Toinen maailmansota

[olkikuukkeli]

Se on selvää, että jossain vaiheessa miehitystä olisi yritetty. Mutta NL kohdalla en usko, että tilanne olisi ollut valmistautumisen osalta parempi, jos marssi kohti Suomea olisi alkanut vaikka kevättalvella 1940. Joka tapauksessa ensimmäinen yritys olisi ollut varmasti yhtä ylimielinen ja kömpelö kuin marras-joulukuusta 1939. NL:han muutti ja päivitti taktiikkaansa vasta sen jälkeen, kun huomasi, ettei Suomeen niin vain marssittutkaan. Mutta säiden osalta toinen ajankohta olisi toki voinut olla NL:lle ja sen miehistölle sekä sotakalustolle suosiollisempi.

Niin, Neuvostoliiton tiedustelu syksyllä 1939 oli todella tehotonta, se oli ehkä Suomen suurin onnenpotku talvisodan aikana. Jos hyökkäys olisi siirtynyt keväälle, tiedustelu olisi saanut enemmän aikaa oppia esim. Mannerheim-linjan puolustusta - toki on täysin spekulatiivista, olisiko näin tehty. Suomen etu oli myös poikkeuksellisen kova talvi, sitä etua ei keväällä olisi ollut.

 

[Fordél]

Niin, Neuvostoliiton tiedustelu syksyllä 1939 oli todella tehotonta, se oli ehkä Suomen suurin onnenpotku talvisodan aikana. Jos hyökkäys olisi siirtynyt keväälle, tiedustelu olisi saanut enemmän aikaa oppia esim. Mannerheim-linjan puolustusta - toki on täysin spekulatiivista, olisiko näin tehty. Suomen etu oli myös poikkeuksellisen kova talvi, sitä etua ei keväällä olisi ollut.

Niin sotilaallinen tiedustelutieto oli yksi asia, mutta toinen oli se, että miten NL kuvitteli suomalaisen työväestön suhtautuvan NL:n hyökkäykseen. Tämä vääränlaiseen oletukseen perustunut "tieto" olisi tuskin suuremmin muuttunut. O-W Kuusinen ja kumppanit olisivat olleet myöhemminkin varmaan yhtä kujalla.

 

[Sako]

Suomen lisäksi myös NL olisi voinut valmistautua paremmin.

Osa NL:n joukoista oli harjoitettu ampumaan kolmella (3) patruunalla sotaa varten. Koska patruunat oli kansan ja niitä ei saanut tuhlata. Jotkut joukko-osastot sai uudet aseet ja suoraa rintamalle. Koska pyssyjä ei oltu putsattu varastorasvoista, niin eivät toimineen pakkasessa. Eikä upseerikunnan puhdistuksetkaan auttaneet, vaikka ne sisältyi Stalinin sotaa valmistelevaan suunnitelmaan. Tarkoitus lisätä kuuliaisuutta.

Niin, Neuvostoliiton tiedustelu syksyllä 1939 oli todella tehotonta, se oli ehkä Suomen suurin onnenpotku talvisodan aikana. Jos hyökkäys olisi siirtynyt keväälle, tiedustelu olisi saanut enemmän aikaa oppia esim. Mannerheim-linjan puolustusta - toki on täysin spekulatiivista, olisiko näin tehty. Suomen etu oli myös poikkeuksellisen kova talvi, sitä etua ei keväällä olisi ollut.

Niiden tiedustelu tuotti täsmälleen sitä tietoa mitä Stalin halusi kuulla, koska huonojen uutisten tuojalle kävi hyvin helposti huonosti.

Nekkula tiesi riittävän paljon ns Mannerheimlinjasta. Siellä oli jonkin verran vanhempaa betoninen rakennetta, mutta valtaosaltaan se oli kenttälinnoitettua juoksuhautaa ja korsua. Miksi ns? Sen linjan teki miehet, ei varustukset. Koska sota meni neukkulan kannalta paskasti, on kyseisten linnoitusten arvo nostettu liian suureksi ja siihen taitaa vähän Suomikin syyllistyä.

