Täytyy sanoa, että luotto Torontoon oli koetuksella Tampa- ja Chicago-pelien jälkeen, ja kaikka kriisin merkit olivat ilmassa Leafsin ollessa 5-2 tappioasema toisen erän loppupuolella Flyersia vastaan viime yönä. No, Leafs (tai St. Pats, kun noissa paidoissa pelasivat) teki ihmenousun viimeisen 25 minuutin aikana yhdessä kauden viihdyttämimmistä peleistä, mitä olen nähnyt. Ja tunnelma hallissakin oli huikea. Jos se ei selviä jo loppunumeroista, maalivahdit eivät ihan parhaimmillaan olleet.
Matthewsille tapahtumarikaspeli: hylätty maali, isossa roolissa useammassa Phillyn maalissa ja lopulta kaksi isoa maalia kolmannessa erässä. Kai plussalle lopulta jäätiin, mutta ei tässä todellakaan mistään Selke-ehdokkaasta puhuta; puolustussuuntaa on vielä tekemistä eikä oman pään aloituksia vain voi hävitä toistuvasti.
*
Tampa on ollut koko kauden ylivertainen runkosarjajoukkue, ja Chicago ja Philadelphia olisivat tämän vuoden forminsa perusteella myös selviä poff-joukkueita. Siinä mielessä vastustajat eivät ole olleet helppoja. Silti trendi olisi ollut huolestuttava, jos Leafs olisi hävinnyt kolme peliä laatujoukkueita vastaan putkeen kotikaukalossaan. Ongelmia pelissä kuitenkin vielä riittää, ja ennen kaikkea puolustuspelin virheille on tehtävä jotain ja pian, jos Bruins halutaan kaataa poffien ensimmäisellä kierroksella.
Nylander ollut kahdessa viimeisessä pelissä Leafsin parhaimmistoa, kun on päässyt pelaamaan taas Matthewsin kanssa. Ruotsalainen on nyt kiekossa paljon enemmän, ja kiekottomanakin aktiivisuus on ihan toista luokkaa kuin aikaisemmin. Matthews ei siis missään nimessä ole pelannut edes parasta peliään, mutta Nylander näyttää silti ihan eri pelaajalta, kun pelaa Austonin kanssa. Iso vaikutus jenkillä on Nylanderin peliin, kun pelkkä "läsnäolon" vaikutus on noin suuri. Saa nähdä, siirtyykö Nylander pudotuspelien kynnyksellä takaisin Matthewsin ketjuun pysyvästi.