Tulisiko hakaristilippu sekä muita ikäväksi koettuja symboleja kieltää lailla?

[Osmo Rapeli]

Intialainen kaverini meni äskettäin pitkästä aikaa kotiin käymään. Hänet oli toivotettu tervetulleeksi kirjoittamalla hänen nimensä ja jotain talon seinään ja siinä oli pari hakaristiäkin. Olisiko tuo kuva sensuroitava ennen kuin sen julkaisee somessa?

Facebook saattaa tuollaisen sensuroida. Tekoäly tunnistaa.

 

[jussi_j]

Facebook saattaa tuollaisen sensuroida. Tekoäly tunnistaa.

Kävin tarkastamassa ja facessa oli. Toki tausta oli epätasainen, vähän kun tiiliseinä missä tiilet oli erivärisiä ja sattumalla aseteltu. Ei välttämättä erotu AI:n silmään.

 

[Osmo Rapeli]

Kävin tarkastamassa ja facessa oli. Toki tausta oli epätasainen, vähän kun tiiliseinä missä tiilet oli erivärisiä ja sattumalla aseteltu. Ei välttämättä erotu AI:n silmään.

Facebook saattaa sensuroida saman kuvan yhdeltä ja sallia sen toiselta. Voi myös tulla bänniä jostain vuosia vanhasta jaosta, jos vaikka Ylen jutun kuvassa on joku asemies tms.

 

[jalperi]

Tässä on hyvä artikkeli tähän ketjuun

Tiesitkö, että hakaristejä oli karjalaisissa tekstiileissä? Tutkijat kertovat natsisymbolin historiasta ja voidaanko se kieltää

Hakaristin poliittinen yhteys natseihin on kiistaton. Symbolilla on ollut historiassa kuitenkin lukuisia muita merkityksiä eri uskonnoissa ja kulttuureissa.

www.iltalehti.fi

Hakaristiin liitetyt laajat mielleyhtymät natsismiin ovat puhuttaneet myös Suomen uskonnollisissa yhteisöissä. Suomen Buddhalaisen Unionin hallituksen puheenjohtaja Irma Rinne sanoo, että heille swastika on koristesymboli.

– Suomessa sillä ei kauheasti koristella seiniä, taloja tai koruja. Minusta on tarpeetonta, että kaikki hakaristin näköiset merkit tulkitaan heti natsisymboleiksi. Tai ylipäätään näin pinnallisten merkkien annetaan vaikuttaa ennakkoluuloihin.
----
Suomella on myös oma historiansa. Liisa Väisänen kertoo, että hakaristejä on löytynyt arkeologisista löydöistä jo pronssikaudelta ja viimeistään rautakaudelta. Rakennuksissa sitä on käytetty taas eräänlaisena onnenmerkkinä.
----

– Merkkihän on merkki. Se ei ole itsessään mitään. Mutta missä yhteydessä se esitetään? Konteksti tekee siitä hyvän tai pahan. Hakaristihän ei ole Suomessa natsisymboli, vaan se on vapauden ja itsenäisyyden symboli, Suomen Ilmavoimamuseon johtaja Kai Mecklin sanoo.
---
– Symbolin yleiskielto saksalaiseen tapaan rajoittaisi uskonnonvapautta. Aasialaiset uskonnolliset yhteisöt ovat olleet siitä huolissaan Pohjois-Amerikassa ja Euroopassakin.

 

[IceWalker]

Tässä on hyvä artikkeli tähän ketjuun

Tiesitkö, että hakaristejä oli karjalaisissa tekstiileissä? Tutkijat kertovat natsisymbolin historiasta ja voidaanko se kieltää

Hakaristin poliittinen yhteys natseihin on kiistaton. Symbolilla on ollut historiassa kuitenkin lukuisia muita merkityksiä eri uskonnoissa ja kulttuureissa.

www.iltalehti.fi

Hakaristisymbolin ohella ikävää on myös se, että nk. hitlerviikset ovat saaneet niin kielteisen merkityksen, ettei kukaan (so. tavallinen ihminen) niitä enää käytä. Tämä on perin onnetonta, koska näillä viiksillä oli myös toisenlainen kantajansa, Chaplin. Poliittisesti oli äärivasemmalla. Tietyssä vaiheessa uraansa Chaplin, tosin hieman huolimattomammin, sonnustautui viiksiinsä, joita asiaan perehtymätön helposti saattaisi pitää kiellettyinä.

