Päivittäin käytän autoa ja 20 vuotta ajanut kitkoilla ja yhden ainoan kerran on ollut fiilis, että peilikirkkaalla jäätiellä Sysmän perukoilla 15 asteen pakkasessa olisi nasta saattanut luoda turvallisuuden tunnetta, mutta siitäkin selvittiin.
Kitkaa ajetaan perstuntumalla ja nastaa korvalla. Siinä vaiheessa kun korva kertoo nastoilla, että ” ny se nasta ottaa kiinni” (eli rengas lähtee joko sutimaan tai luistamaan rapirapirapi...), niin väitän, että kitkalla on sama ote tiehen, mutta se lähtee hienovaraisemmin liukumaan ilman teatraalista rapinaa. Jos tässä kohtaa tilannenopeus on kesäolosuhteiden mukainen niin pöpelikössä ollaan.
Väitän: kitkalla pärjää, jos ajaa ennakoiden, mutta jos ajamisen tueksi haluaa nastojen rapinan kertomaan renkaan otteesta tiehen, niin sitten mennään sen mukaan ja nasta on silloin ok.