Toinen maailmansota

  • 310 862
  • 1 904

MustatKortit

Jäsen
Suosikkijoukkue
Joel Pohjanpalo ja Aleksi Mustonen
Yllättävän hyvä sarja tuo FOXin näyttämä "natsien valtavat rakennushankkeet" (vai mikä tuon sarjan nimi oli?)...

Jotenkin ennakko-odotukseni olivat aika nollissa, ajattelin että kyse on jostain jenkkityylisestä shokkivau-sarjasta. Okei, sarjan historiallisten tapahtumien dramatisoinnit vähän kökköine näyttelijöineen ovat paskaa, mutta kyllä sarja on kuitenkin varsin laadukas.

Katselin tuossa juuri eilen jaksot koskien V2-raketteja sekä superpanssareita, oikein mielenkiintoista juttua ja jopa opin uusia asioita. Aika hätkähdyttävä seikka mm. se, että vaikka Tiger oli periaatteessa paras panssarivaunu, niin natsit ehtivät valmistaa niitä vain 1200 kpl, kun samaan aikaan jenkit valmistivat Shermaneita 50 000 kpl, joista reilu tuhat kappaletta sitä Firefly-mallia (suunniteltu tuhoamaan Tiikereitä).

Tänään katselen tallentamani jakson ekoista Messerschmitt-suihkuhävittäjistä.
 

Pipolätkä

Jäsen
Suosikkijoukkue
KalPa, Dallas
Yllättävän hyvä sarja tuo FOXin näyttämä "natsien valtavat rakennushankkeet" (vai mikä tuon sarjan nimi oli?)...

Katselin tuossa juuri eilen jaksot koskien V2-raketteja sekä superpanssareita, oikein mielenkiintoista juttua ja jopa opin uusia asioita. Aika hätkähdyttävä seikka mm. se, että vaikka Tiger oli periaatteessa paras panssarivaunu, niin natsit ehtivät valmistaa niitä vain 1200 kpl, kun samaan aikaan jenkit valmistivat Shermaneita 50 000 kpl, joista reilu tuhat kappaletta sitä Firefly-mallia (suunniteltu tuhoamaan Tiikereitä).
Ongelmahan taisi juuri olla se että vaikka Tiger taisi olla ylivoimaisesti ajan paras vaunu niin sen valmistaminen oli aikaa vievää ja kallista touhua juuri tuon laadun takia. Jostain olen lukenut/kuullut että itärintamalla Tigerit hakkasivat Puna-armeijan panssarit suhteessa 1/30, vaikka ei T-34 huono ollut, yksi parhaista. Kuitenkin NL työnsi panssareita tehtaistaan semmoisella volyymillä että vaikka Tigerit hyviä olivatkin T-34 määrä oli niin suuri että hakkasivat saksalaiset jo sillä.
 

Hurricane

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP, NY Rangers, Suomi.
Jep. Tiger ja Panther olivat sodan parhaat vaunut, ja sen täydenti miehistön koulutustaso. NL vaunumiehistö oli Saksalaisiin vielaveljiinsä nähden osaamatonta.
T34 vaunuissa ei ollut juurikaan radioita kun taas germaaneilla oli joka pöntössä. Sodan loppuvaiheilla teräksen laatu oli Saksalaisilla jo heikkoa ja he eivät osanneet tuottaa vaunuja massatuotantona. Jokainen Tiger ja Panther tehtiin käsityönä..
 

Wiljami

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jukurit, sympatiaa muuhun Savoon ja Kaakonkulmalle
Tigerissä oli kyllä ongelmiakin, suuri massa aiheutti erittäin paljon vaihdelaatikoiden, kytkinten ja jousituksen hajoamista. Eivät olleet missään mielessä myös kotonaan pehmeällä alustalla, vaan jumahtuivat mutaan helposti. Samaa ongelmaa esiintyi muillakin saksalaisten raskaamman luokan vehkeillä, esim Elefantilla.
 