 

[Uuhis #97]

Täytyy myös muistuttaa siitä millaista tuhoa Stalin teki meidän onneksemme Puna-armeijan päällystössä ja sen ajatusmaailmassa puhdistuksellaan. Neukut olivat ymmärtäneet Espanjan kokemustensa perusteella samat asiat panssarien ja ilmavoimien käytöstä, mutta Tuhatsevskin ja kumppaneiden teloitukset ja pidätykset saivat aikaan sen että uusia taktisia ja strategisia asioita ei uskallettu käyttää, vaan vanhat kyvyttömät käppänät Voroshilov, Timosenko ja Semjon Budjonnyi pääsivät määräämään strategian ja taktiikat.

 

[ms.qvist]

Mikäli Neuvostoliiton hyökkäys olisi siirtynyt keväälle 1940, tuolloin on huomioitava myös se, että Saksa aloitti Operaatio Weserübungin (Tanskan ja Norjan miehitykseen tähtäävä sotilasoperaatio) huhtikuussa 1940, jonka seurauksena Suomen mahdollisuudet saada apua ulkomailta olisivat heikentyneet dramaattisesti - käytännössä olemattomiin.

Mikä vaikutus tällä olisi ollut sotaan Suomen ja NL:n välillä? Kuinka Ruotsi olisi tuolloin suhtautunut hyökkäykseen Suomeen, entäpä Saksa - muistetaan olemassa oleva Molotov-Ribbentrop-sopimus Saksan ja NL:n välillä, eivätkä maat olleet vielä ajautuneet välirikkotilaan keväällä 1940.

Olisiko Suomen asema ollut jopa heikompi kuin marraskuussa 1939, talvisodan alkaessa?

 

[Sako]

Olisiko Suomen asema ollut jopa heikompi kuin marraskuussa 1939, talvisodan alkaessa?

Talvi sitoi neukut tieuriin kesää tehokkaammin. Etenkin Karjalan ulkopuolella se antoi liikkuvuusetua Suomelle. MAjoituksen neukut oli suunnitelleet taloihin vapauttamista ilonneiden kansan keskelle ja se oli etu, kun niillä ei ollut telttoja yöpymistä varten. Pakkanen hoiteli osan vihollisista.

Kuinka Ruotsi olisi tuolloin suhtautunut hyökkäykseen Suomeen,

Silloin sweduista ei olisi tullut mitään apua.

Pieni pikantti pala historiasta on se, että Ruotsi oli täysin valmistatumaton kun Saksa hööki Norjaan. Saksa olisi voinut vallata Ruotsin samassa rytäkässä helposti. Syy tähän oli se, että olivat ajaneet tiedustelunsa alas 1MS jälkeen, koska moinen järjettömyys ei voi toistua. Kansankoti seilasi tuurilla, ei taidolla.

 

[Everton]

Niin sotilaallinen tiedustelutieto oli yksi asia, mutta toinen oli se, että miten NL kuvitteli suomalaisen työväestön suhtautuvan NL:n hyökkäykseen. Tämä vääränlaiseen oletukseen perustunut "tieto" olisi tuskin suuremmin muuttunut. O-W Kuusinen ja kumppanit olisivat olleet myöhemminkin varmaan yhtä kujalla.

Suomen kansa ei ole varmaan koskaan ollut yhtenäisempi ja yksimielisempi kuin talvisodan alla. Jopa SKP (joka toimi tuolloin salaisena maanalaisena puoleena, jolla oli max. noin 2000 jäsentä) kehotti jäseniensä osallistuvan kutsuntoihin ja liittyvän armeijaan. SKP:n johtohenkilöt katsoivat, että fasciestien vastustamista varten itsenäistä Suomea täytyy suojella - vaikka sitten sotimalla Neuvostoliittoa vastaan. Ainakin yksilötasolla monia kommunisteja arvelutti myös Stalinin toimet ja motiivit, sillä puhdistuksista oli kuultu jo Suomessakin.

