Ymmärrän tämän. Huomaan, että on itsellänikin vähentynyt mielenkiinto käydä pelejä katsomassa. Monena vuonna on alkanut tässä vaiheessa olla lähinnä fiilis, että loppuisi jo tämäkin kausi. Jotenkin taas eilen iski sama ajatus kun katsoi tuota isät vs. pojat -matsia Ilvestä vastaan. Turhauttavaa seurattavaa on IFK vuodesta toiseen.Itse lopetin työkiireiden vuoksi kausikortit jo aikaa sitten, mutta aina satunnaisesti vien jälkikasvua sekä vieraita peleihin. Kärpät peliin vien jälleen muutaman katsojan lisäkseni. Mutta joka vuosi tämä on vähentynyt ja syynä on vain se sama aina, että joukkue ei menesty eikä se ole edes kovin mielenkiintoinen. Aivan väkisin hiipii takaraivoon, että haluaako siellä edes kukaan menestyä vai ollaanko vain suorittamassa, että saadaan palkka tilille kuun lopulla. Tällä kaudella tehtiin ennätys siinä, kuinka vajaaksi joukkue jätettiin ja tuskin syntyy kiinnostusta yhdestäkään mahdollisesta pudotuspelien ottelusta niin paljoa, että viitsisi lippuja hankkia. Jos tietää jo etukäteen, että ei ole menestysmahdollisuuksia, niin miksi vaivautua paikalle edes pudotuspelien alussa. Voi olla ja toivottavasti olen väärässä, mutta nyt on vain aivan liian kevyt joukkue viemään ottelusarjoja näiltä "suurilta" joukkueilta, joihin HIFK ei valitettavasti kuulu.
Tobias Salmelaiseen varsinaisesti liittymättä pyytäisin kanssakannattajia huomioimaan myös omien kilsojen vaikutukset kannattamiseen ja urheilun tuottamiin tunteisiin. Muiden sielunelämä voi tietysti poiketa omastani, mutta esimerkiksi vuoden 1997 runkosarjan "huipennus" aiheutti itselleni useita päiviä kestäneen vitutuksen, joka kyllä varmasti näkyi myös muille lähistöllä olleille. Se, että esimerkiksi tänä vuonna vaikka kokonaan sääleistäkin ulos pullahtaminen ei aiheuttaisi samanlaista vitutusta, ei johdu siitä, että nykyinen joukkue tai seuran tekeminen eivät olisi niin kiinnostavia kuin silloin, vaan ihan siitä että nykyään on enemmän muuta elämä ja näihin juttuihin osaa suhtautua rauhallisemmin. Kääntöpuolena sitten se, että ei se menestyskään juuri nykyään samanlaisia tunteita varmaan herättäisi kuin parikymppisenä.
Näinhän se on useimmilla.Tobias Salmelaiseen varsinaisesti liittymättä pyytäisin kanssakannattajia huomioimaan myös omien kilsojen vaikutukset kannattamiseen ja urheilun tuottamiin tunteisiin. Muiden sielunelämä voi tietysti poiketa omastani, mutta esimerkiksi vuoden 1997 runkosarjan "huipennus" aiheutti itselleni useita päiviä kestäneen vitutuksen, joka kyllä varmasti näkyi myös muille lähistöllä olleille. Se, että esimerkiksi tänä vuonna vaikka kokonaan sääleistäkin ulos pullahtaminen ei aiheuttaisi samanlaista vitutusta, ei johdu siitä, että nykyinen joukkue tai seuran tekeminen eivät olisi niin kiinnostavia kuin silloin, vaan ihan siitä että nykyään on enemmän muuta elämä ja näihin juttuihin osaa suhtautua rauhallisemmin. Kääntöpuolena sitten se, että ei se menestyskään juuri nykyään samanlaisia tunteita varmaan herättäisi kuin parikymppisenä.
Näinhän se on useimmilla.
