Toinen maailmansota

  • 310 853
  • 1 904

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
Itse pidän Käyttäjänimettömän tavoin Toisen maailmansodan aloittajina "Länsiliittoumaa". Mielestäni kuvio on kuitenkin sen verran monimutkainen, että Toisen maailmansodan aloituspäivämäärä on lähinnä propaganda tarkoituksiin.

On väitteitä joiden mukaan Saksan hyökkäys Puolaan oli ns. ennalta ehkäisevä ja Versaillesin sopimuksella ryöstettyjen alueiden takaisinotto.

Jaahans, väärensikö Illuminaatti Mein Kampfinkin vai oliko Hitler diabolisen lännen kaksoisagentti? Jotenkin kuvittelisin että ihan pasifistisiksi tai defensiivisiksi niitä suunnitelmia elintilan saavuttamiseksi ei voi luonnehtia. Ja entäs sitten holokausti - oletkos sitä hörhö-porukkaa joka ei tähän 5-6 miljoonaan murhattuun juutalaiseen usko?
 

ms.qvist

Jäsen
Suosikkijoukkue
Red Wings, Хокейний Клуб Донбас
Mainitaan nyt tässä ketjussa kun olennaisesti nämäkin henkilöt kuuluvat sodankulkuun, eli Saksan liittopäivien alahuone hyväksyi yksimielisesti tiistaina lain, joka kumoaa sodanaikaiset tuomiot - tähän joukkoon kuuluu myös eversti Claus Schenk von Stauffenberg, Operaatio Valkyyrian olennaisimpia hahmoja, Ilta-sanomien uutinen aiheesta.

Kauan tämän lain voimaansaattaminen kuitenkin kesti koska konseravatiivien mielestä jokainen tapaus olisi pitänyt käsitellä erikseen.

vlad.

edit: Heitetään asiaan liittyvä kysymys: Oliko eversti von Stauffenberg petturi vai sankari?
 
Viimeksi muokattu:

CatGarfield

Jäsen
Suosikkijoukkue
Internazionale, Newcastle, NY Rangers, HIFK, ManU
edit: Heitetään asiaan liittyvä kysymys: Oliko eversti von Stauffenberg petturi vai sankari?

Sankari. Ehdottomasti. Ainakin siinä mielessä, että ymmärsi Hitlerin mielenvikaisuuden ja yritti tehdä jotain. Jokainen saksalainen, joka on ollut Hitleriä vastaan ja siitä syystä menettänyt henkensä, on mielestäni Saksan sankari.

Mielenkiintoista on mielestäni se, että "salaliittolaiset" (tässä yhteydessä tarkoitan kaikkia Hitlerin syrjäyttämistä suunnitelleita Wehrmachtin upseereita) eivät milloinkaan esittäneet suunnitelmissaan sellaista vaihtoehtoista hallintoa Saksaan, jonka länsiliittoutuneet olisivat voineet hyväksyä. USA kun nimenomaan aikoi tehdä Saksasta demokratian (siis kapitalistisen sellaisen).

Tästä nyt ei ole minulla kuin kirjailijoiden spekulointia, mutta melko yleinen käsitys on, että länsiliittoutuneet eivät olisi missään vaiheessa suostuneet kaksipuoliseen rauhaan, vaikka Hitler ja natsit olisikin syösty vallasta, ilman Saksan ehdotonta antautumista. Tähän on varmasti osaltaan vaikuttanut Winston Churchillin kauna koko Saksaa ja sen kansalaisia kohtaan.

Mutta asiat ovat menneet miten ovat, hieno homma, että Saksa on palauttanut kunnian monelle sen ansainneelle. Vaikka ele ei moniakaan ko. henkilöistä enää auta, on hyvä jos heidän tekonsa jäävät historiankirjoihin sankarillisina, eivätkä maanpetoksellisina.
 

TKH

Jäsen
Keskitysleirikirjoja on tullut luettua vino pino, kaikki mitä olen käsiini saanut.

Kattaakos lukemasi kirjat myös internointileirit, joihin amerikkalaiset keräsi 150 000 amerikkalaista, joiden sukujuuret olivat Japanilaistaustaiset? Mitään keskitysleirejähän ne ei olleet, ja vain harvat leireille joutuneet siellä kuolivat. Leireistä kertovia kirjoja on julkaistu paljonkin ja ihan viime vuosiin asti.