Hitlerviiksien tilanne on sikäli mielenkiintoinen, että niiden käyttöä ei ole varsinaisesti kielletty, mutta toisaalta niiden käyttö johtaa heti ajatukset huomattavan latautuneeseen persoonaan, Hitleriin. (Kukaan ei ole huomannut arvostella kasvissyöjiä näillä perustein). Joka tapauksessa, viiksien käyttö saa aikaan tulkintaprosessin, jossa näyttää olevan kaksi haaraa: koominen ja aatteellinen.

Koominen (1) liittyy lukuisiin julkisiin presentaatioihin, joissa kantajasta selvästikin halutaan tehdä naurettava. Kantaja lausuu jotakin yliampuvan typerää ja yleisön on tarkoitus antaa naurullaan vastineen kantajalle. Tämä oli hauskaa. Poliittinen taas viittaa siihen, että kantaja haluaa tietoisesti samaistua kansallissosialistisiin ajatuksiin. Varmaan Pekka Siitoin oli "elävä" esimerkki tästä. Tosin kyseinen henkilö saavutti melkoisen camp-maineen, niin että hänen viiksiensä kieltäminen olisi johtanut komediaan, jopa farssiin.

(1) (En usko, että koominen on tietoista viittaamista Chapliniin).

Kolmatta vaihtoehtoa ei länsimailla vieläkään ole olemassa. Henkilöä, joka ei ole poliittisesti tietoinen tai koomikko ja joka silti pitää hitlerviiksiä. Ilmeisesti tällaisen tilanne vaatii vielä ainakin yhden sukupolven, jotta sinänsä ilmaisuvoimaiset viikset pääsevät oikeuksiinsa. Auttaisiko asiaa tieto siitä, että Hitler itse vaihtoi viiksimalliinsa pitemmistä viiksistä siksi, että kaasunaamarin pito tuotti pitkissä viiksissä ongelmia? Arvelen toisaalta, että sitä mukaan kun nuoriso tyhmistyy tiedottomuutta muistuttavaan tilaan, myös hitlerviiksien paheksuttavuus katoaa kulttuuristamme.

Merkillistä on se, että Stalinin käyttämä, kampaa muistuttava viiksityyli ei ole milloinkaan joutunut epäsuosioon. Itse asiassa, oikeastaan mitään Stalinin käyttämistä tyylillisistä aspekteista ei ole ollut ehdottomasti kiellettyä. Joitakin jopa ihannoitiin aikanaan, edellisen syvän idiotian aallon aikana (ennen siis someaikaa). Puhumme kuitenkin henkilöstä, jonka kontolla on hirvittävä määrä tapettuja ja kidutettuja ihmisiä.

Stigmat kulttuurisessa virrassamme tuntuvat olevan kovasti valikoituvaa sorttia. Tämä kielii myös siitä, että individualistinen ajatusmalli ei ole lainkaan niin pesiytynyt kulttuuriimme, kun ehkä toivottaisiin. Toisin sanoen, voisimme antaa mille tahansa asialle uusia merkityksiä ja toisaalta tunnustaisimme, että merkitykset eivät ole pysyviä. Hitler käytti tiettyjä viiksiä, mutta hänenkään valintansa ei leimannut pysyvästi viiksimallia. Kyseessä oli Hitlerin yksilöllinen valinta, joka oli vain hänen valintansa, eikä sen olisi pitänyt vaikuttaa muihin.

Hitlerviiksien epäsuosio on itse asiassa voitto Hitlerille. Hänen merkittävin saavutuksensa oli se, että tietty viiksimalli symbolisoi vain häntä länsimailla. Mitä tälle asialle oikein voitaisiin tehdä? Tarvittaisin vähintään 12 rohkeaa ja kuuluisaa miestä, joka kävisivät yhdessä taisteluun woken aaltoja vastaan. Aivan varmaa nimittäin on se, että wokestakin löytyy joku, jolla on tarpeeksi älliä huomatakseen viiksimallin yhtäläisyydet Hitleriin. Miesten pitäisi rohkeasti todeta, että viiksimallissa vallitsee sadan vuoden katkos ja kyseessä on itse asiassa täysin uusi viiksimalli.

Ratkaisuksi tarjoan siis uudelleenmäärittelyä, johon tarvitaan tietenkin syvällisen tyyligurun sivistyspohjaa. Tarvitaan argumentteja, jotka osoittavat, ettei tietty malli lainkaan ole sidoksissa Hitleriin, vaan on peräisin aikaisemmilta aikakausilta. Kyseessä on ikäänkuin eräänlaisen sillan tekeminen uuden ja vanhan välille. Sillan alle jää kaikki kulttuurinen jäte. Siitä jälleen pääsevät ylitse ne, jotka ovat kyllästyneet vain yhden tulkinnan maailmaan. Ja tarvitaan myös historijoitsija, joka selkeästi osoittaa, että me voimme muuttaa asioita yhteisesti (tämä siis vastakohtana vain yksilön tekemälle päätökselle).

Me voimme unohtaa myös Hitlerin ja hänen kammottavan kauhugalleriansa. Voimme työntää hänet rinnakkaistodellisuuteen viiksineen päivineen, niin ettei hän pystyisi enää haudan takaa hallitsemaan tämän kunnianarvoisan viiksimallin käyttöä. Vielä uljaampaa on tämän asian tekeminen tietoisen päätöksen kautta, tietoisen syrjäänheittämisen kautta. (Kuten Eestissä tehtiin Stalinin patsaille ja muulle rihkamalle). Positiivisia asioita voi tapahtua, kuten hyvä esimerkki kravatin joutumisesta kulttuurisen virran sivu-uomaan osoittaa. Tästä on kiittäminen G.W. Bushia ja Tony Blairia.

Sanna Marin ei tässä tapauksessa voi todennäköisesti auttaa riippumatta feministien syvimmistä toiveista, mutta ehkäpä Petteri Orpo voisi. Pitäisi odottaa vain sitä, että hänelle parta pääsisi kasvamaan. Toki se edellyttää ensin murrosiän saapumista tiettyyn vaiheeseen. Poliittisesti kysymys on kovin herkkä ja jakaa ihmisiä. Toisaalta, Saksan ulkopuolelta löytyy merkittäviä poliitikkoja, jotka voisivat laittaa itsensä likoon tässä tärkeässä asiassa. Macronin kuvitteleminen hammasharjaviiksiin on vaikeata ja synnyttää tahtomattaan koomisia ulottuvuuksia. Investointipankkiirit eivät käytä leukapartaa tai viiksiä.

Syytä tällaiseen voidaan arvailla. Kyse voi olla vain parranhoitoon kuluvasta ajasta. Ehkä on helpompaa näyttää Julius Ceasarin mallia, jolloin siitä seuraa myös tiettyjä syvempiä perusolettamuksia henkilön luonteesta. Nopea, tehokas, julma, vailla mitään inhimillistä: tyypillinen pörssihanu kaiken kaikkiaan. Pakko tässä myös ajatella sitä, että mielikuvat hitlerviiksistä ja pankkiirista vievät tahtomattaan suuntaan, joka ei ole kapitalistille mieluinen. Ehkä myös tämä maailma sisältää niin paljon julmuutta, että sileä pinta tarvitaan viestimään päinvastaista. Kätketty on avointa ja avoin kätkettyä.

Ymmärrän kuitenkin sen, että joku korostaa tässä teknologian, siis parranajokoneen merkitystä. Kyseessä olisi puhtaasti tekniikkaan liittyvä asia, nopeus ja kätevyys. Mutta keksintö tukee vallitsevaa pankkiirikulttuuria ja vahvistaa sitä. Viikset eivät saa rantautua sinne, missä tehdään kovaa bisnestä. Kieliväthän ne myös huolimattomuudesta, sillä aina ei jaksa katkaista jokaista viiksikarvaa millilleen. Mutta huolimattomuus symbolisoi myös itse elämää, joka ei ole lainkaan niin hallittavaa kuin markkinoilla unelmoidaan.

Symbolit vaeltavat kuin geenit ajan virrassa. Ne kiinnittyvät johonkin kantajaansa ja luovat siteen tämän ja kantajiensa välille. Olemme jälleen kaukana individualismista, vaikkakin symbolien valintaan liittyy vapauden aspekti. Voimme valita minkä tahansa viiksimallin, kunhan emme vaan valitse sitä yhtä pahaa.

Tämän itsenäisyyspäivän kunniaksi lisää hammasharjaviiksiä maailmaan. Pian olemme syrjäyttäneet vallitsevat mielikuvat viiksityylistä ja voimme hengittää vapauden ilmapiirissä.

 

[Ann Arbor]

Viiksien lisäksi myös perinteinen germaaninen nimi, Adolf variaatioineen on joutunut de facto pannaan, siinä missä vapaan maailman johtajana toimii Stalinin kaima... Adidas on kuitenkin säilyttänyt nimensä.

 

[BitterX]

Viiksien lisäksi myös perinteinen germaaninen nimi, Adolf variaatioineen on joutunut de facto pannaan, siinä missä vapaan maailman johtajana toimii Stalinin kaima... Adidas on kuitenkin säilyttänyt nimensä.

Mielestäni on varsin ymmärrettävää, etteivät saksalaiset vanhemmat halua nimetä lapsiaan Adolfiksi. Muuten nimi Adolf ei ole joutunut mitenkään pannaan - esimerkiksi Adolfstraße tai Adolfplatz löytyy hyvin, hyvin monista saksankielisistä kaupungeista ja kylistä.

Ei sitä pannana voi pitää, jos ihmiset eivät nimeä halua lapselleen antaa.

Lisäksi natsisymbolien kieltämisessä Saksassa ja Itävallassa sekä myös haluttomuudesta käyttää nimeä Adolf on kyse siitä, mistä erityisesti Saksaa (ei niinkään Itävaltaa) on kehuttu ja mitä toistuvasti on viime vuoden aikana vaadittu Venäjältä. Omien hirveiden virheiden tunnustamisesta, tavallaan kollektiivisesta katumuksesta ja sen varmistamisesta, että samat virheet eivät enää ikinä toistu.

 

[Stonewall]

Hakaristiin kohdistuva vaino on toki toisaalta ymmärrettävää vastareaktiota sodan jälkeen, mutta toisaalta äärimmäistä omaan napaan tuijottamista ja kulttuuri-imperialismin jäänne. Kyseessä on vuosituhansia vanha symboli, jota on käytetty kautta maailman. Ehkä jopa enemmän Euroopan ulkopuolella, mutta täälläkin laajasti. Kielto natsien suhteellisen lyhytaikaisen toiminnan vuoksi osoittaa huonoa historian ja kulttuurin ymmärrystä. Samalla jätetään tylysti huomioimatta Euroopan ulkopuoliset kulttuurit kolonialistiseen tapaan. Huomionarvoista on, että juutalaiset eivät ole vaatineet symbolin kieltoa, vaikka sen alla eniten kärsivät.
Kun symboli on ollut tuhansia vuosia hyvän symboli, niin vaikeaa nähdä että vuosikymmenen tai parinkaan takia sitä voidaan kieltää

Itse en kannata yleistä sensuuria. Ainoastaan valheellista propagandaa ja väkivaltaan tai syrjintään yllyttävää toimintaa tulisi etukäteen sensuroida ilmiselvissä tapauksissa. Muutoin riittää, että teoistaan ja sanoistaan vastaa jälkikäteen. Jos joku haluaa julkisesti ilmoittaa olevansa Hitlerin tai Stalinin opetuslapsi symbolia kantaen, niin sen parempi. Osaamme varmasti suhtautua ko. henkilöön.

 

[SergeiK]

Sain yhden ulkoistussopparin tekemisen yhteydessä silloiselta intialaiselta toimittajalta patsaan lahjaksi joka esitti elefanttia jossa oli hakaristi. Itsekeskeisenä länkkärinä naureskelin firman saunailloissa että sain "natsinorsun", mutta jossain vaiheessa aloin selvittää mistä hommassa oli kyse.

Kyseinen patsaskombohan merkitsi hindulaisuudessa busines-suhteen onnistumista ja sen antaminen oli oikeasti minulle suuri kunnia, koska en kuitenkaan ollut tuossa transitiossa se neuvottelujen pääjehu.

Otsikon kysymykseen - ei pidä. Näin kontekstisidonnaisessa asiassa suomalainen lainsäätäjä pomminvarmasti kirjaisi lakiin sen verran epäselvät teon määritelmät että kaiken maailman raijatoiviaset pääsisivät nostamaan syytteitä kehäpäätelmin ajatustenluvun ja/tai keksittyjen tekojen perusteella.

 

[Vesuri]

Lisäksi natsisymbolien kieltämisessä Saksassa ja Itävallassa sekä myös haluttomuudesta käyttää nimeä Adolf on kyse siitä, mistä erityisesti Saksaa (ei niinkään Itävaltaa) on kehuttu ja mitä toistuvasti on viime vuoden aikana vaadittu Venäjältä. Omien hirveiden virheiden tunnustamisesta ja sen varmistamisesta, että samat virheet eivät enää ikinä toistu.

Uskoisin kohtuullisen varmaksi että myös Venäjä tunnustaisi virheitä jos niitä historiasta löytyisi. Tähän astiseen historiaan kuuluu lähinnä sorrettujen kansojen vapauttamista ja etujen valvomista, joten mihinkään anteeksipyyntöihin ei ole aihetta.

 

[BitterX]

Uskoisin kohtuullisen varmaksi että myös Venäjä tunnustaisi virheitä jos niitä historiasta löytyisi. Tähän astiseen historiaan kuuluu lähinnä sorrettujen kansojen vapauttamista ja etujen valvomista, joten mihinkään anteeksipyyntöihin ei ole aihetta.

Totta, pitkään jatkuneella historian vääristelyllä ja propagandalla on saatu aikaiseksi se, että mihinkään katumukseen ei nähdä tarvetta.

Mutta pointtini on siis se, että kun me oikeutetusti vaadimme samaa kansallisen historian perkaamista Venäjältä minkä Saksa on tehnyt, kannattaa myös saksalaisten suhtautumista kaikenlaiseen natsisymboliikkaan peilata juuri tässä samassa valossa. En nimittäin näkisi lainkaan haitallisena sitä, että vaikkapa Stalinin ja hänen suorittaman kansanmurhan sekä etnisten puhdistusten glorifiointi olisi jossakin vaiheessa Venäjällä lailla kielletty. Ja että venäläiset jossakin vaiheessa suhtautuisivat samalla vastenmielisyydellä näkemäänsä Stalin-symboliikkaan, kuin saksalaiset natsisymboliikkaan.

 

[444]

Sain yhden ulkoistussopparin tekemisen yhteydessä silloiselta intialaiselta toimittajalta patsaan lahjaksi joka esitti elefanttia jossa oli hakaristi. Itsekeskeisenä länkkärinä naureskelin firman saunailloissa että sain "natsinorsun", mutta jossain vaiheessa aloin selvittää mistä hommassa oli kyse.

Kyseinen patsaskombohan merkitsi hindulaisuudessa busines-suhteen onnistumista ja sen antaminen oli oikeasti minulle suuri kunnia, koska en kuitenkaan ollut tuossa transitiossa se neuvottelujen pääjehu.

Otsikon kysymykseen - ei pidä. Näin kontekstisidonnaisessa asiassa suomalainen lainsäätäjä pomminvarmasti kirjaisi lakiin sen verran epäselvät teon määritelmät että kaiken maailman raijatoiviaset pääsisivät nostamaan syytteitä kehäpäätelmin ajatustenluvun ja/tai keksittyjen tekojen perusteella.

Käytiin eräässä intialaisessa ravintolassa Tampereella viikonloppuna, ja siellä roikkui seinällä tuollainen veistos. Naureskelin puolisolleni ensin, että aika rohkeaa laittaa natsinorsu seinälle, mutta totesin toki myös perään, että taitaa olla jokin hieman vanhempi symboli kyseessä. Vahva on kyllä assosiaatio, sitä ei voi kiistää.