MustatKortit

Jäsen
Suosikkijoukkue
Joel Pohjanpalo ja Aleksi Mustonen
Tigerissä oli kyllä ongelmiakin, suuri massa aiheutti erittäin paljon vaihdelaatikoiden, kytkinten ja jousituksen hajoamista. Eivät olleet missään mielessä myös kotonaan pehmeällä alustalla, vaan jumahtuivat mutaan helposti. Samaa ongelmaa esiintyi muillakin saksalaisten raskaamman luokan vehkeillä, esim Elefantilla.

Totta.

Dokkarissahan kerrottiinkin aika hätkähdyttävä juttu, eli saksalaiset tuhosivat itärintamalla enemmän itse noita toimintakyvyttömiksi menneitä Tigereitaan, kuin mitä vihollinen onnistui niitä tuhoamaan.

Tietty sitten kunnossa ollessaan ja osaavissa käsissä Tiger oli täysin pysäyttämätön, kuten vaikkapa panssarivaunulegenda Wittmanin hämmästyttävät tilastot niin itärintamalta kuin Normandiastakin osoittavat.
 

MustatKortit

Jäsen
Suosikkijoukkue
Joel Pohjanpalo ja Aleksi Mustonen
Kuinka paljon muuten Suomi sai kappalemääräisesti noita rynnäkkötykkejä Saksasta? Siinä myös ase, joka omalta osaltaan vaikutti suuresti Tali-Ihantalan ihmeeseen.
 

Merovingi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Blue Jackets
Kuinka paljon muuten Suomi sai kappalemääräisesti noita rynnäkkötykkejä Saksasta? Siinä myös ase, joka omalta osaltaan vaikutti suuresti Tali-Ihantalan ihmeeseen.

Wikipedia kertoo näin:

Suomi osti yhteensä 59 kpl StuG III -vaunuja Saksalta vuosina 1943 ja 1944. Yhden vaunun hinta oli 165 000 valtakunnanmarkkaa (kahden komentovaunun 168 000 RM), eli 3,2 miljoonaa Suomen markkaa. Vaunut tuhosivat 87 vihollispanssaria omien tappioiden ollessa 8 vaunua.[1] 29 vaunuista ehti jatkosodan taisteluihin. Koska varaosista oli puutetta, yksi vaunu purettiin osiksi. Loput 30 vaunua eivät ehtineet jatkosotaan.

"Sturmi" -lempinimen saaneet vaunut palvelivat Rynnäkkötykkipataljoonassa aina vuoteen 1966. Useita kappaleita sijoitettiin museoihin ja muistomerkeiksi. 25. syyskuuta 2007 järjestetyssä huutokaupassa myytiin kolme romukuntoista vaunua ulkomaisille ostajille.
 

MustatKortit

Jäsen
Suosikkijoukkue
Joel Pohjanpalo ja Aleksi Mustonen
Wikipedia kertoo näin:

Kiitos tästä, wikiartikkeli näyttää olevan ihan kattava. Ei muuten paskempi noidenkaan vaunujen tilastollinen menestys.

Elokuva Tali-Ihantala 1944 on monelta osin iso pettymys, mutta valopilkuksi nousee tuo panssarisodan varsin hyvä ja ahdistavaakin kuvaus. Tämä sivuhuomiona.
 

Ollakseni

Jäsen
Suosikkijoukkue
Detroit Red Wings
Katselin tuossa juuri eilen jaksot koskien V2-raketteja sekä superpanssareita, oikein mielenkiintoista juttua ja jopa opin uusia asioita. Aika hätkähdyttävä seikka mm. se, että vaikka Tiger oli periaatteessa paras panssarivaunu, niin natsit ehtivät valmistaa niitä vain 1200 kpl, kun samaan aikaan jenkit valmistivat Shermaneita 50 000 kpl, joista reilu tuhat kappaletta sitä Firefly-mallia (suunniteltu tuhoamaan Tiikereitä).