Samantapaisista kirjoista voi mainita myös Guantanamon päiväkirjan.

"Koskettava kuvaus nykypäivän tunnetuimalta vankileiriltä. Mahvish Khan on 27-vuotias amerikkalainen nainen, sukujuuriltaan pakistanilainen, vastavalmistunut lakimies. Hän kiinnostui ihmisoikeuksista kuultuaan afgaanien vangitsemisesta ja epäinhimillisestä kohtelusta amerikkalaisten vankileirillä Kuubassa. FBI:n palkkaamana Khan lennätetään Guantanamo Bayhin, jossa on yli 700 12-80-vuotiasta vankia. Maksettujen ja tekaistujen ilmiantojen vuoksi tavallisia poikia ja miehiä pidetään vuosikausia vangittuina ilman syytteitä, kaltoin kohdeltuina ja nöyryytettyinä."
 

Kawalski

Jäsen
Suosikkijoukkue
pesäkissat
Törmäsin muuten erään ww2 kuvia, jotka ei myöskään ole joka paikassa vielä vastaan tulleet.

http://www.ww2incolor.com/dramatic/

Disclaimer: Sisältää kuolemaa ja muita sodan lieveilmiöitä joten käyttäkää omaa harkintaa katsotteko vai ette.
 
Viimeksi muokattu:

Individual

Jäsen
Suosikkijoukkue
Post-rock/ Post-punk
Törmäsin muuten erään ww2 kuvia, jotka ei myöskään ole joka paikassa vielä vastaan tulleet.

http://www.ww2incolor.com/dramatic/

Disclaimer: Sisältää kuolemaa ja muita sodan lieveilmiöitä joten käyttäkää omaa harkintaa katsotteko vai ette.

Huh, tulipas ontto olo jostain kuvista. Ihan hyvä muistutus taas, että mitä se sota kait oikeasti on. Saatanallista kärsimystä ja surua, joka ei erottele ketään, tai mitään. Itsekään en ole noihin aiemmin törmännyt.
 

Vanha Len

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, Boners
Disclaimer: Sisältää kuolemaa ja muita sodan lieveilmiöitä joten käyttäkää omaa harkintaa katsotteko vai ette.

Aika tyypillistä kuvamatskua sodan uhreista. Eipä nämä enää säväytä kun on niin paljon vastaavia nähnyt. Moni sulkee sodalta silmänsä ja sitten järkyttyy vastaavista kuvista. On hyvä, että näitä näytetään ja ihmiset saavat silmiensä eteen todellista hiistoriaa...kuten myös nykypäivää.

Loistavia fotoja todellakin ja lisää näitä kaiken kansan katsottaviksi.
 

sampio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Menestyvin, sympatiat muille hyville.
Joo, mutta kyllä nuo silti ovat aina yhtä pysäyttäviä, vaikka olen autenttista materiaalia nähnyt ennenkin. Tuntuu tyhmältä, mutta erityisesti dramatic photos- puolelta vastaan tullut suomalaissotilaan ruumis pysäytti. Yhtä karuja ne ovat muutkin kuvat, mutta aika tehokkaasti sitä kuitenkin alitajuisesti loitontaa asioita, kun kyseessä on kuvat Stalingradista yms. Totta kai karuuden ja lopullisuuden tajuaa muistakin kuvista, mutta parinkymmenen kuvan jälkeen oli jo lähtenyt käyntiin ainakin itsellä jonkinlainen vastareaktio, joka romahti siihen meikäläiseen.
 

ms.qvist

Jäsen
Suosikkijoukkue
Red Wings, Хокейний Клуб Донбас
Disclaimer: Sisältää kuolemaa ja muita sodan lieveilmiöitä joten käyttäkää omaa harkintaa katsotteko vai ette.