Kaikkeista kovimmat suomalaiskommarit olivat joko maanpaossa, vanki- tai työleireillä, ja toisin kuin Neuvostoliitolle kerrottiin (tai siellä haluttiin ymmärtää) niin aseelliseen vastarintaan tai vallankaappaukseen puna-armeijan tuella ei ollut Suomessa valmiina kuin korkeintaan muutama yksittäinen henkilö. Talvisodan aikana metsäkaartilaisten määrä oli varsin pieni ja heistäkin vain pieni osa oli pakosalla poliittisen vakaumuksensa takia. Suomalaiskommunistien touhu oli ymmärrettävästä syystä ollut ennen sotaa muutenkin varsin pienimuotoista, mutta Neuvostoliiton suuntaan haluttiin antaa asioista ja aktiivisuudesta todellisuutta ruusuisampi kuva.

Mielenkiintoista luettavaa aiheesta:

Hirmuvallan huolena vankilat ja tuonela : luokka, liike ja yhteiskunta 1918-1944 : Vasemmistolainen työväenliike Pirkanmaalla II - Trepo

trepo.tuni.fi

 

[olkikuukkeli]

Niiden tiedustelu tuotti täsmälleen sitä tietoa mitä Stalin halusi kuulla, koska huonojen uutisten tuojalle kävi hyvin helposti huonosti.

Nekkula tiesi riittävän paljon ns Mannerheimlinjasta. Siellä oli jonkin verran vanhempaa betoninen rakennetta, mutta valtaosaltaan se oli kenttälinnoitettua juoksuhautaa ja korsua. Miksi ns? Sen linjan teki miehet, ei varustukset. Koska sota meni neukkulan kannalta paskasti, on kyseisten linnoitusten arvo nostettu liian suureksi ja siihen taitaa vähän Suomikin syyllistyä.

En yritä esittää sotahistorioitsijaa kun en sellainen ole, mutta muistelen opiskeluaikoinani lukeneeni jollekin kurssille neuvostokokemuksia talvisodasta ja niissä toistui paljon se, että vastarinta tuli monin paikoin yllätyksenä. Eli Suomen puolustuksen vankimmat paikat eivät olleet kenttätasolla tiedossa. Nuo Stalinin puhdistukset ja pelko hänen kohtaamisestaan tosiaan tuskin vähensivät väärän/huonon tiedon määrää.

 

[Sako]

En yritä esittää sotahistorioitsijaa kun en sellainen ole, mutta muistelen opiskeluaikoinani lukeneeni jollekin kurssille neuvostokokemuksia talvisodasta ja niissä toistui paljon se, että vastarinta tuli monin paikoin yllätyksenä. Eli Suomen puolustuksen vankimmat paikat eivät olleet kenttätasolla tiedossa.

Totta kai vastarinta tuli yllätyksenä, kun neukkulan tiedustelu -Vapausodan aikana loikanneet etunenässä- jatkuvasti kertoi, että Suomen kansa ottaa vapauttajat ilosylin vastaan. Tämä välitettiin myös joukoille. Odotus oli, että edetään lähinnä paraatimarssia Helsinkiin.

Toki tiedot oli kerätty marssiopasta varten ja käsitys asioista olisi sitä kautta pitänyt olla olemassa, mutta ne taisi jäädä piiloon itsesuojeluvaiston taakse.

Se vankin paikka oli taistelutahto. Se on ihan käsittämätöntä, että joukot taistelee, vaikka tappiot voi olla 70% luokkaa. Todella kovia ukkoja.

 

[Tadu]

Se vankin paikka oli taistelutahto. Se on ihan käsittämätöntä, että joukot taistelee, vaikka tappiot voi olla 70% luokkaa. Todella kovia ukkoja.

Jotkuthan taistelivat kun tiesivät, että taistelematta jättäminenkin johtaa varmaan kuolemaan äiti-Venäjän toimesta.

 

[Sako]

Jotkuthan taistelivat kun tiesivät, että taistelematta jättäminenkin johtaa varmaan kuolemaan äiti-Venäjän toimesta.

Neukuilla oli ideat valmiina, esim jokainen suojeluskuntalainen olisi joko kuollut tai lähetetty Siperiaan. Tappio olisi tod näk merkinnyt valtavia väestösiirtoja ja tänne ei olisi jäänyt montaa suomalaista.

Puna-armeijan hyökäysintoa nostettiin konekivääreillä. Jos liike edennyt, niin omat ampui takaa. Kenut säily helpommin hengissä, kun oli tarjota kunnon tappioita yrityksen osoituksena...tämä oma päätelmä.

 

[Ollakseni]

Puna-armeijan hyökäysintoa nostettiin konekivääreillä. Jos liike edennyt, niin omat ampui takaa. Kenut säily helpommin hengissä, kun oli tarjota kunnon tappioita yrityksen osoituksena...tämä oma päätelmä.

Tätä ruvettiin tekemään vasta vuonna 1942 enemmän. Samoin sotavankien perheiden rankaisu alkoi noihin aikoihin. Eri jännittäviä aikoja silloin.

 

[Sako]

Tätä ruvettiin tekemään vasta vuonna 1942 enemmän. Samoin sotavankien perheiden rankaisu alkoi noihin aikoihin. Eri jännittäviä aikoja silloin.

Kiitos oikaisusta.

 

[Fordél]

Mikäli Neuvostoliiton hyökkäys olisi siirtynyt keväälle 1940, tuolloin on huomioitava myös se, että Saksa aloitti Operaatio Weserübungin (Tanskan ja Norjan miehitykseen tähtäävä sotilasoperaatio) huhtikuussa 1940, jonka seurauksena Suomen mahdollisuudet saada apua ulkomailta olisivat heikentyneet dramaattisesti - käytännössä olemattomiin.

Mikä vaikutus tällä olisi ollut sotaan Suomen ja NL:n välillä? Kuinka Ruotsi olisi tuolloin suhtautunut hyökkäykseen Suomeen, entäpä Saksa - muistetaan olemassa oleva Molotov-Ribbentrop-sopimus Saksan ja NL:n välillä, eivätkä maat olleet vielä ajautuneet välirikkotilaan keväällä 1940.

Olisiko Suomen asema ollut jopa heikompi kuin marraskuussa 1939, talvisodan alkaessa?

Tilannehan ei ollut välttämättö merkittävästi parempi vuodenvaihteessa 1939-40. Ranska ja Britit miettivät tuolloin avun lähettämistä Suomeen Norjan ja Ruotsin kautta, mutta länsinaapurimme olivat kauhuissaan tällaisista suunnitelmista eivätkä suostuneet minkäänlaiseen yhteistyöhön liittoutuneiden kanssa. Ranska oli lopulta valmis siihen, että apua annetaan ja katsotaan miten lopulta Norja ja Ruotsi suhtautuvat, kun liittoutuneiden joukot olisivat jo Narvikissa. Tuskin rupeavat sotimaan liittoutuneita vastaan, etenkin jos Suomi olisi pyytänyt tuossa vaiheessa apua. Toki tämä ei koskaan realisoitunut, kun Suomi kerkesi tekemään rauhan NL:n kanssa ennen operaation saapumista Pohjolaan. Toki Saksan miehitettyä Norjan avun antamisen kynnys olisi noussut varmasti entisestään.

 

[Tadu]

Tilannehan ei ollut välttämättö merkittävästi parempi vuodenvaihteessa 1939-40. Ranska ja Britit miettivät tuolloin avun lähettämistä Suomeen Norjan ja Ruotsin kautta, mutta länsinaapurimme olivat kauhuissaan tällaisista suunnitelmista eivätkä suostuneet minkäänlaiseen yhteistyöhön liittoutuneiden kanssa. Ranska oli lopulta valmis siihen, että apua annetaan ja katsotaan miten lopulta Norja ja Ruotsi suhtautuvat, kun liittoutuneiden joukot olisivat jo Narvikissa. Tuskin rupeavat sotimaan liittoutuneita vastaan, etenkin jos Suomi olisi pyytänyt tuossa vaiheessa apua. Toki tämä ei koskaan realisoitunut, kun Suomi kerkesi tekemään rauhan NL:n kanssa ennen operaation saapumista Pohjolaan. Toki Saksan miehitettyä Norjan avun antamisen kynnys olisi noussut varmasti entisestään.