Tänään katselen tallentamani jakson ekoista Messerschmitt-suihkuhävittäjistä.
Saksan sodanjohdon vika. Koko teollisuutta ei alistettu sotatarpeisiin ennen vuotta 1943 vaan tuotettiin normaaliin tahtiin autoja ja muuta kivaa kansalle. Sitten kun Göhring poistettiin varustamisen johdosta niin tuotanto lähti nousuun ja saavutti huippunsa vasta 1944 ja taisivat saada enemmän tankkeja, lentokoneita yms. valmistettua vielä vuoden 1945 aikana kuin esim. vuonna 1942. Siinä kun olisi painettu täyttä höökiä vuodesta 1939 saakka Panzer 4, Fockewulfia 190, Me 109 ja muuta laatukamaa niin olisi tankkitasapaino ollut erilainen itärintamalla. Noh varmaan parempi näin.
 

Ollakseni

Jäsen
Suosikkijoukkue
Detroit Red Wings
Kiitos tästä, wikiartikkeli näyttää olevan ihan kattava. Ei muuten paskempi noidenkaan vaunujen tilastollinen menestys.

Elokuva Tali-Ihantala 1944 on monelta osin iso pettymys, mutta valopilkuksi nousee tuo panssarisodan varsin hyvä ja ahdistavaakin kuvaus. Tämä sivuhuomiona.
Taitaa olla tilastollinen menestys StugIII tankeilla Suomessa miltei paras millään tankilla ikinä. Puhumattakaan Brewsterien tilastollisesta menestyksestä. Yhtä menetettyä Brewsteria kohden 32 pudotettua viholliskonetta. Me109 menestys oli myös aika kova. Olisiko ollut noin 1:26 suhteella...
 

MustatKortit

Jäsen
Suosikkijoukkue
Joel Pohjanpalo ja Aleksi Mustonen
Taitaa olla tilastollinen menestys StugIII tankeilla Suomessa miltei paras millään tankilla ikinä. Puhumattakaan Brewsterien tilastollisesta menestyksestä. Yhtä menetettyä Brewsteria kohden 32 pudotettua viholliskonetta. Me109 menestys oli myös aika kova. Olisiko ollut noin 1:26 suhteella...

Yksi eniten arvostamistani toisen maailmansodan sotilaista (ja nyt puhutaan nimenomaan toimista taistelukentällä) eli SS-Hauptsturmfuhrer Michael Wittman tuhosi omilla vaunuillaan (välillä vaunut menivät epäkuntoon, niin joutui vaihtamaan) vähintään 138 panssaria, mutta tietysti todellinen lukumäärä lienee korkeampi. Hiljaiseksi vetää tuo määrä kyllä...

Tietysti perinteinen sankarin loppu, eli kuoli itsekin kolmekymppisenä, taisi olla Sherman-Fireflyn osumasta Tiikerinsä ammusvarastoon, eli Wittman paloi omaan vaunuunsa.
 

Ollakseni

Jäsen
Suosikkijoukkue
Detroit Red Wings
Yksi eniten arvostamistani toisen maailmansodan sotilaista (ja nyt puhutaan nimenomaan toimista taistelukentällä) eli SS-Hauptsturmfuhrer Michael Wittman tuhosi omilla vaunuillaan (välillä vaunut menivät epäkuntoon, niin joutui vaihtamaan) vähintään 138 panssaria, mutta tietysti todellinen lukumäärä lienee korkeampi. Hiljaiseksi vetää tuo määrä kyllä...

Tietysti perinteinen sankarin loppu, eli kuoli itsekin kolmekymppisenä, taisi olla Sherman-Fireflyn osumasta Tiikerinsä ammusvarastoon, eli Wittman paloi omaan vaunuunsa.
Jep aika hullu määrä kyllä tuhoamisia. Toki Erich Hartmannin 352 pudotettua viholliskonetta on myös aivan kahjo määrä. Kuten monilla muillakin saksalaisilla hävittäjälentäjillä, kuten Günther Rall, Heinz Bär, Mölders, Hans-Joachim Marseille jne. Jne.
 

MustatKortit

Jäsen
Suosikkijoukkue
Joel Pohjanpalo ja Aleksi Mustonen
Jep aika hullu määrä kyllä tuhoamisia. Toki Erich Hartmannin 352 pudotettua viholliskonetta on myös aivan kahjo määrä. Kuten monilla muillakin saksalaisilla hävittäjälentäjillä, kuten Günther Rall, Heinz Bär, Mölders, Hans-Joachim Marseille jne. Jne.

Jep, hurjia lukuja!

Sivumennen sanoen vielä Wittmanista, niin muistan joskus jossain kirjassa (löytyisikö mahdollisesti netistä, pitää googlettaa...) nähneeni mustavalkokuvia siitä Wittmanin legendaarisesta suorituksesta, kun joskus kesäkuussa 1944 hyökkäsi yksin omalla vaunullaan liittoutuneiden marssirivistön kimppuun ja tuhosi vartissa joku 30 kpl vihollisen panssareita ja miehistönkuljetetusvaunuja.

Ekanakin tulee noista kuvista mieleen, että miten järkyttävää tuhoa Wittman yksin (tai siis vaununsa kanssa) kykeni aiheuttamaan, sellainen wtf-fiilis. Toiseksi mietin, että kuinka paljon kranaatteja Tiikerin ammusvarastoon edes mahtui, liekö käyttänyt tuossa kaikki ammuksensa...(?)
 

Ollakseni

Jäsen
Suosikkijoukkue
Detroit Red Wings
Jep, hurjia lukuja!

Sivumennen sanoen vielä Wittmanista, niin muistan joskus jossain kirjassa (löytyisikö mahdollisesti netistä, pitää googlettaa...) nähneeni mustavalkokuvia siitä Wittmanin legendaarisesta suorituksesta, kun joskus kesäkuussa 1944 hyökkäsi yksin omalla vaunullaan liittoutuneiden marssirivistön kimppuun ja tuhosi vartissa joku 30 kpl vihollisen panssareita ja miehistönkuljetetusvaunuja.

Ekanakin tulee noista kuvista mieleen, että miten järkyttävää tuhoa Wittman yksin (tai siis vaununsa kanssa) kykeni aiheuttamaan, sellainen wtf-fiilis. Toiseksi mietin, että kuinka paljon kranaatteja Tiikerin ammusvarastoon edes mahtui, liekö käyttänyt tuossa kaikki ammuksensa...(?)
Taisi palata tuon jälkeen leiriin johtamaan joukkojaan ja keräämään ammuksiaan... ainakin tuollainen muistikuva jäi eräästä häntä käsittelleestä dokumentista. Youtubestahan noita löytyy aika paljon.
 
Jep aika hullu määrä kyllä tuhoamisia. Toki Erich Hartmannin 352 pudotettua viholliskonetta on myös aivan kahjo määrä. Kuten monilla muillakin saksalaisilla hävittäjälentäjillä, kuten Günther Rall, Heinz Bär, Mölders, Hans-Joachim Marseille jne. Jne.
No Hartmann tuli 14 kertaa tonttiin ja lensi 1400 lentoa. Menestynein ei-saksalainen eli 94 voittoa alle 500 lennolla napannut Juutilainen ei ottanut yhtään luotia koneisiinsa, ja ainoastaan yhden koneen toi pakkolaskunomaisesti kotikentälle oman ilmatorjunnan osumasta. Kestää mielestäni vertailun.

Vaikka varmasti on ollut huikeita noiden äijien taidot, niin vaaditaan aika hyvää tuuriakin että henki se vaan säilyy tilanteesta toiseen kymmeniä ja kymmeniä kertoja.
 

Ollakseni

Jäsen
Suosikkijoukkue
Detroit Red Wings
No Hartmann tuli 14 kertaa tonttiin ja lensi 1400 lentoa. Menestynein ei-saksalainen eli 94 voittoa alle 500 lennolla napannut Juutilainen ei ottanut yhtään luotia koneisiinsa, ja ainoastaan yhden koneen toi pakkolaskunomaisesti kotikentälle oman ilmatorjunnan osumasta. Kestää mielestäni vertailun.

Vaikka varmasti on ollut huikeita noiden äijien taidot, niin vaaditaan aika hyvää tuuriakin että henki se vaan säilyy tilanteesta toiseen kymmeniä ja kymmeniä kertoja.
Totta ja Juutilaisen oikea pudotusten määrä on kaiketi yli sadan. Hyvää tuuria hänellä oli ja taitoa. Pitääkin hänen elämäkertansa lukea joku päivä uusiksi. Hartmann muuten menetti vain kerran siipimiehensä, joka oli siipimiehen oma moka hyvin pitkälti. Harmi kun olen henkilökohtaisesta kirjastosta erossa tällä hetkellä. Noh Mansteinin elämäkerta onneksi löytyy.
 

Hereworth

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kerho, Joni Puurula, Ikaalisten Nouseva-Voima
Tiger I oli ylivoimaisuudestaan huolimatta jossakin määrin epäonnistunut, johtuen lähinnä tuosta pienestä valmistusmäärästä ja kalliista hinnasta. Samalla hinnalla pystyttiin kuitenkin valmistamaan muistaakseni 3-4 Pantheria, joka oli liittoutuneiden pääasiallisia vaunuja kuten Sherman, T-34 ja Cromwell vastaan lähes yhtä ylivoimainen. Kulutussodassa suurempi määrä kuitenkin lopulta voitti laadun, ja Saksan ongelmaksi muodostuikin liian monen, monimutkaisen ja käsityönä valmistettavan vaunun auttamatta liian hidas tuotantotahti.

Albert Speerin aloitteesta vaunutuotantoa oli tarkoitus yksinkertaistaa käsittämään vain muutamaa vaunutyyppiä, kun esim. 1944 tuotettiin huomattavasti useampaa panssarivaunu- ja rynnäkkötykkimallia käsityönä. Toki tämä prosessi pantiin alulle aivan liian myöhään sodan lopputuloksen kannalta.
 
Viimeksi muokattu:

MustatKortit

Jäsen
Suosikkijoukkue
Joel Pohjanpalo ja Aleksi Mustonen
...

Vaikka varmasti on ollut huikeita noiden äijien taidot, niin vaaditaan aika hyvää tuuriakin että henki se vaan säilyy tilanteesta toiseen kymmeniä ja kymmeniä kertoja.

Nimenomaan näin ja onkin syytä huomioida, että aika monien sankarien tuuri sitten loppuikin jossain vaiheessa, esimerkiksi Wittmanin. Ja voihan suomalaisista Simo Häyhän laskea tähän kategoriaan, vaikkei kuolettavasti lopulta käynytkään.

Tavallaan on aika mielenkiintoista, että monille näistä sankareista se loppu onkin tullut jopa hivenen erikoisissa tilanteissa, esim. Wittmanin keississä siten, että kyseinen Firefly taisi sattumoisin olla jossain sivussa, eikä vaunujen välillä ollut suoranaista taistelukontaktia... Ja Häyhän kohdalla kyse taisi olla jostain muusta kuin haavoittumisesta tarkka-ampujan hommissa, oliko juurikin joku "tylsän tavanomainen" haavoittuminen kranaatista omissa taisteluhaudoissa jne...

Edit. Lisätään Antero Rokka tälle listalle, tylsä viimeinen haavoittuminen ;)
 

Hereworth

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kerho, Joni Puurula, Ikaalisten Nouseva-Voima
Tavallaan on aika mielenkiintoista, että monille näistä sankareista se loppu onkin tullut jopa hivenen erikoisissa tilanteissa, esim. Wittmanin keississä siten, että kyseinen Firefly taisi sattumoisin olla jossain sivussa, eikö vaunujen välillä ollut suoranaista taistelukontaktia...

Luin jostakin panssarisotaa käsitelleestä kirjasta, että Firefly olisi osunut suoraan Wittmanin Tigerin radistin tähystysluukkuun, josta ammus jatkoi matkaansa vaunun ammusvarastoon. Voidaan pitää ns. käsittämättömän huonona tuurina. Vaihtoehtoinen teoria muuten on, että Brittien panssareiden tuhoamiseen tarkoitetuilla raketeilla varustetut Typhoon-maataistelukoneet olisivat koituneet Wittmanin kohtaloksi, mutta mistä näistä tietää.
 

