Tuntematon sotilas (vuoden 2017 versio)

[ipaz]

Ohjauksellisesti raina on hyvä, ihan sujuvaa kerrontaa, mutta kysyn: miksi.

Katselin leffan vuosi sitten teatterissa isolta kankaalta ja isoilla äänillä, ja nyt sitten nuo viisi jaksoa melkein peräjälkeen Areenasta. Kaikki Tuntemattomat nyt nähneenä vähintään pariin kertaan, niin pidän tätä - jos nyt ei parhaimpana- niin ainakin kiinnostavimpana katsoa. En ole koskaan lukenut kirjaa (!!mitä??), joten en voi sanoa kuinka paljon ja tarkasti leffa kuvaa kirjan tapahtumia, mutta elokuvana tämä viimeinen on mielestäni paras. Tietenkin aikakaudet, kuvaustekniikka ja tuotantoon laitettu raha vaikuttaa lopputulokseen ja tässä Louhimiehen versiossa otaksun sodan todellisuuden olevan kaikkein lähimpänä todellisuutta.

Vaikka Laineen versio näytetään joka Itsenäisyyspäivä telkkarista, niin ei ainakaan tuntemani nykynuoriso sitä jaksa katsella. Jotain mustavalkoista kuvaa ja tönkköä näyttelemistä. Nykynuoriso vaatii ääntä, autenttisuutta ja ennenkaikkea HD-kuvaa. Siksi on hyvä että tämä leffa tehtiin ja se siten tavoittaa myös uuttakin katsojakuntaa.

 

[Sistis]

Missä tuo Rokan sukutila oikein elokuvan/sarjan mukaan sijaitsee? Ihan kuin 2. jakson alkaessa Rokan perhe palaisi sinne takaisin. Kirjassa tuo tila oli toki Kannaksella, mutta siellä se ei elokuvassa voi tietenkään olla, sillä Kannas valloitettiin vasta sitten kun Rokka oli jo riveissä... Ja eikös tuo tila pysy samana koko elokuvan ajan? "Raskaana oleva eukko" ei siis voi nimittää yksin ruista Kannaksella, vaikka näin väitettäisiinkin...

 

[vdx mua zorbas]

En ole koskaan lukenut kirjaa (!!mitä??), joten en voi sanoa kuinka paljon ja tarkasti leffa kuvaa kirjan tapahtumia, mutta elokuvana tämä viimeinen on mielestäni paras.

Juuri näin, onneksi ymmärrät itsekin hävetä. Piti sitten kirjoittaa, vaikka hyvin tiedät, että tänne ei sovi kirjoittaa ellei ole käynyt vähintää aukkia, lukenut Tuntemattoman, Sotaromaanin ja tenttinyt professori Yrjö Varpion tulkintoja edellisistä.

 

[ipaz]

Missä tuo Rokan sukutila oikein elokuvan/sarjan mukaan sijaitsee? Ihan kuin 2. jakson alkaessa Rokan perhe palaisi sinne takaisin. Kirjassa tuo tila oli toki Kannaksella, mutta siellä se ei elokuvassa voi tietenkään olla, sillä Kannas valloitettiin vasta sitten kun Rokka oli jo riveissä... Ja eikös tuo tila pysy samana koko elokuvan ajan? "Raskaana oleva eukko" ei siis voi nimittää yksin ruista Kannaksella, vaikka näin väitettäisiinkin...

On se Kannaksella. Menetettiin talvisodassa ja Jatkosodan alussa kun Suomi valloitti alueet takaisin väki pääsi palaamaan takaisin omille tiloilleen. Mutta joo, onkohan tuossa pieni historiallinen virhe kun Antero siellä myös itse on taloa tutkimassa venäläisten jäljiltä.

 

[ipaz]

Juuri näin, onneksi ymmärrät itsekin hävetä. Piti sitten kirjoittaa, vaikka hyvin tiedät, että tänne ei sovi kirjoittaa ellei ole käynyt vähintää aukkia, lukenut Tuntemattoman, Sotaromaanin ja tenttinyt professori Yrjö Varpion tulkintoja edellisistä.

Eikös elokuvia ja tv-sarjoja tehdä juuri meitä varten, jotka ei jaksa aikaansa kirjojen parissa kuluttaa. Ja olisihan mun pitänyt nyt tietenkin ottaa selvää, että pitää kuulua Jatkoajan virallistettuun kriitikkokuntaan ennen kun tänne alkaa avautumaan. Pahoitteluni siitä.