Eivät liittoutuneet olleet tulossa auttamaan Suomea ainakaan ensisijaisesti, vaan ottamaan haltuun pohjois-ruotsin kaivokset, koska sieltä valui resursseja Saksan sotakoneistolle. Tämä operaatio toki vuoti tai vuodettiin tuossa Suomen auttamisen muodossa NL:lle, joka sitten liittoutuneiden pelossa teki Suomen kanssa välirauhan. Saksa sai sitten vihiä tuosta oikeasta operaatiosta ja miehitti tämän takia kiireellä Norjan.

 

[Fordél]

Eivät liittoutuneet olleet tulossa auttamaan Suomea ainakaan ensisijaisesti, vaan ottamaan haltuun pohjois-ruotsin kaivokset, koska sieltä valui resursseja Saksan sotakoneistolle. Tämä operaatio toki vuoti tai vuodettiin tuossa Suomen auttamisen muodossa NL:lle, joka sitten liittoutuneiden pelossa teki Suomen kanssa välirauhan. Saksa sai sitten vihiä tuosta oikeasta operaatiosta ja miehitti tämän takia kiireellä Norjan.

Kyllä, Suomen auttamisen taustalla oli ilman muuta merkittävissä määrin tuo aspekti. Ranskan kohdalla kyse oli myös sisäpolitiikasta: Suomen auttaminen tarjosi keinon taistella kommunismia vastaan.

 

[ndal88a]

Neukuilla oli ideat valmiina, esim jokainen suojeluskuntalainen olisi joko kuollut tai lähetetty Siperiaan. Tappio olisi tod näk merkinnyt valtavia väestösiirtoja ja tänne ei olisi jäänyt montaa suomalaista.

Eikös Katynin metsistä katsottu paikat myös armeijan upseereille ja suojeluskuntalaisille.

Tätä ruvettiin tekemään vasta vuonna 1942 enemmän. Samoin sotavankien perheiden rankaisu alkoi noihin aikoihin. Eri jännittäviä aikoja silloin.

Toisaalta 1941 lopulla kun NL meinasi romahtaa niin politrukkeja alettiin korvata ortodoksipapeilla, vanhoja tsaarin aikaisia kunniamerkkejä otettiin jakeluun.

JOL

 

[ms.qvist]

Tilannehan ei ollut välttämättö merkittävästi parempi vuodenvaihteessa 1939-40. Ranska ja Britit miettivät tuolloin avun lähettämistä Suomeen Norjan ja Ruotsin kautta, mutta länsinaapurimme olivat kauhuissaan tällaisista suunnitelmista eivätkä suostuneet minkäänlaiseen yhteistyöhön liittoutuneiden kanssa. Ranska oli lopulta valmis siihen, että apua annetaan ja katsotaan miten lopulta Norja ja Ruotsi suhtautuvat, kun liittoutuneiden joukot olisivat jo Narvikissa. Tuskin rupeavat sotimaan liittoutuneita vastaan, etenkin jos Suomi olisi pyytänyt tuossa vaiheessa apua. Toki tämä ei koskaan realisoitunut, kun Suomi kerkesi tekemään rauhan NL:n kanssa ennen operaation saapumista Pohjolaan. Toki Saksan miehitettyä Norjan avun antamisen kynnys olisi noussut varmasti entisestään.

Mielestäni tilanne oli, Ruotsin ja Norjan arkailusta huolimatta, olennaisesti parempi 1939-40 talvella kuin muutamaa kuukautta myöhemmin, jolloin Saksa oli aloittanut sotilasoperaation Tanskaa ja Norjaa vastaan, jolloin ainoa potentiaalinen avustusreitti olisi poissa käytöstä sotatoimien myötä.

Toisaalta siinä vaiheessa, kun Saksa hyökkäsi länteen (Tanska & Norja) Ranskan ja Iso-Britannian halu ryhtyä avustamaan Suomea olisi laskenut hyvin lähelle nollaa - tai nollaan. Voimavarat oli keskitettävä Saksan vastustamiseen, joten apua Suomelle ei välttämättä enää olisi herunut.