Itselleni kevään 1997 loppuratkaisu oli lopulta helpotus. Miksi? Siksi, että se pakotti entisestään muutoksiin. Kaikkein kamalinta olisi ollut pääsy rimaa hipoen pudostuspeleihin ja sitten tippua ensimmäisellä kierroksella. Olisi voitu jatkaa menoa entisellään ja todeta, "että päästiinhän me taas pudotuspeleihin".
Toki Kekäläinen haki aktiivisesti menestysjoukkueen osia jo tuossa vaiheessa. Mutta dino-osastolle pudotuspeleistä putoaminen oli tärkeä näpäytys.
Pahinta olisi päästä puolivälieriin vaikka säälien kautta. Taas voidaan läpsytellä selkiä tyytyväisinä, vaikka puolivälieristä tulisi lähtö tyyliin 1-4 voitoin. "Voimme olla tyytyväisiä. Pääsimme pudotuspeleihin, vaikka kauden alku oli vaikea. Yleisöäkin kävi peleissämme hyvin".Entä tämä suhteutettuna tähän kauteen? Ajatteletko, että vielä tämän hetkistä tilannetta näyttävämpi floppaaminen voisi lopulta olla alku jonkin kauniin ja paremman?
Ei ollut minulle mutta huudellaan silti. Varmasti olisi jotain tapahtunut, jos IFK:n pelillinen ilme ja "nousu" taistelemaan sijoituksista suoraan poffeihin ei olisi alkanut. Mutta niin kun täällä tuhansia kertoja kierrelty, utj ja valmentajan fudut, tai siirto johonkin muuhun tehtävään seuran sisällä ei todellisuutta mihinkään muuta.Entä tämä suhteutettuna tähän kauteen? Ajatteletko, että vielä tämän hetkistä tilannetta näyttävämpi floppaaminen voisi lopulta olla alku jonkin kauniin ja paremman?
Harmi ettei kuitenkaan ole vahvaa paria nytkään. Onko Salmelaisen aikana ollut vielä kertaakaan hyvää tandemia kasassa?Salmelainen ansaitsee ison kiitoksen, että väisti luodin nimeltä Tuohimaa, eikä mennyt samaan lankaan toista kertaa. Yliarvostetuimpia maalivahteja kautta aikain.
Oli Salmelaisen aikana Lankinen-Engren-Bäckström, mutta se oli Karavaanarin kokoama, joten vastauksena kysymykseesi ei ole onnistunut.Harmi ettei kuitenkaan ole vahvaa paria nytkään. Onko Salmelaisen aikana ollut vielä kertaakaan hyvää tandemia kasassa?
Oli Salmelaisen aikana Lankinen-Engren-Bäckström, mutta se oli Karavaanarin kokoama, joten vastauksena kysymykseesi ei ole onnistunut.
Tuohimaa on oikein hyvä veskari. Lukuunottamatta sitä, ettei oikein saa torjuttua. Ja ehkä vähän sitä, ettei sen joukkueet oikein pärjää.Salmelainen ansaitsee ison kiitoksen, että väisti luodin nimeltä Tuohimaa, eikä mennyt samaan lankaan toista kertaa. Yliarvostetuimpia maalivahteja kautta aikain.
Voi kun voisinkin samaistua. Ikää on 42 ja jääkiekon aiheuttama vitutus on ehkä kamalinta. Itseänikin hävettää. Pudotuspelit on ihan pahinta aikaa, se häviämisen aiheuttama vitutus on niin voimakasta, etten yleensä edes pysty pelejä katsomaan oikein.Tobias Salmelaiseen varsinaisesti liittymättä pyytäisin kanssakannattajia huomioimaan myös omien kilsojen vaikutukset kannattamiseen ja urheilun tuottamiin tunteisiin. Muiden sielunelämä voi tietysti poiketa omastani, mutta esimerkiksi vuoden 1997 runkosarjan "huipennus" aiheutti itselleni useita päiviä kestäneen vitutuksen, joka kyllä varmasti näkyi myös muille lähistöllä olleille. Se, että esimerkiksi tänä vuonna vaikka kokonaan sääleistäkin ulos pullahtaminen ei aiheuttaisi samanlaista vitutusta, ei johdu siitä, että nykyinen joukkue tai seuran tekeminen eivät olisi niin kiinnostavia kuin silloin, vaan ihan siitä että nykyään on enemmän muuta elämä ja näihin juttuihin osaa suhtautua rauhallisemmin. Kääntöpuolena sitten se, että ei se menestyskään juuri nykyään samanlaisia tunteita varmaan herättäisi kuin parikymppisenä.
Ehkä kauden kovin viesti!Voi kun voisinkin samaistua. Ikää on 42 ja jääkiekon aiheuttama vitutus on ehkä kamalinta. Itseänikin hävettää. Pudotuspelit on ihan pahinta aikaa, se häviämisen aiheuttama vitutus on niin voimakasta, etten yleensä edes pysty pelejä katsomaan oikein.
Mitä järkeä tässä minun fanituksessani on? Itse en osaa perustella mitenkään, kun asenne on niin saatanan epäkypsä.
Kaiken lisäksi olen muuten pääosin ihan optimistinen ja varmaan useimmiten ihan rationaalinen. Mutta tämä IFK:n kannattaminen saa esiin kaikki primitiivisimmät puolet.
En tiedä käytkö katsomassa futiksen matseja, mutta sieltä olis saatavissa vielä lisäkierroksia tohon epäkypsään käyttäytymiseen otteluiden yhteydessä. Nimim. Takuuvarmat vitutukset, ei koskaan voittoa, kunnes se orgastisesti kerran kesässä tuleeVoi kun voisinkin samaistua. Ikää on 42 ja jääkiekon aiheuttama vitutus on ehkä kamalinta. Itseänikin hävettää. Pudotuspelit on ihan pahinta aikaa, se häviämisen aiheuttama vitutus on niin voimakasta, etten yleensä edes pysty pelejä katsomaan oikein.
Mitä järkeä tässä minun fanituksessani on? Itse en osaa perustella mitenkään, kun asenne on niin saatanan epäkypsä.
Kaiken lisäksi olen muuten pääosin ihan optimistinen ja varmaan useimmiten ihan rationaalinen. Mutta tämä IFK:n kannattaminen saa esiin kaikki primitiivisimmät puolet.
Sama vika. Kaiken lisäksi vaimokin tykkää, kun IFK häviää ja varsinkin pudotuspeleissä, silloin saatetaan murjottaa ja tiuskia koko ilta hänen suuntaan.Voi kun voisinkin samaistua. Ikää on 42 ja jääkiekon aiheuttama vitutus on ehkä kamalinta. Itseänikin hävettää. Pudotuspelit on ihan pahinta aikaa, se häviämisen aiheuttama vitutus on niin voimakasta, etten yleensä edes pysty pelejä katsomaan oikein.
Mitä järkeä tässä minun fanituksessani on? Itse en osaa perustella mitenkään, kun asenne on niin saatanan epäkypsä.
Kaiken lisäksi olen muuten pääosin ihan optimistinen ja varmaan useimmiten ihan rationaalinen. Mutta tämä IFK:n kannattaminen saa esiin kaikki primitiivisimmät puolet.
"Mökötätkö sä nyt taas koko loppuillan?"Sama vika. Kaiken lisäksi vaimokin tykkää, kun IFK häviää ja varsinkin pudotuspeleissä, silloin saatetaan murjottaa ja tiuskia koko ilta hänen suuntaan.
Sama vika. Kaiken lisäksi vaimokin tykkää, kun IFK häviää ja varsinkin pudotuspeleissä, silloin saatetaan murjottaa ja tiuskia koko ilta hänen suuntaan.
Olisit nyt vittu hankkinut sen kakkosveskarin. Eihän tässä ole mitään järkeä.