Isän työkaveri oli luistellut tänään kesärenkailla töihin sankassa lumisateessa maantiellä 30 km, kun mies ei ollut kotona vaihtamassa renkaita. Kuulemma vain pari risteystä meni pitkäksi... Ajeli myös kesäkumeilla kotiin yhä talvikelissä ja kai huomisenkin aikoi riskeerata, kun mies vaihtaa sitten viikonloppuna renkaat.
Ei vaan voi käsittää moista välinpitämättömyyttä. Jos ei nyt mitenkään itse pysty/viitsi renkaita vaihtaa, niin olisi edes nostanut kyytin ja käynyt päivän aikana vaihdattamassa.
Itsekin juttelin perjantaina erään ihmisen kanssa, joka oli illalla lähdössä hakemaan lapsenlastaan naapurikunnasta. Piti vaan ensin käydä kotona vaihtamassa toinen auto alle, kun siinä on jo talvirenkaat. Lapsenlapsen kanssa ei voi ottaa riskiä, yksin jos olisi liikkeellä, voisi kuulemma ajella kesäkumeilla.
Sanoin, että liikenteessä ei olla koskaan yksin. Että siinä vastaantulevassa autossa voi olla jonkun toisen lapsenlapsi.
Kolme päivää viimevuotista myöhemmin tuli laitettua talvirenkaat alle. Vertailu toki sinällään epäkuranttia, koska vuosi sitten vaihdoin renkaat ensimmäisenä päivänä, jolloin omistin ko. auton valoisaan kellonaikaan.
Yhdeksän vuotta vanhat Hakkapeliitat enimmäkseen katkenneilla nastoilla, mutta tuossa nurkassa ihanasti kumille tuoksuu uudet Bridgestonen kitkat jotka saan alle puolentoista viikon päästä. Sitä odotellessa priorisoin junaa (toki sen jälkeenkin, mutta tässä ketjussa voi kiillottaa kilpeään sanomalla noinkin).