SaucerPass
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Leafs
Kun pyhien aikana on ollut taas aikaa katsoa enemmän Leafsin pelejä, niin pari seikkaa voisi nostaa esiin.
1. Leafsin puolustaminen on edelleen kaikkea muuta kuin liigan kärkeä. Andersen pystyy vireessä ollessaan virheitä tietysti paikkaamaan, mutta vaikea nähdä, että tällaisella puolustuspelaamiselle voidaan mennä pitkälle keväällä.
Puolustajista Rielly-Hainsey-pari on hoitanut ruutunsa mallikkaasti, Gardiner-Zaitsev-pari alisuorittanut, mutta suurimmat ongelmat ovat kuitenkin kolmosparissa. Ei Roman Polakia ja vielä vähemmän Martin Marincia pitäisi enää edes peluuttaa nyky-NHL:ssä. Connor Carrickin vähäistä vastuuta tässä rosterissa ihmettelen itse, ja niin tekee moni muukin. Vielä useampi vaatii Marlies-pakeille, ennen kaikkea Travis Dermottille mahdollisuutta.
2. William Nylander näyttää aivan eri pelaajalta, kun pääsee taas pelaamaan Matthewsin kanssa. Kemia kavereiden välillä on kiistaton, ja esimerkiksi viime yönä San Josea pari oli huikeassa lennossa ja loi todella monta laadukasta maalipaikkaa.
Tulevaisuutta ajatellen tietysti mietityttää, kuinka isoa sopimusta Nylanderille kannattaa tarjota, jos hän ei pysty omaa (kakkos)ketjua kannattelemaan, vaan on parhaimmillaan Matthewsin siipimiehenä. No, toisaalta kyllähän sitä tasaisesti kuulee myös, kuinka paljon enemmän ykkössentteristä saisi irti, jos vierellä olisi kunnon laituri. Jälkimmäisen ruudun Nylander täyttää jo.
3. Nazem Kadri aloitti kauden hyvin, mutta sitten koitti pitkä kylmä kausi. Viime yönä Kadri sai ensimmäisen pisteensä sitten marraskuun lopun. Siinä missä Kadri sentään aloitti kauden hyvin, Komarovin Leon ura saattaa olla kääntymässä laskuun: 42 peliä, 4+6. Tehot yksinkertaisesti eivät riitä, kun kyse ei ole nelosketjun pelaajasta, vaan peliaikaa on tullut paljon Marleaun ja Kadrin kanssa. Komarovin laukaisuprosentti on kyllä todella alhainen, joten toivotaan, että "puck luck" kääntyy kauden jälkimmäisellä puoliskolla ja taantuma johtuu ennen kaikkea huonosta tuurista.
Vaikka viimeaikojen kuntopuntarissa Leafs ei loistakaan ja on pelannut jo 42 ottelua, eroa Floridaan ja Detroitiin, jotka tällä hetkellä se suurin uhka pudotuspelipaikalle ovat, on jo 11 pistettä. Huonosti saa Leafs pelata, jotta tuollaisen etumatkan hukkaa, mutta tällä kaudellahan piti jo menestyä eikä vain osallistua pudotuspeleihin. Tuota taustaa vasten formi huolestuttaa hieman.
1. Leafsin puolustaminen on edelleen kaikkea muuta kuin liigan kärkeä. Andersen pystyy vireessä ollessaan virheitä tietysti paikkaamaan, mutta vaikea nähdä, että tällaisella puolustuspelaamiselle voidaan mennä pitkälle keväällä.
Puolustajista Rielly-Hainsey-pari on hoitanut ruutunsa mallikkaasti, Gardiner-Zaitsev-pari alisuorittanut, mutta suurimmat ongelmat ovat kuitenkin kolmosparissa. Ei Roman Polakia ja vielä vähemmän Martin Marincia pitäisi enää edes peluuttaa nyky-NHL:ssä. Connor Carrickin vähäistä vastuuta tässä rosterissa ihmettelen itse, ja niin tekee moni muukin. Vielä useampi vaatii Marlies-pakeille, ennen kaikkea Travis Dermottille mahdollisuutta.
2. William Nylander näyttää aivan eri pelaajalta, kun pääsee taas pelaamaan Matthewsin kanssa. Kemia kavereiden välillä on kiistaton, ja esimerkiksi viime yönä San Josea pari oli huikeassa lennossa ja loi todella monta laadukasta maalipaikkaa.
Tulevaisuutta ajatellen tietysti mietityttää, kuinka isoa sopimusta Nylanderille kannattaa tarjota, jos hän ei pysty omaa (kakkos)ketjua kannattelemaan, vaan on parhaimmillaan Matthewsin siipimiehenä. No, toisaalta kyllähän sitä tasaisesti kuulee myös, kuinka paljon enemmän ykkössentteristä saisi irti, jos vierellä olisi kunnon laituri. Jälkimmäisen ruudun Nylander täyttää jo.
3. Nazem Kadri aloitti kauden hyvin, mutta sitten koitti pitkä kylmä kausi. Viime yönä Kadri sai ensimmäisen pisteensä sitten marraskuun lopun. Siinä missä Kadri sentään aloitti kauden hyvin, Komarovin Leon ura saattaa olla kääntymässä laskuun: 42 peliä, 4+6. Tehot yksinkertaisesti eivät riitä, kun kyse ei ole nelosketjun pelaajasta, vaan peliaikaa on tullut paljon Marleaun ja Kadrin kanssa. Komarovin laukaisuprosentti on kyllä todella alhainen, joten toivotaan, että "puck luck" kääntyy kauden jälkimmäisellä puoliskolla ja taantuma johtuu ennen kaikkea huonosta tuurista.
Vaikka viimeaikojen kuntopuntarissa Leafs ei loistakaan ja on pelannut jo 42 ottelua, eroa Floridaan ja Detroitiin, jotka tällä hetkellä se suurin uhka pudotuspelipaikalle ovat, on jo 11 pistettä. Huonosti saa Leafs pelata, jotta tuollaisen etumatkan hukkaa, mutta tällä kaudellahan piti jo menestyä eikä vain osallistua pudotuspeleihin. Tuota taustaa vasten formi huolestuttaa hieman.