Herää kuitenkin kysymys, että olisiko Suomi lähestynyt, syystä tai toisesta, Saksaa, jos Neuvostoliitto olisi hyökännyt Suomeen vasta keväällä 1940. (En nyt ulkoa muista, missä vaiheessa Saksa ja Suomi aloittivat lähestymisensä 40-luvun puolella ts. olisiko jo keväällä/kesällä 1940 ilmassa ollut tuntua, että Saksalta voisi pyytää apua - muistaako @mjr ).

 

[Ujcik#11]

Talvisota olisi ollut vältettävissä mikäli Suomi olisi rauhanneuvotteluissa tullut vastaan edes hieman.
Stalin pelkäsi ensimmäisen maailmansodan perusteella, että vihollinen hyökkää tykistöllä saaristosta.. Siksi Stalin yritti ja yritti saada huolensa Paasikiven kautta läpi. Suomi oli kuin suurvalta eikä tullut milliäkään vastaan. Stalin vaati yhtä tukikohtaa ( mikä tahansa saari olisi käynyt) sekä 40 km rajasiirtoa koska arvasi että Suomen kautta se hyökkäys tulee.

Mannerheim ymmärsi Stalinin agendan ja raivostui kun Suomessa ei tätä tajuttu. Marski erosi tämän johdosta kun tajusi miten pihalla pääministeri ja hallitus oli. Kallio oli jo todella huonossa kunnossa tuolloin.
Stalin yritti viimeiseen asti hakea kompromissia Suomen kanssa.

Paasikivi sai taivuteltua Mannerheimin jatkamaan kesällä 39, mutta kun rauhanneuvottelut menivät edelleen ylimielisellä asenteella, puolustusta ei vahvistettu, Mannerheim otti ja lähti kunnes palasi pakotettuna kun sota oli vääjäämättä edessä.

Talvisota olisi siis voitu välttää, mutta sotaa todennäköisesti ei, kun tiedämme miten asiat etenivät.

 

[Fordél]

Herää kuitenkin kysymys, että olisiko Suomi lähestynyt, syystä tai toisesta, Saksaa, jos Neuvostoliitto olisi hyökännyt Suomeen vasta keväällä 1940. (En nyt ulkoa muista, missä vaiheessa Saksa ja Suomi aloittivat lähestymisensä 40-luvun puolella ts. olisiko jo keväällä/kesällä 1940 ilmassa ollut tuntua, että Saksalta voisi pyytää apua - muistaako @mjr ).

Olisiko ensimmäisiä signaaleja tullut Natsi-Saksan puolelta jo helmikuussa 1940, kun Göring viestitti Kivimäelle, että tehkää rauha ja saatte kaiken takaisin korkoineen.

 

[Katsonvaan]

Dieppeen satsattiin siis paljon, ja siitä saatiin arvokasta kokemusta. Miksi maihinnousu kuitenkin epäonnistui? Oliko Briteillä liian vähän ilmatukea? Miten tuo ilmeni, ettei kannata suoraan pikkusatamaan hyökätä? Aikoinaan rannikoilla kuoli kuitenkin paljon enemmän kuin Dieppen epäonnistuneessa invaasiossa. Olisiko invaasio mahdollisesti onnistunut suuremmalla panostuksella? Jos se olisi onnistunut, oliko mitään mahdollisuuksia pitää sillanpääasema tarpeeksi kauan?
Pidän tuota operaatiota yhtenä mielenkiintoisimmista, mitä länsi teki sodan aikana. Nyky tiedon valossa aivan mielipuolinen suunnitelma, mutta silti se oli lähellä onnistua.

 

[Rannelaukaus]

Talvisota olisi ollut vältettävissä mikäli Suomi olisi rauhanneuvotteluissa tullut vastaan edes hieman.
Stalin pelkäsi ensimmäisen maailmansodan perusteella, että vihollinen hyökkää tykistöllä saaristosta.. Siksi Stalin yritti ja yritti saada huolensa Paasikiven kautta läpi. Suomi oli kuin suurvalta eikä tullut milliäkään vastaan. Stalin vaati yhtä tukikohtaa ( mikä tahansa saari olisi käynyt) sekä 40 km rajasiirtoa koska arvasi että Suomen kautta se hyökkäys tulee.

Mannerheim ymmärsi Stalinin agendan ja raivostui kun Suomessa ei tätä tajuttu. Marski erosi tämän johdosta kun tajusi miten pihalla pääministeri ja hallitus oli. Kallio oli jo todella huonossa kunnossa tuolloin.
Stalin yritti viimeiseen asti hakea kompromissia Suomen kanssa.

Aika paksua väittää, ettei Suomi tullut milliäkään vastaan. Suomi oli tiukka, mutta myöntyi rajanoikaisuun.

Neuvostoliitto ei myöskään tyytynyt yhteen saareen, vaan maaliskuussa 1939 Neuvostoliitto ilmoitti, että haluaa vuokrata 30 vuodeksi Suursaaren, Lavansaaren, Tytärsaaret ja Seiskarin.

Lähde: Wikipedia

Samassa lähteessä taustoitetaan vielä aiempaa:
Vuonna 1938 NKVD-agentti Boris Jartsev esitti konkreettiset vaatimukset Suomelle vedoten Saksan uhkaan: Suomen olisi pitänyt solmia puolustusliitto Neuvostoliiton kanssa. Suomi torjui vaatimukset eikä Suomen hallitus tajunnut Jartsevin toimineen Neuvostoliiton ylimmän johdon valtuuttamana.

 

[Fordél]

Aika paksua väittää, ettei Suomi tullut milliäkään vastaan. Suomi oli tiukka, mutta myöntyi rajanoikaisuun.

Neuvostoliitto ei myöskään tyytynyt yhteen saareen, vaan maaliskuussa 1939 Neuvostoliitto ilmoitti, että haluaa vuokrata 30 vuodeksi Suursaaren, Lavansaaren, Tytärsaaret ja Seiskarin.

Lähde: Wikipedia

Samassa lähteessä taustoitetaan vielä aiempaa:
Vuonna 1938 NKVD-agentti Boris Jartsev esitti konkreettiset vaatimukset Suomelle vedoten Saksan uhkaan: Suomen olisi pitänyt solmia puolustusliitto Neuvostoliiton kanssa. Suomi torjui vaatimukset eikä Suomen hallitus tajunnut Jartsevin toimineen Neuvostoliiton ylimmän johdon valtuuttamana.

Niin nämähän olivat vaatimuksia ennen Moskovan neuvotteluja. Neuvotteluiden aikana Neuvostoliitonkin vaatimukset lieventyivät merkittävästi.

 

[Rannelaukaus]

Niin nämähän olivat vaatimuksia ennen Moskovan neuvotteluja. Neuvotteluiden aikana Neuvostoliitonkin vaatimukset lieventyivät merkittävästi.

Vaatimukset kiristyivät. Lähde: YLE

Puolta vuotta myöhemmin lokakuussa 1939 – siis maailmasodan jo sytyttyä – Neuvostoliitto kutsui Suomen edustajat uudelleen Moskovaan neuvottelemaan ”konkreettisista poliittisista kysymyksistä". Juho Kusti Paasikiven johtama Suomen valtuuskunta sai vastaansa Neuvostoliiton kiristyneet aluevaatimukset. Listalla oli, että Suomenlahden ulkosaarten lisäksi Suomi luovuttaisi alueita rajan pinnasta Karjalankannakselta ja Petsamosta Suomen osuuden Kalastajasaarennosta. Lisäksi Hanko ja Lappohjan alue oli vuokrattava Neuvostoliitolle kolmeksikymmeneksi vuodeksi.

En ymmärrä, miksi näin ilmeisiä asioita pitää kyseenalaistaa, kun ne on niin helppo tarkistaa ja todistaa.

 

[adolf]

Netflixissä on 10-osainen dokumenttisarja nimeltä Hitlerin sisäpiirin kätyrit.

Katselusuositus täältä. Vaikka noita Hitleristä ja natseista tehtyjä dokumenttejä on nähnyt ties kuinka monia, niin aina näistä jotain uutta kuitenkin tulee eteen.

Nuo 2. maailmansodasta värilliseksi muokatut dokumenttisarjat olivat myös hyviä. Löytyvät siis Netflixistä ja niitä on siellä tosiaan kaksikin eri sarjaa tarjolla.