Tämä on ihan mielenkiintoinen asia.
Olisiko se niin, että siihen natsilippuun vain symboloituu ihmisten mielissä paljon enemmän vihaa ja väkivaltaa? Siitä tuleva tunnereaktio on näin paljon voimakkaampi, ja jokainen sitä lippua heiluttava ihminen assosioituu ihmisten mielissä jonkinlaiseksi verenhimoiseksi murhaajaksi, joka haluaa hävittää kaikki vähemmistöt.
Natsilippu on yhtä kuin Hitler, ja Hitler on synonyymi todella monille ihmiskunnan kammottavimmasta hirviöstä.
Stalin ja esimerkiksi Pol Pot olivat kuitenkin aivan saman kategorian hirviöitä. Stalinin murhauskampanjoista ja miljoonien ukrainalaisten tappamisesta nälkään ei kuitenkaan ole kummoisestikaan videotallenteita näytetty ihmisille ympäri maailmaa. Ja Pol Potista valtaosa ei varmaan edes tiedä, kuka hän oli ja mitä teki.
Ei näiden ihmisten edustamiin symboleihin vain täten ole voinut muodostua ihmisten mielissä niin vahvaa tunnelatausta, Natseista ja heidän hirmutöistään taas on dokumentoitu semmoiset määrät elokuvia, TV-sarjoja, kirjoja ja dokumentteja, että siltä ei kukaan ole voinut mitenkään välttyä.
Yksi selitys natsien paikalle hirviögalleriassa on se, että he edustavat länsimaillä torjuttua ja kiellettyä irrationalismia, vaikkakin tämä ajatussuunta on vankasti paikallaan länsimaisessa filosofiassa. Irrationalismilla tarkoitetaan jotakin muuta kuin vetoamista Järkeen, joka on kaikille ihmiselle sama eli järjenkäytön pitäisi johtaa yhteisesti hyväksyttyihin päämääriin.
Marxismi pyrkii taas paikantamaan juurensa Valistukseen, jonka keksintöihin kuuluvat niin demokratia kuin ihmisoikeudetkin. Demokratia nimenomaan siinä mielessä kuin se nykyään pyritään käsittämään eli kansanvaltana, ei vain vapaiden miesten valtana. Ei ole sattumaa, että työväenlauluissa saamme kuulla paljon valistusajan ideoita.
Ikävä kyllä, valistusfilosofi Rousseaun ajatukset johtavat sekä valistukseen että irrationalismiin, joten aika sotkuinen on se vyyhti, jolla pyritään ikäänkuin oikeuttamaan natsien keskeisempi asema hirviögalleriassa. Rousseau kuuluu taas marxilaistenkin ihailemiin pyhimyksiin. Yhteistahto on hyvin vaarallinen käsite, ei sovi lasten ulottuville.
Kommunismi kuitenkin mielletään pyrkimyksenä johonkin yhteiseen hyvään, mistä kaikki saavat osansa. Siksipä kukaan ei ole halunnut kieltää demareitakaan, jotka ovat kuitenkin työväenliikkeen mensevikkejä, revisionistejä. Demaritkin haluavat jakaa sitä yhteistä hyvää, mutta demokratian keinoin. On kaikille yhteinen kukkaro, josta jokainen saa viikkorahansa.
Tässä mielessä kommunismi on kuitenkin meille tutumpaa ajattelua, ihan jo Paavalin ajoista lähtien. Kaikki ovat samanlaisia, kaikki ovat yhtä arvokkaita, kaikki ovat veljiä keskenään, kuten työväenlaulussa niin kauniisti kerrotaan. Ja kaikkien omaisuus on yhteistä. Natsit, sosialisteja nämäkin, lisäsivät yhteisen syntyperän ja poistivat kaikkien samanarvoisuuden.
Natsismin juuret ovat toisenlaisessa mytologiassa, jossakin rodun ja veren ja sodan mytologiassa. Natsismin käyttämä kuvasto on toisenlaista kuin kommunistien; natsit eivät edes pyri yhteiseen hyvään, vaan tietyn kuvitteellisen rodun tai valtion hyvään. Toisaalta, riippumatta eri teistä, kumpikin puoli onnistui luomaan hirviömäisen valtion, joka tuhoaa kansalaisensa elleivät nämä ole täysin kuuliaisia valtiolle, toki juutalaisille ei tämäkään riittänyt.
Hakaristi symbolina vie ajatukset jonnekin myyttiseen historiaan, arjalaisen valloittajaheimon maailmaan. Tätä maailmaa monet natsit, ei tosin Hitler, pitivät tavoittelemisen arvoisena. Hitler oli vain uskovinaan myytteihin. Tämä ei tehnyt hänen ajatuksistaan vähemmän sekopäisiä.
Hakaristin kieltämisellä pyritään myös kieltämään kulttuurimme irrationalistiset juuret. Länsimaisella filosofialla on myös kääntöpuolensa, voiman, vallan ja sodan ihannointi. Roomakin rakennettiin tälle perustalle. Natsit hyödyntävät joitakin kulttuurimme perusajatuksia, mutta kieltävät ne ajatukset, joista mielellämme puhuisimme: jotka kuuluvat juhlapuheisiin.
Ei ole selvää, mitä hakaristin kanssa tulisi tehdä. Symbolia ei voi kieltää, sen juuret ovat muinaisuudessamme ja vaikea on rajoittaa sen käyttöäkään. Ihmisten mieliä ei voi kahlita, tässä mielessä hakaristi on merkityksetön: on samantekevää, minkä symbolin alla tai symbolitta jokin länsimaille vieras ajatusmaailma itää.
Kaikki, jokainen, yhteinen saattaa aikanaan taas saada todellisen haastajansa jotkut, harvat, yksityinen - teemoilla liikkuvista ja voi käydä niinkin, että kapitalismi sinänsä tuhoaa ajattelunsa perusideat: yksityinen intressi saattaa nousta niin tärkeäksi, että vain sillä on merkitystä. Putin ja hänen "demokratiansa" on siitä ikävä esimerkki. Vallankumous tosiaan syö jopa itsensä.
www.hs.fi