Kyllähän tällaiset kuvat oikein käytettynä luovat hyvin autenttista tunnelmaa, mutta toisaalta omalla kohdallani voin tunnustaa, että toisinaan tulee vastakkainenkin tuntuma kun tuntuu, että niitä viljellään viljelemisen vuoksi ilman, että on tarkoituskaan tuoda esille mitään konkreettista asiaan liittyvää lisäinformaatiota. Tällaiset sivut nyt sinänsä ovat sarja kuvia, jotka eivät välttämättä suurena joukkona herätä niin voimakasta tunnereaktiota (ainakaan minulla) mutta jokin yksittäinen kuva omassa ympäristössään, esim. artikkelissa tekstiä täydentämään tms. voi nostaa, ja varmasti nostaakin, kuvan arvon aivan toiselle tasolle - ja lisää kuvan tiettyä "tunnearvoa" huomattavasti. Tai sitten olen vain niin turtunut näihin WW II aikaisiin sotakuviin ettei jokainen kuollut juutalainen, teloitettu saksalainen tai hengiltä palanut pommituksen uhri nostata minussa enää epätoivoista tunnereaktiota vaikka sinänsä en sotaa kannatakaan kuin äärimmäisissä tapauksissa.

Omalla kohdallani tiukemmin mieleen porautuvat harvat kuvat kirjoissa tai sitten autentinen filmimateriaali jossa kuvataan sodan kasvoja. Toisaalta näissä ympärillä on myös faktaa (joskus sävytettynä puolitotuudella) mikä lisää olennaisella tapaa kiinnostusta. Samaan pystyvät myös harvat sotaelokuvat, mutta tuolloin lähtökohta on oltava lähestyminen ihmismielen kannalta eikä siltä, että nyt teurastetaan pari prikaatillista natseja tai vinosilmiä...

vlad.
 

BitterX

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, FC Wacker, Punaportin vapaakaupunki
Mainitaan nyt tässä ketjussa kun olennaisesti nämäkin henkilöt kuuluvat sodankulkuun, eli Saksan liittopäivien alahuone hyväksyi yksimielisesti tiistaina lain, joka kumoaa sodanaikaiset tuomiot - tähän joukkoon kuuluu myös eversti Claus Schenk von Stauffenberg, Operaatio Valkyyrian olennaisimpia hahmoja, Ilta-sanomien uutinen aiheesta.

Kauan tämän lain voimaansaattaminen kuitenkin kesti koska konseravatiivien mielestä jokainen tapaus olisi pitänyt käsitellä erikseen.

Outoa. Luulin, että Stauffenbergin ja kumppaneiden maine olisi palautettu jo aikapäiviä sitten. Sotamarsalkka Erwin Rommel on kuitenkin rehabilitoitu jo aikapäiviä sitten.
 

ms.qvist

Jäsen
Suosikkijoukkue
Red Wings, Хокейний Клуб Донбас
Outoa. Luulin, että Stauffenbergin ja kumppaneiden maine olisi palautettu jo aikapäiviä sitten. Sotamarsalkka Erwin Rommel on kuitenkin rehabilitoitu jo aikapäiviä sitten.

Sotamarsalkka Rommelin tilanne lienee sikälikin poikkeuksellinen, että hän sai jo Hitlerin aikaan valtiolliset hautajaiset kaikesta huolimatta. Tietyllä tapaa Hitler viimeiseen saakka kunnioitti arvostamaansa sotamarsalkkaa, jopa siinä määrin, että se aiheutti jossainmäärin negatiivisen tuntemuksen Rommelin vaimossa hautajaisten aikaan, sekä hänen saadessa surunvalittelut niin Hitleriltä kuin myös puolueelta - liene kuitenkin nämä surunvalittelut lähetetty pitkinhampain, ainakin puolueen taholta.

Rommelin rehabilitoiminen liene siis helppoa koska hän asettui Hitleriä vastaan (vaikkakaan ei niin aktiivisesti kuin esim. von Stauffenberg) ja toisekseen hän oli arvostettu länsiliittoutuneiden keskuudessa, tai näin ainakin itse tilanteen näen. Eli sodan päätyttyä oli helppoa rehabilitoida sotamarsalkan arvo, marsalkan, joka oli noussut Hitleria vastaan ja joka nautti vieläpä arvostusta lännen silmissä. Mutta kaikkiaan, kieltämättä minutkin yllätti uutinen, että vasta nyt von Stauffenbergin & co. maine palautettiin, unohtamatta niitä tuhansia muita joiden maine nyt palautettiin.

vlad.
 