 

[Sistis]

On se Kannaksella. Menetettiin talvisodassa ja Jatkosodan alussa kun Suomi valloitti alueet takaisin väki pääsi palaamaan takaisin omille tiloilleen. Mutta joo, onkohan tuossa pieni historiallinen virhe kun Antero siellä myös itse on taloa tutkimassa venäläisten jäljiltä.

Elokuvassahan tuolla tilalla eletään jo täyttä elämää, vaikka sota on vasta alkutekijöissään. Ja Kannakselle paluu onnistui siviiliväestöltä ymmärtääkseni vasta loppuvuodesta 1941, ja suuremmissa määrin vuoden 1942 aikana. Rokkahan tuli riveihin hieman ennen Viipurin valtausta, joka tapahtui elokuun lopussa 1941. Tämä tapahtui silloin, kun miehet marssivat "yötä myöten korpeen", ja kaikilla oli valkoinen liina mukana. Tuo on jopa melko räikeä virhe elokuvassa.

 

[adolf]

@ipaz @vdx mua zorbas

Mistä te oikein puhutte? Ei se jos joku on eri mieltä teidän kanssanne tarkoita sitä että mielipiteenne olisi jotenkin vähempiarvoisia. Ehkä voisitte toisiin kirjoittajiin soveltaa samaa ajatusta.

 

[ipaz]

@ipaz @vdx mua zorbas

Mistä te oikein puhutte? Ei se jos joku on eri mieltä teidän kanssanne tarkoita sitä että mielipiteenne olisi jotenkin vähempiarvoisia. Ehkä voisitte toisiin kirjoittajiin soveltaa samaa ajatusta.

Taisi @vdx mua zorbas vastauksessa minulle olla pikaisen huumorin pilkettä silmäkulmassaan, kun kerroin etten ole kirjaa lukenut.

Mutta tässä ketjussahan puhutaankin Louhimiehen Elokuvasta.

 

[Fordél]

Heh, keskustelupalstojen klassikoiden klassikko: "Tällaiset spekuloinnit ovat turhia." Spekuloinnin spekulointi se sitten vasta turhaa kai onkin, mutta uuden vuoden kunniaksi menköön.

Olen mjr:n kanssa samoilla linjoilla: näkemyksetöntä paskaa. En ymmärrä, miksi kolmas versio piti tehdä, koska omaa tulkintaa ei nimeksikään ole. Tämä ei tuo edellisiin versioihin mitään olennaista taiteellista lisäarvoa.

Toki jos rahaa halutaan tehdä, niin miksei näitä sitten voi tehdä aina 30 vuoden välein.

Ohjauksellisesti raina on hyvä, ihan sujuvaa kerrontaa, mutta kysyn: miksi. No, Louhimiehen tuotanto on muutenkin varsin keskinkertaista tavaraa, joten ei sitä kai muuta voinut odottaakaan.

Suuri yleisö näyttäisi kuitenkin nähneen jonkinlaisen tarpeen kolmannelle Tuntemattomalle. Jokin kuvaus tästä hienosta teoksesta oli tekemättä nykyisille sukupolville. Ehkä siinä ei ole taiteellisesti mitään erityistä uutta tai kantaaottavaa, mutta onhan se hiton hyvin tehty sotaelokuva. Silläkin on jo oma arvonsa. Ehkä jos olisi lähdetty tekemään jotain ihan uutta taiteellista versiota, ei olisi saavutettu miljoonayleisöä. Ehkä sen taiteellisen version vuoro on seuraavaksi.

Itse arvostan sitä, että tällaisesta kirjallisesta klassikosta on nyt todella hyvin toteutettu leffaversio. Ensimmäistä vaivasi puskafarssimaisuus, toista apaattisuus, mutta nyt tehtiin mun makuun realistisin ja laajin kuvaus, kun tuotiin myös sotilaiden koteja ja naisia esille. Sota ei koskettanut vain sotilaita itseään.

Kaiken tämän jälkeen on todettava, että jokaiselle Tuntemattomalle on paikkansa. Pidän todella paljon Molmbergin versiosta. Laineen versio ei oikein puhuttele tai kosketa. Sen sijaan nämä kaksi viimeisintä koskettavat.

 

[sampio]

En ole koskaan lukenut kirjaa (!!mitä??)

Vaikka et tätä kommenttia kaivannutkaan, sanonpa nyt silti, että kannattaahan tuo lukea. Se ikiaikainen fraasi tähän, että kirjassa päästään yksinkertaisesti niin paljon syvemmälle kuin pidemmässäkään sarjassa, saati leffassa.

Vaikka Laineen versio näytetään joka Itsenäisyyspäivä telkkarista, niin ei ainakaan tuntemani nykynuoriso sitä jaksa katsella. Jotain mustavalkoista kuvaa ja tönkköä näyttelemistä. Nykynuoriso vaatii ääntä, autenttisuutta ja ennenkaikkea HD-kuvaa. Siksi on hyvä että tämä leffa tehtiin ja se siten tavoittaa myös uuttakin katsojakuntaa.

Tämä on tosi, ja olen kyllä erittäin tyytyväinen, että nykytekniikalla tehtiin toiseen maailmansotaan liittyvä suomalaisleffa. Keskustelu siitä, että pitikö sen olla jälleen Tuntematon, oli paikallaan, enkä olisi pistänyt pahakseni, että jokin toinen tarina olisi filmatisoitu, mutta ymmärrettävää kuitenkin, että tuottoakin halutaan, ja sen takaa Suomessa tämä tarina. Tuntematon on kuitenkin niitä selkeitä juttuja, minkä oman kokemukseni mukaan nuoret tietävät Suomen sodista yläkoulussa ennen varsinaista aiheen käsittelyä, Häyhä on sitten se yksittäisistä sotilaista tunnetuin. Toki nämä kaikki tahtovat jäädä Hitlerin jalkoihin, jonka liki kaikki tietävät jo ennen kasia. Mutta pointtisi on oman kokemukseni mukaan varsin kohdillaan - sukupolvelle tutut näyttelijät, hyvä tekninen toteutus ja liki kansanperinteeksi nivoutunut tarina kiinnostavat myös nuoria ainakin siinä määrin, että koulullamme tuosta jopa kuuli jonkin verran keskusteluja käytävillä viime vuoden syksyllä. Ja tästä näkökulmasta Robinin kiinnittäminen leffaan oli mainio veto. Veteraanien perinnetyö kiittää ainakin, jos ei muuta.

 

[vdx mua zorbas]

Kaiken tämän jälkeen on todettava, että jokaiselle Tuntemattomalle on paikkansa. Pidän todella paljon Molmbergin versiosta. Laineen versio ei oikein puhuttele tai kosketa. Sen sijaan nämä kaksi viimeisintä koskettavat.

Osittain tässä lienee kysymys sukupolvieroista. Muistan pitäneeni jo Holmberginkin versiota pelleilynä. Minulle, jälleenrakennussukupolven edustajalle, se ensimmäinen on pyhä, koskematon. Milleniaalithan eivät erota pystykorvaa rynkystä saatika revohkaa pullasudista.

 

[ipaz]

Vaikka et tätä kommenttia kaivannutkaan, sanonpa nyt silti, että kannattaahan tuo lukea. Se ikiaikainen fraasi tähän, että kirjassa päästään yksinkertaisesti niin paljon syvemmälle kuin pidemmässäkään sarjassa, saati leffassa.

Tiedän. Mä olen vaan niin pirun huono lukemaan. Nukahdan lähes poikkeuksetta aina, luin sitten mitä tahansa opusta. Tai sitten ajatukset juoksee ihan muualla kuin tekstissä. Jotenkin vaan ei pysty keskittymään lukemiseen. Leffoja ja sarjoja sitten katseleekin ihan mielellään.

 

[Fordél]

Osittain tässä lienee kysymys sukupolvieroista. Muistan pitäneeni jo Holmberginkin versiota pelleilynä. Minulle, jälleenrakennussukupolven edustajalle, se ensimmäinen on pyhä, koskematon. Milleniaalithan eivät erota pystykorvaa rynkystä saatika revohkaa pullasudista.

Sehän on vain hienoa, että löytyy erilaisia versioita, jotka puhuttelevat eri sukupolvia. Aihehan on edelleen hyvin ajankohtainen.

Jälleenrakennussukupolvet eivät puolestaan välttämättä erota WhatsAppia Snaphcatista saatikka Vespaa Vestasta.

 

[hammer lynx]

Kaiken tämän jälkeen on todettava, että jokaiselle Tuntemattomalle on paikkansa. Pidän todella paljon Molmbergin versiosta. Laineen versio ei oikein puhuttele tai kosketa. Sen sijaan nämä kaksi viimeisintä koskettavat.

Osittain tässä lienee kysymys sukupolvieroista. Muistan pitäneeni jo Holmberginkin versiota pelleilynä. Minulle, jälleenrakennussukupolven edustajalle, se ensimmäinen on pyhä, koskematon. Milleniaalithan eivät erota pystykorvaa rynkystä saatika revohkaa pullasudista.

Muistan kun Mollbergin tuntematon tuli 1985. Nämä Molmbergin ja Holmbergin versiot on jääny näkemättä. Kuka niissä oli Rokka?

 

[El Gordo]

Eikös elokuvia ja tv-sarjoja tehdä juuri meitä varten, jotka ei jaksa aikaansa kirjojen parissa kuluttaa. Ja olisihan mun pitänyt nyt tietenkin ottaa selvää, että pitää kuulua Jatkoajan virallistettuun kriitikkokuntaan ennen kun tänne alkaa avautumaan. Pahoitteluni siitä.

Tv-sarja ehkä, mutta kyllähän elokuva on ihan omilla jaloillaan seisova taidemuoto, jolla on omat vahvuutensa kirjaan verrattuna. Eikä kirjaan perustuvan elokuvan välttämättä tarvitse olla pinnallistettu, tyhmennetty jne. versio kirjan tarinasta.

Kummisetä (ensimmäinen) ja Vihan hedelmät tulee äkkiä mieleen tapauksista, joissa molemmilla on ansionsa mutta elokuva ehkä kirjaa syvällisempi.

 

[hammer lynx]

Tv-sarja ehkä, mutta kyllähän elokuva on ihan omilla jaloillaan seisova taidemuoto, jolla on omat vahvuutensa kirjaan verrattuna. Eikä kirjaan perustuvan elokuvan välttämättä tarvitse olla pinnallistettu, tyhmennetty jne. versio kirjan tarinasta.

Kummisetä (ensimmäinen) ja Vihan hedelmät tulee äkkiä mieleen tapauksista, joissa molemmilla on ansionsa mutta elokuva ehkä kirjaa syvällisempi.

Myös Forrest Gump on elokuvana loistava, mutta kirjana surkea.

Eka jakso tuntemattomasta katsottuna. Hyvältä vaikuttaa leffaan verrattuna, joka oli lähinnä Rokan tarina.
Mollbergin versiosta en pitänyt. Törkeää että sankari Lammion rooliin oli valittu kommari-Väänänen.

 

[hammer lynx]

Hups. Väärä media

 

[El Gordo]

Mollbergin versiosta en pitänyt. Törkeää että sankari Lammion rooliin oli valittu kommari-Väänänen.

Jotkuthan kai pitää Lammiota hyvänä johtajana. Ei se kyllä saanut hommaa toimimaan miesten kanssa, hieman tulehtuneelta vaikutti tilanne. Mutta so not, kunhan ryssää kaatuu.

Laineen versiossa Lammiosta on tehty aika mulkku, mikä on hyvä. Varmaan vielä mulkumpia on olleet Suomen armeijassa aikoinaan todellisuudessa ne pahimmat preussilaisen kurin kannattajat. Saksan mallia, niin kuin sotilaat Tuntemattomassa murisevat. Sellainen olisi luultavasti saanut otsasuoneni tykyttämään, ja ilmeisesti sai Linnalla, kun kirjaan päätyi useampikin turhan virkaintoinen upseeri.

 

[Sistis]

Kummisetä (ensimmäinen) ja Vihan hedelmät tulee äkkiä mieleen tapauksista, joissa molemmilla on ansionsa mutta elokuva ehkä kirjaa syvällisempi.

Hieman tämän ketjun aiheen mukaisesti: myös Talvisota on elokuvana sekä etenkin sarjana huomattavasti Antti Tuurin romaania syvällisempi.

 

[Roger Moore]

Nyt Yle saattaa saada haluamansa, kun painostavat sen tunnuksen tekemiseen. Tämä voisi olla sellainen minkä haluan nähdä.

Siis miksi pitää luoda Yle tunnus? Vai eikö ulkomailla voi katsoa Yle Areenaa ilman että kirjautuu palveluun tunnuksilla? Suomessa tuota ei ainakaan vielä tarvitse käyttää, toki se tekee käytöstä sujuvampaa esim. joidenkin sarjojen suhteen mutta toisaalta enpä ole vileä huomannut että olisin tuota tarvinnut.

 

[Salama15]

Pitihän tämä vapaapäivän kunniaksi Areenasta väijyä sarjana ja hattu päästä, ihan hemmetin hyvä oli noinkin! Ja vaikka elokuva onkin aina yksi kokonaisuus niin kyllä tuo sarjakin kokonaisuutena menee ja pidemmällä kerronnalla saa syvyyttä ihan toisella tavalla.

 

[Hereworth]

Lammion kehityskaari tässä sarjassa on hieno ja tuo myös esiin hahmosta sen puolen jota kummassakaan aiemmassa filmatisoinnissa ei ole tuotu esiin. Aluksihan hän toimii johtajan asemassa vain niin kuin koulutuksessa on opetettu ja häneltä puuttuvat täysin luontaiset johtajan ominaisuudet. Toisin kuin esimerkiksi Koskelalta. Vasta sodan loppupuolella kokemuksen kautta Lammiolle syntyy kyky ihmislähtöisempään johtamiseen ja loppupuolellahan hän pyrkii auttamaan Korpelaa sekä kykenee tarjoamaan tupakan Rokalle. Tupakan tarjoamista en muista kirjasta, mutta hienosti se alleviivaa Lammion kehityskaarta aiemmissa versioissa on kokonaan unohdettu.

 

[Rinksu]

Vasta sodan loppupuolella kokemuksen kautta Lammiolle syntyy kyky ihmislähtöisempään johtamiseen ja loppupuolellahan hän pyrkii auttamaan Korpelaa sekä kykenee tarjoamaan tupakan Rokalle. Tupakan tarjoamista en muista kirjasta, mutta hienosti se alleviivaa Lammion kehityskaarta aiemmissa versioissa on kokonaan unohdettu.

No se on näitä taiteellisia vapauksia, samaa sarjaa Hietasen ja Veran muhinoinnin sekä Kotilaisen ja Sarastien suhteen kanssa. Kirjassahan Lammio aikoo lähinnä pidättää Korpelan (ja ilmeisemmin on pistooliinsakin tarttumassa, kun Korpela käskee Lammion lopettamaan pistoolinsa kourimisen, ennen kuin heittää sen Lammion kanssa metsään). Ja mitään tupakin tarjoamisia Rokallekaan ei kyllä kirjasta löydy. Lammio kohoaa kirjassa majuriksi ja katoaa siten kuvasta, kun tulee pataljoonan komentajaksi Sarastien kuoltua.

Mutta toki kirjassa (varsinkin siinä Sotaromaanina tunnetussa alkuperäis-versiossa) kyllä lähestytään useastakin näkökulmasta miesten ja upseerien suhteen lähenemistä, jahka U-linjaan päästään ja toivoton peräytyminen loppuu. Että sikäli tuo Lammion lievähkö pehmentäminen kyllä käy yksiin lähdeteoksen kanssa.

 

[Sistis]

Ja mitään tupakin tarjoamisia Rokallekaan ei kyllä kirjasta löydy. Lammio kohoaa kirjassa majuriksi ja katoaa siten kuvasta, kun tulee pataljoonan komentajaksi Sarastien kuoltua.

Tuossa tupakan tarjoamisessa huvitti itseäni se, että edellisessä osassa Rokka oli vastannut vastaavassa tilanteessa, ettei polta.

Mielestäni Lammiolla oli tässä versiossa majurin natsat rauhan tultua. Kirjassa ne tulivat kai jo aiemmin. Aiemmissa elokuvissa mies taisi pysyä kapteenina loppuun asti.

 

[Remy Martin]

Tuossa tupakan tarjoamisessa huvitti itseäni se, että edellisessä osassa Rokka oli vastannut vastaavassa tilanteessa, ettei polta.

Itsekin pistin merkille saman. Kohtausten välillä on kuitenkin aikaa, niin käsitin että Rokka on vain jossain vaiheessa alkanut poltaa. Muuttuhan hahmo muutenkin elokuvan edetessä melko paljon rempseästä isähahmosta tunteettomaksi tappajaksi. En siis ajattele että kyseessä olisi minkäänlaatuinen kerronnallinen moka.