psychodad kirjoitti:
Vittuun pikkuseura-ajattelu
Tämähän kuulostaa mielenkiintoiselta. Toisensa yllättäen, lähes liikuttavan kauniilla tavalla löytäneet fani ja isä, ovat ilmeisesti ehdottomassa Raumalle Espoossa hyväksi havaittua sekä erittäin toimivaa menetysmallia? Kaadetaan lisää rahaa kaivoon ja ostetaan odotusarvoa?
Ehkä jätetään se tie kuitenkin itseään etsiville ja juurtumispaikkaa epätoivoisesti hakeville espoolaisille. Mainittakoon että pieni kärsivällisyys on vihdoinkin myös Espoossa muuttamassa kurssia, vaikka menestys on vieläkin vain lupaus. Se voi myös olla tilastollinen poikkeama, joka sulaa ennen kevättä.
Raimo Summanen ja hänen tapansa toimia ei ole Raumalle tai oikeastaan minnekään muuallekaan sopiva. Liekki palaa ehkä kirkkaana, mutta se palaa kuin fosfori nopeasti loppuun saakka. Jäljelle jää vain tuhkaa. Ehkä ja toivottavasti Raimokin kasvaa vielä ihmisenä.
Todennäköisin menestys saadaan aikaan pitkäjänteisellä kehitystyöllä. Avainasemassa tässä työssä on juniorityön parantaminen ja yksilöiden kehittäminen erittäin korkealla tasolla. Edelleen siten, että pelaajat nousevat myös aina huipulle asti. Paitsi joukkueen perustason nostaminen niin myös materiaalin saaminen takaisin on näin mahdollista. Lukon ongelma ei ole saada tähtiainesta vaan saada perustasoltaan sellainen joukkue, jonka rutiini riittää menestykseen jatkuvasti. Voittamisen kulttuuri ei ole vain tyhjä tokaisu.
”Nuori Suomi” -ohjelma, joka sinänsä on erittäin hyvä ohjelma, on aika kaukana tästä toiminnasta. Voisi sanoa, että se on oikea jatko, vaikka käytännössä lähes käänteinen toimintatapa. Tässä työssä on otettu erittäin hyviä ja viisaita askeleita. Hedelmien kerääminen tapahtuu vaiheittain riippuen siitä, onko kasvattajalla viisautta odottaa hetki vai hakkaako hän hedelmäpuunsa nuotiopuiksi, kun vähän paleltaa.
Itse asiassa pahin menestyksen este ovat tällä hetkellä jopa liian nopeat liikkeet, joihin kovat ja osittain vailla katetta olevat menestyspaineet Lukon ajavat. Joukkue ei valmistu yhdessä yössä. Se laitettiin käytännössä kokonaan uusiksi. Siihen nähden se on pelannut jopa yllättävän hyvin alkusyksystä. Vaikka ei sinänsä, kyllä kotona voisi välillä voittaakin. Siitä ei olisi vain haittaa. Suunta on oikea ja menestys tulee kun työn teko jatkuu. Aikaa ei voi korvata rahalla, ei vaikka olisi loputtomasti HK:n sinistä. Tekemällä liian nopeita korjausliikkeitä koko ajan saadaan aikaan vain lyhytjänteistä toimintaa, sen avulla todennäköisyys menestykseen vähenee ei kasva.
Väite siitä, että vain parilla sadalla tuhannella tai kymmenellä prosentilla olisi aiemmin saatu enemmän on tietyssä mielessä nerokas. Teoriassa se on aivan totta, aina voi valita paremmin ja rahallahan saa. Kuten vaikkapa - valitsemalla optimaalisesti, myös Kalpan tämän vuoden resursseilla olisi voitu koota Suomen mestaruuden voittava joukkue. Juuri tämä tekee urheilusta hienon, aina tulee uusia viime kauden ässiä. Joukkueita joissa vastoin kaikkia todennäköisyyksiä palikat putoavat oikeisiin asemiin lähes mahdottomalta vaikuttavalla tavalla. Toivola sai rauhassa ottaa turpaan ja rakentaa lähes paineettomassa tilassa vuosia. Kukaan ei odottanut mitään. Liiat ja katteettomat odotukset yleensä vain pilaavat työnteon asenteen.
SM-liigassa riittää aina mitaleille asti Lukkoa suuremmilla resursseilla pelaavia joukkueita. Resurssit ovat paljon muutakin kuin vain budjetin loppusumma. Suomalaisessa ympäristössä myös seuratyöllä on erittäin tärkeä merkitys. Huolimatta taustojen kunnosta, Lukko ponnistaa edelleen ja myös tulevaisuudessa Liigan pienimmältä talousalueelta ja väestöpohjasta. Se vaatii jo itsessään erittäin paljon. Lukko on ja tulee aina olemaan pikkuseura hyvällä tavalla. Jokainen Liigaottelu Raumalla on oikeastaan pieni ihme, se ei tarkoita että pitää nöyristellä sillä vaan olla ylpeä siitä. Mestaruus on äärimmäisen epätodennäköistä, mutta mahdollista. Lukko tulee vielä voittamaan mestaruuden. Se ei varmasti tule tapahtumaan espoolaisella reseptillä.
Internetissä aika kulkee tavalla, joka vastaa vuodessa noin seitsemää normaalia vuotta. Jatkoajassa kärsivällisyystaso ja vauhti on vielä eksponentiaalisesti kovempaa. Yhden suhde kahteenkymmeneen, riittääkö?
W