sampio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Menestyvin, sympatiat muille hyville.
Tai sitten olen vain niin turtunut näihin WW II aikaisiin sotakuviin ettei jokainen kuollut juutalainen, teloitettu saksalainen tai hengiltä palanut pommituksen uhri nostata minussa enää epätoivoista tunnereaktiota vaikka sinänsä en sotaa kannatakaan kuin äärimmäisissä tapauksissa.

vlad.
Eipä nuo täälläkään suunnalla mitään epätoivoista tunnereaktiota saa aikaan, vaan lähinnä kyse on säväyksistä sisuksissa, sitä ainakin itse tuolla pysäytyksellä meinasin. Toki myönnän joskus ahdistuneeni joistain lähinnä siviileihin kohdistuneista kuvista, mutta noissa yhteyksissä mukana on yleensä ollut jotain kuvaa avaavaa tekstiä. Vaiettu sota oli yksi teos, joka sai aikoinaan lukioikäisen sampion aika hiljaiseksi. Itse asiassa niin hiljaiseksi, että oli pakko lukea pari sivua jotain tyhjänpäiväistä vitsikirjaa muutaman luvun Vaiettua sotaa luettuani. En tiedä, olisiko vaikutus enää niin raju, mutta tuolloin sisäinen runoilijapoikani oli aika kovilla.
 

BitterX

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, FC Wacker, Punaportin vapaakaupunki
Tietyllä tapaa Hitler viimeiseen saakka kunnioitti arvostamaansa sotamarsalkkaa, jopa siinä määrin, että se aiheutti jossainmäärin negatiivisen tuntemuksen Rommelin vaimossa hautajaisten aikaan, sekä hänen saadessa surunvalittelut niin Hitleriltä kuin myös puolueelta - liene kuitenkin nämä surunvalittelut lähetetty pitkinhampain, ainakin puolueen taholta.

Eikös Rommelin vaimo vielä tiennyt Hitlerin ultimatumista - eli että Rommelin itsemurha pelastaisi perheen keskitysleiriltä ja Rommelin itsensä kunniasotaoikeudelta?

Eli tietääkseni Rommel soitti vaimolleen ennen itsemurhaansa ja kertoi tämän.
 

ms.qvist

Jäsen
Suosikkijoukkue
Red Wings, Хокейний Клуб Донбас
Eikös Rommelin vaimo vielä tiennyt Hitlerin ultimatumista - eli että Rommelin itsemurha pelastaisi perheen keskitysleiriltä ja Rommelin itsensä kunniasotaoikeudelta?

Eli tietääkseni Rommel soitti vaimolleen ennen itsemurhaansa ja kertoi tämän.

Vaimo kyllä tiesi kaikesta. En nyt muista pelastuiko perhe keskitysleirituomiolta Rommelin teon seurauksena mutta julkiselta häpäisyltä ja maineen lokaan vetämiseltä ainakin (ja kyllähän se aika suuri painolasti harteilla olisi tuohon aikaan vielä ollut vaikka Saksan sotaonni oli kääntynyt jo aikaa sitten.)

Itseasiassa Rommel noudettiin kotoaan Gestapon (vai oliko se SS:n) miesten toimesta. Ennen matkalle lähtöä Rommel hyvästeli perheensä kotinsa yläkerrassa ja lähti tämän jälkeen kohtalokkaalle matkalle. Gestapo/SS-miesten ajettua muutaman kilometrin matkan, Rommelille tarjottiin myrkkykapseli, jonka hän nieli ja menetti sitten henkensä.

vlad.
 

sampio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Menestyvin, sympatiat muille hyville.
Terve. Kuulkaas, olisiko ehdottaa jotain lyhyehköä ja yleisluontoista dokumenttia joko Suomen riekkumisesta 39-44 tai sitten yleisesti toisesta maailmansodasta? Battlefield Scandinavia olisi yksi, mutta ehkä hiukan liian kuivakka tarkoitukseeni.
 

Rike.K

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kissapedot
Terve. Kuulkaas, olisiko ehdottaa jotain lyhyehköä ja yleisluontoista dokumenttia joko Suomen riekkumisesta 39-44 tai sitten yleisesti toisesta maailmansodasta? Battlefield Scandinavia olisi yksi, mutta ehkä hiukan liian kuivakka tarkoitukseeni.

Mulla ei ole ehdottaa mitään lyhyehköä dokumenttia, mutta jos on kiinnostunut toisesta maailmansodasta yleensä, niin ehdottomasti kannattaa katsoa yksi täydellisimmistä ja ensimmäisimmistä dokumenttisarjoista aiheesta: “The World at War” Tuo sarja antaa todella hyvän pohjan toisen maailmansodan tapahtumiin. Mikä parasta, nuo dokumentit voi katsoa youtubesta!! Jos aikaa ja kiinnostusta aiheeseen riittää, niin tuo on ihan “must” kateltava!!
 

Viljuri

Jäsen
Aatehistoriallisesti tasokasta, mutta kuitenkin helposti lähestyttävää kevyehköä käsittelyä esittää professori Niall Fergusonin näkemykseen ja kirjaan perustuva The War of the World, joka myös löytyy Youtubesta 30 osassa.
 

sampio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Menestyvin, sympatiat muille hyville.
Kiitos vinkeistä. Mulle ne eivät varsinaisesti tulisi, vaan hain suositteluja teini-ikäiselle, ja sen tiedän, että moniosaisiin kokonaisuuksiin ei keskittymiskyky riitä. Sen vuoksi en edes tuota lyhyehköä Battlefield Scandinaviaa viitsi edes yrittää, vaikka itse siitä pidinkin.
 

Viljuri

Jäsen
Kiitos vinkeistä. Mulle ne eivät varsinaisesti tulisi, vaan hain suositteluja teini-ikäiselle, ja sen tiedän, että moniosaisiin kokonaisuuksiin ei keskittymiskyky riitä. Sen vuoksi en edes tuota lyhyehköä Battlefield Scandinaviaa viitsi edes yrittää, vaikka itse siitä pidinkin.

Liialliset yksinkertaistukset ovat haitallisia lapsen kehitykselle, se näkyy liian monesta tämänkin palstan aikuisesta. Kehityshäiriöt ovat tietysti asia erikseen ja opetus pitää sovittaa yhteen yksilöllisen kehitysvaiheen kanssa ja tarjota mahdollisesti aikuisen opastusta ja tukea nuorta mieltä mahdollisesti järkyttävien ajatusten ja asioiden osalta.

Disney -tarinaa konflikteista ei saa ja joka tapauksessa teennäisten ja valheellisten moraliteettien kehittely on vahingollista lapsen, nuoren aikuisen tai vanhemmankin itsenäiselle ajattelukyvylle.

Toinen asia tietysti on, että näkeekö kasvattajana mainitun itsenäisen ajattelukyvyn "herättelyn" mitenkään vaivan arvoiseksi asiaksi.
 

sampio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Menestyvin, sympatiat muille hyville.
Missään tapauksessa en hae liian siistittyä ja siloteltua kuvausta tapahtumista, vaan lähinnä ytimekästä pakettia. Kesto näissä taitaa olla se suurin kompastus, kun ei noita tapahtumia välttämättä saa kovin fiksusti tuntiin tai edes kahteen käärittyä. Ehkä sen vuoksi tyydyn joko talvi- tai jatkosodasta kertovaan pakettiin. Niistäkin saa antaa suosituksia, joku mulla on itsellänikin olemassa.
 

ms.qvist

Jäsen
Suosikkijoukkue
Red Wings, Хокейний Клуб Донбас
Sepä se taitaa olla monasti ongelmana, ettei löydy riittävän laadukasta ja liian tiiviiseen pakettiin käärittyä kokonaisuutta - eli kokonaisuutta jossa mutkia ei kuitenkaan jouduta liiankin kanssa vetelemään suoriksi. Tällöin lähes ainoaksi järkeväksi lähestymistavaksi jää joko suurten (mammuttimaisten) sarjojen läpikäyminen - kuten mainittu World at War tai sitten keskittyminen yksittäisistä taisteluista kertoviin kokonaisuuksiin, joita niitäkin löytyy jonkin verran mutta valitettavasti nämä Suomen käymät sodat käsitellään joko "sivulauseessa" suurempien taisteluiden yhteydessä (esim. Leningradin piirritys.) Minulle ei ainakaan tule nyt mieleen ainoataakaan yksittäistä todella laadukasta tallennetta jossa käsiteltäisi yksinomaa Talvi- ja Jatkosotaa. Joten ehkäpä sitä kannattaa opettaa samalla sitä kärsivällisyyttäkin näihin taistoihin tutustumisen ohella.

vlad.
 

Individual

Jäsen
Suosikkijoukkue
Post-rock/ Post-punk
Yksi mikä toisessa maailmansodassa itsenäni kiehtoo ja karmii samalla on Stalingradin taistelu. Totaalinen Saksan 6. armeijan tuho, eikä siinä Puna-armeijakaan päässyt helpolla. Wikipedia kertoo tappioista seuraavaa:

"Akselivallat menettivät taistelussa arviolta 850 000 miestä kaatuneina, haavoittuneina tai vangittuina: 400 000 saksalaista, 200 000 romanialaista, 130 000 italialaista ja 120 000 unkarilaista. Neuvostoliiton tappioista ei ole varmaa tietoa, mutta puna-armeija menetti yli 750 000 miestä ja yli 40 000 siviiliä kuoli. Neuvostoliiton ilmoituksen mukaan 91 000 saksalaista joutui Neuvostoliiton vankileireille, joilta vain noin 6 000 heistä selvisi hengissä. "

Eli onhan nuo sellaisia lukuja, joita on vaikea kyllä käsittää. Nyt olen katsellut juutuubista ko. taistelua käsitteleviä dokkareita. Pitää haalia käsiin joku perusteos tästä. Reilu Kerho-mitali menee selkeästi Aatulle, joka ei antanut Paulukselle lupaa antautua venäläisille, vaan ylensi hänet sotamarsalkaksi laittaen lentokoneen tiputtamaan arvomerkit saksalaisten asemiin.
 

ms.qvist

Jäsen
Suosikkijoukkue
Red Wings, Хокейний Клуб Донбас
Yksi mikä toisessa maailmansodassa itsenäni kiehtoo ja karmii samalla on Stalingradin taistelu.

Antony Beevorin Stalingrad on suositeltava teos, kuvaa Stalingradin taistelut hyvin autentisesti kuin myös syyitä jotka johtivat Stalingradin taisteluun. Samaten Paul Carell'in teoksessa Marssi Venäjälle käsitellään myös Stalingradin taistelua, joskaan ei niin seikkaperäisesti kuin Beevorin teoksessa.

vlad.
 

Individual

Jäsen
Suosikkijoukkue
Post-rock/ Post-punk
Antony Beevorin Stalingrad on suositeltava teos, kuvaa Stalingradin taistelut hyvin autentisesti kuin myös syyitä jotka johtivat Stalingradin taisteluun. Samaten Paul Carell'in teoksessa Marssi Venäjälle käsitellään myös Stalingradin taistelua, joskaan ei niin seikkaperäisesti kuin Beevorin teoksessa.

vlad.

Tuo ensiksi mainittu näyttääkin löytyvän Suomalaisesta hintaan 19.90. Kiitos vinkistä.
 

sampio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Menestyvin, sympatiat muille hyville.
Hahaa. Kävin tonkimassa kellarissa makaavia laatikoitani, joihin olen säilönyt kaikkea mahdollista inttikamoista hyllyyn mahtumattomiin kirjoihini. Siellähän olla köllötti kokoelma sotadokkareita, jotka olin täysin unohtanut. Mm. muutama Battlefield, Pari Weapons of Waria, Waffen SS-dokkari sekä pari telkusta tallennettua dokumenttia, kolmiosainen Stalingrad-dokkari toisena. Tämä palautti mieleeni sen, että jossain pitäisi olla kolme kiekkoa lisää, pitänee penkoa enemmän, kunhan viitsii.

Nuo kaikki löytynevät Youtubista, mutta onhan ne kivempi tuijotella tv:n ruudulta. Waffen-SS:ää nopeasti vilkaisin alusta ja vaikutti ihan mielenkiintoiselta, tiedä sitten, kuinka realistinen tuo lopulta on ja päästäänkö siinä yhtään pinnan alle. Mutta eiköhän noista joku löydy tarkoituksiani palvelemaan Youtube-tarjonann lisäksi.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös