos olisi korvattu naisilla? Käsittääkseni keskustelu on lähtenyt liikkelle @Toxic Enema[/USER] viesteistä, joissa hän on vähätellyt naisten roolia sotien aikana."

En ole vähätellyt naisten roolia. Olen ottanut kantaa koulukirjoissakin esitettyyn väitteeseen, että "Miesten ollessa rintamalla, naiset ottivat hoitaakseen kaikki miesten työt." Se väite edustanee feminististä agendaa, jonka mukaisesti naiset pystyvät hoitamaan kaikki perinteisesti miesten työt tuosta vain. Ehkä nykyään enemmänkin niin, mutta sota-aikana elettiin vielä hyvinkin perinteisten sukupuolittuneiden työtehtävien mukaan. Enemmänkin feministinen agenda vähättälee kotirintaman miesten työpanosta minun näkemyksen mukaan.

Mitä Päätalon romaaneihin tulee voinen lainata presidenttiämme, joka edellisellä Putinin vierailulla kommentoi lännen pakotteita: "Ne kuitenkin perustuvat johonkin."

 

[Kirjoittelija]

Oikeasti toimittaja sanoi: ..."että muitakin löytyy, kuin miehiä rintamalla."

Ei sanonut. Oikeasti toimittaja sanoi "että muitakin löytyy kuin miehiä rintamalla". Noin selvästi vertailevassa kuin-ilmauksessa ei käytetä pilkkua.

Joka tapauksessa Anssille kiitos tästä korjauksesta:

Sen selittää siten, että "löytyy muitakin kuin miehiä rintamalta" on aika paljon eri asia, kuin "että muitakin löytyy kuin miehiä rintamalla"

Ehdin jo kirjoittaa Radiopäälle vastaväitteen, jossa puhuin juuri tuosta adessiivi- ja ablatiivimuotojen merkityserosta, kun hän kirjoitti että ei niitä naishahmoja nimenomaisesti rintamalle vaadittu. Poistin tuon viestin. Olisihan se pitänyt arvata, että @SergeiK saattaa hieman tarkoitushakuisesti muokkailla toimittajan sanomisia.

Tuo juttu NYTin juttu on maksumuurin takana mutta jos minä vaikka translitteroisin tuon keskustelun

Jos translitteroi, niin kannattaa translitteroida oikein.

Lisättäköön vielä, että jos käyttää sanaa "translitteroida", kannattaa sitä käyttää oikein:

Siirtokirjoitus – Wikipedia

Siirtokirjoitus (toisinaan siirtokirjainnus, siirrekirjoitus tai siirrekirjainnus) on kirjoituksen muuntamista kirjoitusjärjestelmästä toiseen. Siirtokirjoitus pyrkii korvaamaan vieraat kirjoitusmerkit sellaisilla, jotka ovat lukijalle tuttuja tai ainakin vähemmän outoja kuin alkuperäiset. Siirtokirjoituksen lajeja ovat translitterointi ja transkriptio, joiden välinen ero ei aina ole aivan selvä.

Litterointi – Wikipedia

Litterointi on äänitallenteen puhtaaksikirjoittaminen tekstimuotoon. Litteroinnissa tyypillisesti ääninauhurilla tallennettu haastattelu kirjoitetaan tekstiksi. Litterointi on aikaa vievää, sillä litteroija voi joutua kelaamaan samaa ääninäytteen kohtaa useamman kerran, ennen kuin hän saa selvää puhutusta asiasta.

 

[Toxic Enema]

Ja usein feministisesti orientoituneet elokuvat eivät ole Eero Ahoa lainatakseni histiriallisesti tosia. Esim. Rautarouva-elokuvassa Margaret Thatcher on parlamentin alahuoneessa yksin ilkeiden miesten pilkattavana. Kyllä jo 1920-luvulla Britannian parlamentin alahuoneessa oli naisia ryhmäkuvaksi saakka, kun naiset pääsivät ehdolle. Maggien aikana taatusti enemmän. Ei lähellekään enemmistöä, mutta ei Thatcher siellä yksinkään ollut ilkeiden miesten seassa. Tämänkaltaista korostamista Koponenkin lienee ajanut takaa.

 

[Aces High]

En ole kyseistä gradua lukenut, mutta Päätaloja olen lukenut jonkun verran. Ne ovat historiallisestikin mielenkiintoisia, mutta ei romaanit mitään tieteellisiä tutkimuksia ole. Kuulostaa vähän Trumpmaiselta retoriikalla.

Gradu: Sotavangit työssä jatkosodan aikana. Aiheeseen naisten savottatyöt muuten laadukas lopputyö kun ei ota kantaa, on sen tieteellinen arvo boldattuun aiheeseen sama kuin Päätalon jorinoilla.
Trump vaikuttaa niin dorkalta ja tylsältä tyypiltä ja mulla on sen verran vähän vapaa-aikaa ettei hänen retoriikkansa ole tuttua. Pahoittelut jos olen syyllistynyt kulttuuriseen omimiseen.

 

[TosiFani]

Gradu: Sotavangit työssä jatkosodan aikana. Aiheeseen naisten savottatyöt muuten laadukas lopputyö kun ei ota kantaa, on sen tieteellinen arvo boldattuun aiheeseen sama kuin Päätalon jorinoilla...

Miksi olisi pitänyt? Kommentoin sotavankien käyttöä kotirintaman töissä, sitä tuossa gradussa tutkitaan.

 

[Kirjoittelija]

Miksi olisi pitänyt? Kommentoin sotavankien käyttöä kotirintaman töissä, sitä tuossa gradussa tutkitaan.

Katselin eilen Yle Areenasta mielenkiintoista ohjelmaa, jossa puhuttiin sotavankien käytöstä siitostöissä. Moni suomalainen on saanut kipuilla sen asian kanssa, että isä oli neuvostoliittolainen sotavanki:

Kunnes rauha heidät erotti | Flinkkilä & Tastula | TV | Areena | yle.fi

 

[Kirjoittelija]

Minun molemmat isoäidit eivät olleet kovin naisellisia juuri siitä syystä, että he tekivät raskaita maatilan töitä vuosikymmeniä.

Voisitko hieman avata sitä, että millaisia "naisellisia" ominaisuuksia heiltä puuttui?

 

[arvee]

Heitän lomapöhnässä sunnuntaitani viihdyttämään kysymyksen:
Onko Aku Louhimiehen elokuvatulkinta Tuntematon Sotilas-romaanista ns. isänmaallista, kaupallistakin, Suomi 100-vuotta hapatusta vai onko mahdollista ohjaajan vilpitön halu tuoda tuo klassikkoteos nuorison nähtäväksi, tajuttavaksi.
Ja olisiko elokuvan innoittamana joku inspiroitunut myös romaanin lukemaan, viimeistään silloin tajuamaan sodan järjettömyyden?

Laineen versio on aikansa rillumarei-lapsi, Mollbergin versio on aikansa alleviivaavan poliittisen pateettisuuden lapsi, naurettavan totinen.

Linnan romaani on sodanvastainen. Kaikki suomalaiset eivät ole lukeneet teosta. Mielestäni Louhimiehen elokuva-versio on sodanvastainen. Joillekin katsojille, romaania lukemattomille varsinkin, se saattaa olla koskettava, avartava kokemus. Tällöin on elokuva on tärkeä, merkittävä.
Jumalauta, turha on ruveta viisastelemaan Laineen versiosta, Mollen versiosta. Ja niiden painotuksista.

Minulle jokainen Tuntematon Sotilas-romaanin uusi lukija, sen sanoman tajuaja on arvokas. Myös jokainen Laineen tai Mollbergin versiosta sodan mielettömyyden tajuava on oiva lisäys populaatioon.
Voi että kun Louhimiehen elokuva oli kallis: sillä rahalla olisi tiedostavaa tanssitaidetta rillumareitu hyvin pitkälle Suomea. Ainakin Pirkanmaalle saakka olisi seurue pystynyt produktioimaan. Se Tanssiva Tuntematon Sotilas olisi kiinnostanut kulttuuritoimittajia ja max. kuuttasataa maksavaa eliittirunkkaria, Tahtoo esittää fiksua-pelleä.

 

[Luotain]

Nyt tuli asiaa arveelta! Itse kuulun ikäluokkaan, joka on joutunut/saanut lukea Kalevalan ja Seitsemän veljestä jo nuorena. Kummankaan pariin ei ole tullut sittemmin palattua, mutta Tuntematon ja Sinuhe egyptiläinenen on tullut toistakymmentä kertaa luettua. Niissä on sitä jotain. Suomalaista inhimillisyyttä.

 

[teppana]

Yksityisin varoin voivat toki vääntää vaikka joka kuukausi uuden Tuntemattoman eikä siihen ole kellään mitään nokankoputtamista.

Haluaisin kuitenkin korostaa, että tällaisen mittakaavan projektit vaativat aina myös julkista rahoitusta, jota voidaan suunnata hyvin rajatulle määrälle tuotantoja. Louhimiehen elokuvassa oli ymmärtääkseni pääosin yksityinen rahoitus, mutta silti sekin imaisi pari miljoonaa julkista fyrkkaa. Kun rahoja jyvitetään näin suurissa määrin yksittäiselle elokuvalle, se vie väistämättä tilaa muilta tuotannoilta.

Tässä tapauksessa toki julkinen rahoitus meni taiteeseen jota suuri yleisö katsoi. Eli en siitäkään vinkkelistä näe ongelmaa.

 

[Tadu]

Tässä tapauksessa toki julkinen rahoitus meni taiteeseen jota suuri yleisö katsoi. Eli en siitäkään vinkkelistä näe ongelmaa.

Luulen, että Kallion porukan mielestä Louhimiehen sotaelokuvan tukemisessa on moniakin ongelmia.

 

[Toxic Enema]

Ainakaan lapset eivät miellä Tuntematon sotilasta tai Talvisotaa sodanvastaisiksi. Moni leikkii sotaa (melkein kaikki pojat, mutta ei lähes kukaan tyttö=sukupuolineutraalisuus haloo) vähintään lumipalloilla ryssän tappaminen mielessään. Näin muisteli haastattelussa Jussi Vatanen tehneensä ensimmäisen tuntematon-kokemuksen jälkeen tehneensä ja niin teimme mekin. Se lienee yksi elokuvien funktio.

 

[Sistis]

Laineen versio on aikansa rillumarei-lapsi, Mollbergin versio on aikansa alleviivaavan poliittisen pateettisuuden lapsi, naurettavan totinen.

Viestisi oli kokonaisuudessaan ansiokas. Yhteen asiaan kuitenkin tartun. Olen ennenkin tästä puhunut, ja on mahdollista, että olemme tästä keskustelleet kanssasi. Mutta kertaus on opintojen äiti.

Kyse on tuosta väittämästäsi Mollbergin version totisuudesta. Onhan siellä paljonkin totisia ja hiljaisia hahmoja, mutta en minä sitä osaa äärimmäisen totisena elokuvana pitää. Hietanen ja Rahikainen painavat koko ajan pilke silmäkulmassa (Rahikainen mielestäni enemmän kuin Laineen "kaiman SA"), Vanhalakin hihittelee, vaikka toki on hiljaisempi kuin Laineen versiossa. Kyllä sitä huumoria siellä on.

 

[El Gordo]

Laineen versio on pienistä kankeuksistaan huolimatta ehkä sittenkin paras kolmesta. Huumoria on sen verran kuin sitä löytyy Linnan romaanistakin. Ja ikimuistoisimmat kohtaukset, kuten Lehdon kuolema, kovennetun seisominen jne., on ikimuistoisempia kuin myöhemmissä versioissa.

 

[Aces High]

Kyse on tuosta väittämästäsi Mollbergin version totisuudesta. Kyllä sitä huumoria siellä on.

On huumoria, mutta selvästi vähemmän. Arveen lisäksi muutkin tämän on todenneet, nopea googletuskin tätä puoltaa.
Väitän että henkilöhahmojen esittelemättämyys ja musiikin puuttuminen (tehosteena ei lainkaan, marssimusiikki & grammari ainoita musiikillisia kohtia) ovat osiltaan vaikuttaneet totisempaan tuntumaan.

 

[teppana]

Luulen, että Kallion porukan mielestä Louhimiehen sotaelokuvan tukemisessa on moniakin ongelmia.

Silläpäs ei ole mitään väliä. Ihan kuten Junttiperän kylän poikien valittamisella feministisen taiteen rahoituksesta ei ole mitään väliä.

 

[Toxic Enema]

Minusta juntin määritelmä menee siinä, että henkilö ei hyväksy tosiasioita tieteellisellä todistelullakaan. Tällä perusteella esim. Suomen Sisussa, Setassa, uskonnollisissa yhdyskunnissa, Naisasialiittounionissa ja humanistisissa tiedekunnissa on hyvin paljon juntteja.

 

[dana77]

Minusta juntin määritelmä menee siinä, että henkilö ei hyväksy tosiasioita tieteellisellä todistelullakaan. Tällä perusteella esim. Suomen Sisussa, Setassa, uskonnollisissa yhdyskunnissa, Naisasialiittounionissa ja humanistisissa tiedekunnissa on hyvin paljon juntteja.

Tuliko nyt väärään ketjuun? Ilmastonmuutoksesta puhutaan tuossa viereisessä. Rokotuksista ja evoluutiosta ei täällä taida olla oikein mitään varsinaista vääntöä. Mitä sisussa, setassa tai humanisteissa ei uskota?

 

[Toxic Enema]

Esim. ekassa, että maahanmuuttajia tarvitaan työvoimaksi ja hyvinvointivaltion ylläpitämiseen. Tällä syntyvyydellä katastrofi odottaa jo 10-20 vuoden päästä. Kuka sitten maksaa Odineiden työttömyyskorvaukset? Keskimmäinen esim. liioittelee sateenkaariväen määrää. Toki esim. kielitieteet ovat luonnontietieden kaltaisia, joista ei voi kiistellä tai päättää tutkimustulosta jo ennen tutkimusta.

Harhautui aiheesta. Ehkä sisulaisia olisi voinut suuresti ärsyttää versio, jossa näyttelijät olisivat esim. venepakolaisten tai somalien jälkeläisiä. Kallion porukka olisi ehkä ollut tyytyväisempää. Sen verta paljon pahennusta halpatuotannon Mannerheimkin sai aikaan.

 

[Sistis]

On huumoria, mutta selvästi vähemmän. Arveen lisäksi muutkin tämän on todenneet, nopea googletuskin tätä puoltaa.
Väitän että henkilöhahmojen esittelemättämyys ja musiikin puuttuminen (tehosteena ei lainkaan, marssimusiikki & grammari ainoita musiikillisia kohtia) ovat osiltaan vaikuttaneet totisempaan tuntumaan.

En minä tätä kiistäkään. Huumoria on selvästi vähemmän kuin Laineen elokuvassa. Olen nähnyt molemmat elokuvat varmaan kymmeniä kertoja, ja tämän huomaa kyllä. Mutta ei se Mollbergin versio kuitenkaan täysin huumoriton ole, se tässä oli pointtina. Sanoisin myös, että se huumori on jotenkin erilaista. Laineen rillumarei-versio tuo mieleen kesäteatterin, Mollbergilla se on jotenkin hillitympää.