Ollakseni

Jäsen
Suosikkijoukkue
Detroit Red Wings
Edit. Lisätään Antero Rokka tälle listalle, tylsä viimeinen haavoittuminen ;)
Viljam Pylkäs oli hieno mies. Sai jopa rautaristin hoideltuaan konepistoolillaan 83 venäläistä sotilasta yhdessä taistelussa. Tämähän pääsi jopa Tuntemattomaan Sotilaaseen mutta kuolleiden vihollisten määrä laskettiin 50, koska se oli liian epäuskottavaa, että yksi mies tappaisi noin monta vihollissotilasta yhdeltä istumalta.

Albert Speerin aloitteesta vaunutuotantoa oli tarkoitus yksinkertaistaa käsittämään vain muutamaa vaunutyyppiä, kun esim. 1944 tuotettiin huomattavasti useampaa panssarivaunu- ja rynnäkkötykkimallia käsityönä. Toki tämä prosessi pantiin alulle aivan liian myöhään sodan lopputuloksen kannalta.
Speerhän otti työn vastaan 1943 kun Göhring möhli hommat. Toki etenkin 1944 ja 1945 työtä teki pitkälti orjatyövoima jota saatiin runsaasti Itä-Euroopasta. Tuo Saksan sodanjohdon optimismi ja kyvyttömyys nostaa tuotantoa ennen vuotta 1943 yhdessä Hitlerin päättömien päätösten kanssa muutti sodan lopputulosta huomattavasti.
 

TomiP

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jyp, Suomi
Viljam Pylkäs oli hieno mies. Sai jopa rautaristin hoideltuaan konepistoolillaan 83 venäläistä sotilasta yhdessä taistelussa. Tämähän pääsi jopa Tuntemattomaan Sotilaaseen mutta kuolleiden vihollisten määrä laskettiin 50, koska se oli liian epäuskottavaa, että yksi mies tappaisi noin monta vihollissotilasta yhdeltä istumalta.


Speerhän otti työn vastaan 1943 kun Göhring möhli hommat. Toki etenkin 1944 ja 1945 työtä teki pitkälti orjatyövoima jota saatiin runsaasti Itä-Euroopasta. Tuo Saksan sodanjohdon optimismi ja kyvyttömyys nostaa tuotantoa ennen vuotta 1943 yhdessä Hitlerin päättömien päätösten kanssa muutti sodan lopputulosta huomattavasti.

Speer oli myös vastuussa natsien ydinaseohjelman lakkauttamisesta. Toki ehkä Speerin merkitys oli tässä pieni, sillä tuskin natsit olisivat toimivaa ydinasetta saaneet tarpeeksi nopeasti ilman lakkautustakaan. Natsien ydinaseohjelman johdossa oli Werner Heisenberg, joka oli fyysikkona paljon arvostetumpi kuin jenkkien projektia vetänyt J. Robert Oppenheimer. Oppenheimer oli muuten kommunisti.

Edit: Oppenheimerin etunimi korjattu.
 

Merovingi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Blue Jackets
Saksan ongelmana oli myös se että tuotettiin liian montaa eri mallia esimerkiksi rekkojen puolella, jolloin kaikille piti olla eri varaosat. Taustalla oli halu miellyttää teollisuutta ja sen eri osapuolia jotka kävivät kilpailua toisiaan vastaan. Ymmärrettävästi tämä ei ole järin tehokasta kokonaisuuden kannalta kun miettii logistiikkaa ja huoltoa.

Paras moka Saksalta oli se, että heillä taisi olla vain yksi tehdas (muut oli kait pommitettu tai sitten niitä ei vain ollut) joka tuotti kuulalaakereita ja se oli miehitetyssä Jugoslaviassa. Liittoutuneet huomasivat tämän ja tehdas pommitettiin käyttökelvottomaksi, minkä johdosta tankkien tuotanto kärsi ja päädyttiin juuri Sturmien kaltaisiin rynnäkkötykkeihin, joissa laakereita ei tykkitornille tarvittu.

Tekikö muuten Saksa saman virheen kuin Japani eikä tajunnut, että erinomaiset lentäjät ovat hyödyllisimpiä kotirintamalla kouluttamassa uusia lentäjiä? Hartmannin lukemia kun katsoo, niin miettii että Saksan kokoisella maalla olisi varmasti ollut parempi valinta laittaa hänet opettamaan muita lentäjiä.

Juutilaisen lukemat ovat erittäin hyvät, samoin monien muiden suomalaisten hävittäjälentäjien, mutta jopa Juutilainen itse myönsi että vastustajan taidot jättivät toivomisen varaa. Siellä oli vastassa täysiä keltanokkia vailla kokemusta saatika kunnollista koulutusta, joiden ampuminen alas ei paljoa vaatinut vähänkään koulutetummalta lentäjältä. Tässä näkyy taas Neuvostoliitossa vallalla ollut "määrä on laatua ja kyllä meillä miehiä riittää" -asenne, joka johti itärintaman teurastukseen, kun tapatettiin miehiä täysin välinpitämättömästi.

Tankkeihin liittyen vielä T-34:stä, että sen rakentamisessa otettiin huomioon keskimääräinen yhden tankin elinikä. En lukemia muista, mutta jos yhden T-34:n elinikä oli keskimäärin 2 tuntia rintamalla, niin tähdättiin siihen että se pysyy sen kaksi tuntia toimintakuntoisena kunnes se hajoaa. Mitä väliä pitkällä kestävyydellä ja pitkillä huoltoväleillä on, jos tankin elinikä on lyhyt?
 

TomiP

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jyp, Suomi
Spekuloin vielä tuolla natsien ydinaseella. Jos natsit olisivat saaneet ydinaseen toimimaan, niin varmasti he olisivat käyttäneet sitä ainakin venäläisiä vastaan. Olisiko sota sitten päättynyt toisin? Länsiliittoutuneiden kanssa natsit olisivat silloin päästä rauhaan, mutta mikä olisi ollut tilanne NL:ssä? Olisiko Saksa hyökännyt sinne uudestaan?

No turhaahan tämä spekulointi on. Tosiasiassa Heisenbergin ryhmä oli todella kaukana onnistumisesta.
 

Ollakseni

Jäsen
Suosikkijoukkue
Detroit Red Wings
Mölders siirrettiin tuotantoon ja tai kouluttamiseen hyvin aikaisin, Adolf Galland myös ja useat muut sodan alun hävittäjätähdet. Hartmann alkoi tiputtamaan koneita hirvittävällä tahdilla vasta vuoden 1943 lopussa ja silloin hän oli hyvä propaganda aseena. Myös Herman Graf siirrtettiin JG52 johtoon kun hän sai itärintamalla noin 200 pudotusta noin vuodessa.

Tietysti vakuuttavin lentäjä oli Stukalla tuhoa aiheuttanut Hans Ulrich Rudel joka tuhosi yksin yli 500 panssarivaunua. Jatkoi lentämistä senkin jälkeen kun hän menetti toisen jalkansa osittain.
 

Ollakseni

Jäsen
Suosikkijoukkue
Detroit Red Wings
Spekuloin vielä tuolla natsien ydinaseella. Jos natsit olisivat saaneet ydinaseen toimimaan, niin varmasti he olisivat käyttäneet sitä ainakin venäläisiä vastaan. Olisiko sota sitten päättynyt toisin? Länsiliittoutuneiden kanssa natsit olisivat silloin päästä rauhaan, mutta mikä olisi ollut tilanne NL:ssä? Olisiko Saksa hyökännyt sinne uudestaan?

No turhaahan tämä spekulointi on. Tosiasiassa Heisenbergin ryhmä oli todella kaukana onnistumisesta.
V2 ydinkärjellä varustettuna olisi kyllä ollut aika hirvittävä yhdistelmä. Hitler käsittääkseni halusi pommittaa mieluummin Lontoota kuin Moskovaa. Mutta tosiaan Heisenbergin ryhmä oli hyvin kaukana onnistumisesta, liittyen väärään käsitykseen raskaan veden määrästä, joka tarvitaan ydinaseeseen tarvittavaan U235 isotooppiin. Tai jotain tuonnepäin.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös