Niin, historia tämänkin osalta on sen verran laajaa, jotta kaikkia osa-alueita ei pysty järjellisesti käsittelemään, on pakko hieman yleistää. Jos mietitään Weserubungia, niin tilanne oli se, että Saksaa uhkasi todellinen vaara, liittoutuneiden jo saatua joukkoja maihin Norjassa.
@muaddib tähdentää ihan oikein, että paljon aluksia menetettiin (käytännössähän operaatioon osallistui koko Saksan laivasto), mutta itse asiassa tältäkin osin kyseessä oli ihan okei tulos, ottaen huomioon mitä tuhoa etenkin Norjan vuonojen tykistö olisi voinut aiheuttaa päättäväisemmällä toiminnalla, aivan kuten
@Pavlovin Koira yllä osuvasti ihmetteli.
Kokonaisuudessaan tuo samalla kellonlyömällä aloitettu operaatio käsitti valtavan pinta-alan, koko Norjan ja Tanskan. Samalla iskulla lyötiin liittoutuneiden haaveet sillanpääasemasta Pohjoismaissa, aika muikeaa.
Oslon vuonoa suojaava tykistöhän upottikin muutamia saksalaisten aluksia, mutta tykistön suojaus taas oli riittämätöntä, sillä saksalaiset tekivät maihinnousut pienemmillä aluksilla tykeille ja valtasivat ne. Silti ihan hyvin norjalaiset ja liittoutuneet pistivät kampoihin saksalaisille ja varsin pitkään.Narvikiin Saksalaiset tekivät viimeisen isomman iskun vastarinnan kukistamiseksi, jolloin kuningashuone oli saatu evakuoitua Englantiin.
Yleisesti tässä ketjussa on käyty laadukasta keskustelua laajemminkin WWII asioista, muutenkin kuin vain taisteluiden kannalta.
Kun tuosta aseiden tuotannosta on keskusteltu, niin suurin syntihän saksalaisilla oli liian teknisten tuotteiden suunnittelu, standardoimattomuus osien suhteen, eli ei osattu hyödyntää massatuotantoa. Näin Saksassa asuvana ja työskentelevänä insinöörinä en näe tätä mitenkään ihmeellisenä asiana. Saksalaisilla, kaikista yleisistä olettamuksista poiketen, on vaikeuksia tehdä teami työtä joustavasti. Täällä pitää olla johtaja, joka määrää, tai muuten nähdään sokeasti vain se oma pieni vastuualue eikä olla kiinnostuneita yhteensopivuudesta tai yhteistyöstä omaa suunnittelualuetta sivuavien osakokonaisuuksien kanssa.
Saksa myös valitsi kumppaninsa huonosti. Italian sotateollisuus oli todella naurettavalla tasolla maa- ja ilmavoimien osalta. Italialla oli perinteisesti vahva ja jopa moderni laivasto, mutta sekin seilaisia pääasiassa pitkin välimerta ilman ilmatukea. En ole lukenut Ranskan sotateollisuuden käytöstä Saksan tuotantokapasiteetin lisäämiseksi, mutta tiedän, että ainakin moottoreita jne. ranskalainen auto-/koneteollisuus toimitti. Suomikin oli reilusti materiaalin puolesta Saksasta riippuvainen. Jotain kai kertoo, kun 70-luvulla Suomessakin laskettiin um:ssä, puoliksi huumorimielellä, että minkäkokoisia sotakorvauksia Suomi voisi vaatia Saksalta maksettavaksi mm. Lapin tuhoista? Länsi-Saksan hallitus vastasi omilla laskelmillaan, että Suomi olisi edelleen Lapin tuhojenkin jälkeen pahasti maksun puolella materiaaliavusta, jota Saksasta sai. Eikä vain aseistusta vaan sekä karjaa että viljaa oli Saksasta toimitettu Suomeen.Eli siltä osin ollaan ilmeisesti sujut, vaikka lappilaisilla voi ollakin hieman eriäviä mielipiteitä.
Hitlerhän oli anglofiili ja jossain määrin järkyttynyt, kun Englanti julisti sodan. Hänellä oli hullu ajatus germaaniheimojen yhdistämisestä ja joskus kun sairaalla tavalla miettii näitä saksalaisten valloitusretkiä Euroopassa, niin hyvin loogistahan Norjan, Tanskan, Baltian maiden (suuri saksalainen vähemmistö ja Baltitkin luettiin johonkin arjalaisuuden alahaaraan) ja Alankomaiden valloitus oli alkuvaiheessa sotaa. Ruotsi sai jotenkin ihmeellisesti taas juonittua itsensä ulos, niin ettei joutunut miehitetyksi, mutta rautaa toimitettiin saksaan sen mitä kaivoksista ulos saatiin. Ruotsi olisi kuitenkin ilman muuta kuulunut germaaniseen, arjalaiseen perheeseen. Suomalaisethan eivät oikein rodullisesti sopineet Hitlerin suunnitelmiin, mutta jollain vippaskonstilla muutkin kuin ruotsinkieliset saatiin livautettua arjalaisuuden epäpuhtaisiin alakategorioihin. Silti, kun Suomesta koottiin SS-pataljoonaa Saksaan oli saksalaisten toivomuksena, että joukkoihin valitut olisivat Suomen ruotsalaisia. Myöhemminhän SS:ään kelpasi kaikki kynnellekykenevät ja joukkoja muodostettiin Eestistä ja Bosniasta jopa muslimi-SS. Silti, Hitler tai Himler ilmeisesti kuvittelivat nauttivansa laajaa kannatusta mm. Pohjois-Maissa vapaaehtoisista koostuvaa SS-Wiking divisioonaa perustettaessa, mutta todellisuudessa vapaaehtoisten määrät Pohjolasta olivat varsin pieniä. Alankomaista oli vähän suhteessa enemmän tulijoita, mutta silti Itärintamalla taisteltiin lähinnä saksalaisten, itävaltalaisten, italialaisten, unkarilaisten ja romanialaisten voimin.
Englannissakin oli laaja kannatus Nazismilla ennen sotaa ja jopa sen aikana. Huvittavan sivujuonteen ko. aiheeseen saa mm. Max Mosleysta - jonka ehkä osa ketjulaisista muistaa F1-lääkärinä vuosien takaa, kunnes jotkut rahanahneet huorat julkaisivat Nazi-henkisen sm-videon, jossa Maxia piiskattiin. Maxilta meni ura, mutta Max ei olekaan perheen ainoa Nazi vaan isä ja äiti olivat Hitlerin läheisiä ystäviä ja ihailijoita ennen sotaa ja kansallisosialistisen puolueen aktiiveja Englannissa. Maxin äiti varsinkin voisi olla todellinen puhdasrotuinen master racen edustaja. Dian Mitford oli hänen nimensä.
