Tuntematon sotilas (vuoden 2017 versio)

[Sonny Burnett]

Kirjan lukemisesta on jo sen verran aikaa että vaikea siihen on peilata tätä uusinta leffaa/sarjaa. Mutta jos unohdan nuo muutamat monotoniset repliikkien läpilukemiset niin on tämä uusin versio kova pläjäys. Leffa oli vähän Rokka-keskeinen mutta sarjassa ymmärettävästi on enemmän tilaa muillekin.

Kyllä minä kehun Vatasen Koskelaa erinomaiseksi. Kariluodon tarinan kaari oli hyvä. Hirviniemi ihan jees. Vauramo toimi Lammiona ok. Lehto oli vähän löysän oloinen ja aneeminen. "Kyllä tiesin" legendaarinen repliikki ei ollut lainkaan ylimielisen vittumainen kuten odotin. Kaksi sanaa kuin paperista luettuna.

Edit. Vaikka Janne Virtanen on semisti camp-hahmo näyttelijänä minun silmissäni niin ihan hyvin hän sopi roolinsa Karjulana.

Ei kai se väärin ole jos diggaa Mollen versiosta eniten?

 

[mjr]

Taisin tehdä hyvän päätöksen kun jätin elokuvan väliin, ihan mielikseenhän tätä sarjaa katsoo. Silti ei voi mitään, että edelleen tuntuu oudolta, että tämä piti vieläkin tehdä, kun oli jo kunnioitettu klassikko (vaikka aikansa lapsi) ja sitten hyvätasoinen moderni versio. Oltaisiin resurssit laitettu johonkin vähän tuoreempaan aiheeseen. Mutta mikäs tässä on katsellessa, kun oikein keskittyy niin saa ainakin ajottain kaikki muut versiot mielestään ja ottaa tämän itsenäisenä kertomuksena.

 

[mjr]

Välillä tuo Mäkilän näyttelijä puhuu täsmälleen kuin hämäläinen, joka yrittää matkia eteläpohjanmaan murretta: "yhrees erääs", ei voi kuin hymyillä. "Yh(y)res eräs" ja erittäin vahvasti ensimmäistä tavua painottaen, ja painotus säilyy melkein yhtä vahvana vaikka tulisikin noita pidennyksiä, esim. vaikka "kokeellahanko puukoolla".

 

[molari]

Hietanen oli joukkueen varajohtaja. Kirjassa tosiaan keskitytään tuon yhden puolijoukkueen vaiheisiin, jossa kaksi kivääriä siis. Kolmas kk--ryhmä mainitaan ohimennen kohtauksessa, jossa Kariluodon lähetti saa osuman vatsaansa. Siinähän mainitaan, että vihollinen puolusti jotain kukkulaa tavallistakin periksiantamattomammin ja Koskelan kolmannen kiväärin miehistö jää yhteen kasaan lukuunottamatta yhtä patruunankantajaa.

Tuo tosiaan selittää, ettei Hietasta näy kk:n "kimpussa", kun on vj. Lopussahan Rokka on vj, Jalovaara jojo, Määttä ja Vanhala ovat ylenneet ryhmänjohtajiksi.

 

[sampio]

Noista murteista sen verran, että en toki tarkoita, että homman pitäisi pelata kuin 30-luvulla varttuneilla, joilloin murteet olivat jopa niin vahvoja, että (muistaakseni Sotaromaanin esipuheessa tätä selvitettiin) Linnakin joutui niitä yksinkertaistamaan. En jaksa kävellä kirjahyllylle, mutta muistelen, että hän pyrki alunperin asiantuntijoidensa avustuksella autenttisiin ilmaisuihin, mutta niitä ei kustannustoimittajan mukaan olisi ymmärretty 50-luvullakaan täysin, joten varmasti ihan hyvä, että murteita liudennettiin jo alunperin kohti yleiskieltä. Onhan nuo erinäiset sanonnat yleiskielisinäkin nykynuorille vieraita, joten jos siellä täysin autenttinen karjalainen laulanta, savon viäntö tai pohjalainen jurputus kävisi, ei ehkä itsekään jaksaisi ainakaan lukea, ei ehkä kuunnellakaan sellaista.

 

[mjr]

Onhan nuo erinäiset sanonnat yleiskielisinäkin nykynuorille vieraita, joten jos siellä täysin autenttinen karjalainen laulanta, savon viäntö tai pohjalainen jurputus kävisi, ei ehkä itsekään jaksaisi ainakaan lukea, ei ehkä kuunnellakaan sellaista.

Ehkä sukupolvikysymys, mutta minulle olisi täysin kestämätöntä katsella Talvisotaa, jos se murre olisi väärin. Linnahan nyt tyylittelee esim. koko Pohjantähden murteen suhteen, antaa vahvan vaikutelman lounaishämäläisyydestä, mutta ei todellakaan tee sitä kirjaimellisesti. Vaikea kuitenkin pitää sitä ymmärryskysymyksenä vaan kirjallisena ratkaisuna. Epäilen myös että murros 30-luvulta 50-luvulle olisi kovin suuri, Suomi ei siinä ehtinyt kauheasti muuttua, sen jälkeen oli kyllä aika haipakkaa.

edit: 2000-luvun alkuvuosina tuli muuten ehkä äärimmäisin esimerkki tästä "nykyaikaistamisesta". Se oli joku kuvaus 1890-luvun nuorsuomalaisesta älymystöstä (lähinnä kai Järnefeltien piiristä) ja siinä ei puhuttukaan silloista kansallisen idealismin (ja osin suomi toisena kielenä -syndrooman) täyttämää kirjakieltä vaan sanottiin "mä" ja "sä" ja "mä rakastan sua" jne. Mikä siis oli sangen absurdia.

 

[Linnankundi]

Näin äkkiseltään väittäisin, että ensimmäiset Tampellan kevyet heittimet, joita tuntemattomassakin näkyy tehtiin 30-luvulla. Sitä ennen Nenosen Suomeen hankittiin ulkomaisia.

Joo, oli kranaatinheittimet Suomella käytössä, isä oli nimittäin reilut kolme vuotta siellä jossakin kranaatinheittimien kanssa touhuamassa.

 

[sampio]

Ehkä sukupolvikysymys, mutta minulle olisi täysin kestämätöntä katsella Talvisotaa, jos se murre olisi väärin. Linnahan nyt tyylittelee esim. koko Pohjantähden murteen suhteen, antaa vahvan vaikutelman lounaishämäläisyydestä, mutta ei todellakaan tee sitä kirjaimellisesti. Vaikea kuitenkin pitää sitä ymmärryskysymyksenä vaan kirjallisena ratkaisuna. Epäilen myös että murros 30-luvulta 50-luvulle olisi kovin suuri, Suomi ei siinä ehtinyt kauheasti muuttua, sen jälkeen oli kyllä aika haipakkaa.

Tarkoitin siis ymmärtämistä murteiden välillä, en niiden sisällä.

Mutta tällä ei sikäli ole väliä, koska muistin juuri päinvastoin kuin tuossa Sotaromaanin esipuheessa kerrottiin - jaksoin siis nousta kuitenkin tästä oluen ja kannettavan ääreltä. Kuten Pohjantähteen viittasitkin jo, Linna pyrki nimenomaan melko yleisesti ymmärrettävään esitykseen, jossa murrealueiden erot pyrittiin tuomaan esiin joillain tietyillä stereotyyppisillä säännönmukaisuuksilla. Tästä hän vielä erikseen huomautti kirjeenvaihdossaan kustantajan kanssa, ja toivoi, että murreasiantuntijat puuttuisivat vain selviin virheisiin ja mahdottomuuksiin hänen kässärissään. Tämä toive ei täysin toteutunut, vaan murrejannut virittelivät kielen lopulta aika pitkälle autenttisen kansankielen suuntaan. Sotaromaanin toimittamista kommentoinut professori Yrjö Varpio eli Varpion Yrjö meinasikin, että on pitkälti Linnan ansiota, että myöhemmin tajuttiin, ettei murre vs. kirjakieli ole täysin joko tai -kysymys.

 

[Fordél]

Silti ei voi mitään, että edelleen tuntuu oudolta, että tämä piti vieläkin tehdä, kun oli jo kunnioitettu klassikko (vaikka aikansa lapsi) ja sitten hyvätasoinen moderni versio. Oltaisiin resurssit laitettu johonkin vähän tuoreempaan aiheeseen. Mutta mikäs tässä on katsellessa, kun oikein keskittyy niin saa ainakin ajottain kaikki muut versiot mielestään ja ottaa tämän itsenäisenä kertomuksena.

Mun mielestä tällaiset spekuloinnit on turhia. Kuten on huomattu, tälle on ollut tilausta. Elokuva ja siitä tehty tv-sarja keräävät kovat katsojaluvut. Se, että tämä tehtiin, tuskin on pois mistään muusta. Itse asiassa sellainen juttu kannattaa tuoda esiin, että tämän Tuntemattoman myötä moni pienempikin leffateatteri keräsi viime ja tänä vuonna ihan uuden määrän katsojia. Oli siis palvelus suomalaisille leffateattereille.

 

[lautamies]

Ensin, 81mm kranaatinheitin on tullut Suomen armeijalle -32 Ranskasta ja se oli tärkeä jalkaväen tulitukiase erityisesti talvisodassa, kun helmikuun alkupuolella tykistöllä alkoi ammuspula.
Koko sotien ajan kevyt krh oli nopein jalkaväen tukiase, raskas 120mm oli sitten toiseksi nopein.
Oliko Lehto ryhmänjohtaja, edes Linnan romaanissa, minä olen ymmärtänyt, että hän oli ns. kiväärinjohtaja, konekiväärillähän oli ampuja/johtaja, lataaja ja ns. kantaja, joka kantoi panoksia (Riitaoja).
Saattoi olla, että kiväärinjohtaja oli myös ryhmänjohtaja, en tiedä varmasti?

 

[adolf]

Jopas on sopivasti ketju pinnalla. Juuri äskettäin katsoin elokuvan. Olikohan tämä nyt kolmas kerta, kun tämän uuden katsoin.

On toi kyllä vaikuttava teos. 3 kertaa itkin leffan aikana, vaikuttaa jotenkin tosi syvältä riipaisevan. Varsinkin tuossa vaiheessa kun Koskela palaa viimeistä kertaa rintamalle, katsoo 2 kuolleen veljen kuvia siinä kotonaan. Sopivasti luen juuri tuota Täällä Pohjantähden Alla sarjaa, niin tuossapa tajusin sen että ensinnäkin Akseli ja Elinahan näytetään tuossa samassa kohtauksessa ja miten heiltä sota taisi viedä lopulta kaikki lapset Muutenkin tuo on vaan niin hienosti saatu vangittua miten kammottava tilanne se on kaikille täällä ollut, kun tuollainen valtava suurvalta hönkii kaikella voimalla päälle ja ketään ole enää auttamassa silloin, kun Saksa rupesi vetelemään jo viimeisiään.

Jonkun aikaa sitä aina muistaa arvostaa tämmöisen leffan jälkeen noita sotaveteraanena, kaikkea sitä työn määrää mitä tämän nykyisen hyvinvoinnin rakentaminen on vaatinut jne. Ei ollut paljon krumeluureja silloin ja me valitetaan kaikista aivan paskamaisen yhdentekevistä asioista.

 

[Sistis]

Sopivasti luen juuri tuota Täällä Pohjantähden Alla sarjaa, niin tuossapa tajusin sen että ensinnäkin Akseli ja Elinahan näytetään tuossa samassa kohtauksessa ja miten heiltä sota taisi viedä lopulta kaikki lapset

Ei sentään kaikkia, Kaarina ja Juhani jäivät jäljelle. Mutta kyllähän tuota perhettä kovasti koeteltiin sodan melskeissä.

Näitä Tuntemattoman ja Pohjantähden yhdistelmiä on nähty useammassakin elokuvassa. Mollbergin Tuntemattomassa Koskela kertoilee Aleksi- ja Aku-sedistä (Tuntemattomassa näitä ei vielä nimetä, vaikka löyhästi sedistä maikitaankin). Koivusalon Pohjantähdessä Vilho pitää kuuluisan "Aliupseerit..."-puheensa, ja nyt tässä on tuo mainitsemasi kohta.

 

[jalperi]

Jopas on sopivasti ketju pinnalla. Juuri äskettäin katsoin elokuvan. Olikohan tämä nyt kolmas kerta, kun tämän uuden katsoin.

On toi kyllä vaikuttava teos. 3 kertaa itkin leffan aikana, vaikuttaa jotenkin tosi syvältä riipaisevan. Varsinkin tuossa vaiheessa kun Koskela palaa viimeistä kertaa rintamalle, katsoo 2 kuolleen veljen kuvia siinä kotonaan. Sopivasti luen juuri tuota Täällä Pohjantähden Alla sarjaa, niin tuossapa tajusin sen että ensinnäkin Akseli ja Elinahan näytetään tuossa samassa kohtauksessa ja miten heiltä sota taisi viedä lopulta kaikki lapset Muutenkin tuo on vaan niin hienosti saatu vangittua miten kammottava tilanne se on kaikille täällä ollut, kun tuollainen valtava suurvalta hönkii kaikella voimalla päälle ja ketään ole enää auttamassa silloin, kun Saksa rupesi vetelemään jo viimeisiään.

Jonkun aikaa sitä aina muistaa arvostaa tämmöisen leffan jälkeen noita sotaveteraanena, kaikkea sitä työn määrää mitä tämän nykyisen hyvinvoinnin rakentaminen on vaatinut jne. Ei ollut paljon krumeluureja silloin ja me valitetaan kaikista aivan paskamaisen yhdentekevistä asioista.

Kaarina ja se nuorin poika Juhani(a tms)? jäi vielä. Kuvataan Koivusalon TPA leffoissa. Ja oli kirjassakin.

Edit: Toi @Sistis ksen mainitsema setien mainitseminen ois ollu kiva tähänkin versioon ja Juhanin vilauttaminen kanssa. Kaarinahan oli muistaakseni jo menny naimisiin välirauhan aikana. Pisteet Louhimiehen versiolle siitä, että mainitaan se että tuli talvisodan aikaan kaks arkkua yhtäaikaa joissa oli Koskelan vellos humalakohtauksessa.

 

[adolf]

Juu, nuo Kaarina ja Juhani oli semmoisia mitä en itse muistanut. Elokuvasta en muista että näytetäänkö siinä heitä ja kirjassa en ole vielä päässyt niin pitkälle. Kolme veljestähän siinä elokuvassa (1968 versio) kuitenkin sotaan lähtee ja Vilho kuolee muistaakseni vasta aivan lopussa viimeisessä tykistökeskityksessä, kun taas Tuntemattomassa tuo tapahtuu jo hieman aiemmin.

 

[jalperi]

Juu, nuo Kaarina ja Juhani oli semmoisia mitä en itse muistanut. Elokuvasta en muista että näytetäänkö siinä heitä ja kirjassa en ole vielä päässyt niin pitkälle. Kolme veljestähän siinä elokuvassa (1968 versio) kuitenkin sotaan lähtee ja Vilho kuolee muistaakseni vasta aivan lopussa viimeisessä tykistökeskityksessä, kun taas Tuntemattomassa tuo tapahtuu jo hieman aiemmin.

TPA: n ja Tuntemattoman Vilhon kaatumiskohtaukset kirjoissa on yhteneväiset.

 

[jalperi]

Itseasiassa jos puhutaan totta niin oishan se hienoa, että ois saanu vähintään Juhani ja mahdollisesti Kaarina edes pari sekuntia riutuaikaa tässä , mikäli halutaan korostaa yhteyttä kirjojen välillä. Tämä siis täydellisessä maailmassa.
Edit: toki iso yleisö ei tälläsistä välitä tai huomaa.

 

[Sistis]

Juu, nuo Kaarina ja Juhani oli semmoisia mitä en itse muistanut. Elokuvasta en muista että näytetäänkö siinä heitä ja kirjassa en ole vielä päässyt niin pitkälle. Kolme veljestähän siinä elokuvassa (1968 versio) kuitenkin sotaan lähtee ja Vilho kuolee muistaakseni vasta aivan lopussa viimeisessä tykistökeskityksessä, kun taas Tuntemattomassa tuo tapahtuu jo hieman aiemmin.

Kaarina on elokuvassa kyllä. Tai no, 1968 valmistunut elokuvahan loppuu Akselin kotiinpaluuseen, ja jatko-osa Akseli ja Elina (romaanin kolmas osa) ilmestyi paria vuotta myöhemmin. Ja siinä Kaarina tulee vasta mukaan. Häntä esittää elokuvassa muuten vauvana Linda Lampenius, pitkälti siitä syystä, että hänen äitinsä Ulla Eklund hoiti siinä Elinan roolin. Elokuvahan loppuu Kaarinan ja Kiviojan Auliksen häihin.

Ja on se Juhanikin elokuvassa. Lausuu kolmen veljeksen lähtiessä YH:n aikaan rintamalle kuuluisat sanat: "Nyt hävisivät riihen taa", mihin Alma jatkaa: "Riihen taa meillä aina hävitään, kapinaan tai sotaan..".

Vilho kuolee elokuvassa astuttuaan rauhan tulon jälkeen miinaan. Outo ratkaisu Laineelta, koska kirjassa kuolema ja sitä kuvaava luku on identtinen Tuntemattoman vastaavan kanssa. Ja se on ikoninen kohtaus... Olisiko ollut niin, että tuo Laineen ratkaisu oli huomattavasti helpompi filmata?

 

[DAF]

TPA: n ja Tuntemattoman Vilhon kaatumiskohtaukset kirjoissa on yhteneväiset.

Parin sanan ero toki, mutta sisällöllisesti on näin.

 

[kamrat]

Parin sanan ero toki, mutta sisällöllisesti on näin.

Oliko muuta eroa, kuin että Tuntemattomassa puhuttiin inttityyliin Koskelasta ja TPTA:ssa Vilhosta (tai Vilho vaiteliaasta tjsp)?

 

[DAF]

Oliko muuta eroa, kuin että Tuntemattomassa puhuttiin inttityyliin Koskelasta ja TPTA:ssa Vilhosta (tai Vilho vaiteliaasta tjsp)?

Sieltähän se kirjoista selviää :) mutta juuri tämä nimitysero.

 

[jalperi]

Oliko muuta eroa, kuin että Tuntemattomassa puhuttiin inttityyliin Koskelasta ja TPTA:ssa Vilhosta (tai Vilho vaiteliaasta tjsp)?

Tarkistanpa tuon ite huomen kun on mummolta saatu TPA kirjatkin nyt, joita en siis aiemmin kannest kanteen lukenu.

 

[vdx mua zorbas]

Mun mielestä tällaiset spekuloinnit on turhia. Kuten on huomattu, tälle on ollut tilausta. Elokuva ja siitä tehty tv-sarja keräävät kovat katsojaluvut. Se, että tämä tehtiin, tuskin on pois mistään muusta. Itse asiassa sellainen juttu kannattaa tuoda esiin, että tämän Tuntemattoman myötä moni pienempikin leffateatteri keräsi viime ja tänä vuonna ihan uuden määrän katsojia. Oli siis palvelus suomalaisille leffateattereille.

Heh, keskustelupalstojen klassikoiden klassikko: "Tällaiset spekuloinnit ovat turhia." Spekuloinnin spekulointi se sitten vasta turhaa kai onkin, mutta uuden vuoden kunniaksi menköön.

Olen mjr:n kanssa samoilla linjoilla: näkemyksetöntä paskaa. En ymmärrä, miksi kolmas versio piti tehdä, koska omaa tulkintaa ei nimeksikään ole. Tämä ei tuo edellisiin versioihin mitään olennaista taiteellista lisäarvoa.

Toki jos rahaa halutaan tehdä, niin miksei näitä sitten voi tehdä aina 30 vuoden välein.

Ohjauksellisesti raina on hyvä, ihan sujuvaa kerrontaa, mutta kysyn: miksi. No, Louhimiehen tuotanto on muutenkin varsin keskinkertaista tavaraa, joten ei sitä kai muuta voinut odottaakaan.

 

[adolf]

Ohjauksellisesti raina on hyvä, ihan sujuvaa kerrontaa, mutta kysyn: miksi. No, Louhimiehen tuotanto on muutenkin varsin keskinkertaista tavaraa, joten ei sitä kai muuta voinut odottaakaan.

Minäpäs kysyn: Miksi ei?

Onhan tuo nyt kuitenkin nykypäivään päivitetty versio tuosta kirjasta. Ei minulla ainakaan mitään ongelmaa sen kanssa vaikka tuosta tehtäisiinkin vieläkin joskus vuosikymmenien päästä taas uusi tulkinta. Miksi ei voisi tehdä?

Keskinkertaisuus tuosta on Suomen oloissa ja muita täällä tehtyjä sotaelokuvia miettiessä aika kaukana minusta.

 

[vdx mua zorbas]

Onhan tuo nyt kuitenkin nykypäivään päivitetty versio tuosta kirjasta. Ei minulla ainakaan mitään ongelmaa sen kanssa vaikka tuosta tehtäisiinkin vieläkin joskus vuosikymmenien päästä taas uusi tulkinta. Miksi ei voisi tehdä?

Joo, ihan sama, tehkää vittu vaikka Levottomat uudestaan jos siltä tuntuu. Nyt elokuvateattereissa kautta maan - Lauri Törhösen Levottomat 2: Enemmän munaa, isommat tissit

 

[Ilmari Ahde]

Kun on elokuvan murteista ollut puhe, kuuluuhan siellä stadin slangiakin, oikeaslangisuudesta voi muut kinataan. Viimeinen vetäytyminen, juuri ennen kuin joen yli rynnitään, siellä joku huutaa jonkun äffällä alkavan sana, en tarkkaan muista miten meni enkä laiskana ala tarkistamaan, ”vasen sivu/laita f... !” Sitäpä en tiedä onko se ihan tarkoituksella vai onko ohjaajan huuto jäänyt nauhalle. Siitä voisi joku herkkänahka saada raskauttavan todisteen, Louhimies huutaa kuvauksissa näyttelijöille.