Tilannehuone: ratkaisut ja keskustelu

[Target]

Videotuomarointi ei tuo, nykyisellään, mitään positiivista elementtiä otteluun. Negan puolelle pukkaa sitäkin enemmän materiaalia. Järjettömät, jopa 10min, ylimääräiset katkot pelissä. Kaksi päätuomaria + linjurit, eikä kukaan näe tilannetta, HERÄTYS siellä kentällä. Sitten se koko systeemin kirkkain jalokivi: SYSIPASKAT VIDEOTUOMARIT. Ei se siitä parane hinkkaatko sitä vitun kulunutta VHS:ää. +Telian "supertarkat" kamerat yms. Ei vittu, kuvaajat huitoo miten sattuu. Mainosten mukaan 6 kameraa, vähintään16K tarkkuus yms.
Faijan perintö VHS, pääosassa John Holmes tai osa hänestä, on varustettu paremmalla kuvalaadulla kuin telian tarjoama matsi.

 

[Numero13]

Tilannehuone on ollut kyllä täysin tarpeeton. Sieltä tulee ihan samanlaista kolikonheitolla päätettyjä tuomioita kuin entisaikaan pelkillä tuomareiden tekemillä päätöksillä. Ei jatkoon.

 

[sohvakoutsi]

Videotuomarointi ei tuo, nykyisellään, mitään positiivista elementtiä otteluun. Negan puolelle pukkaa sitäkin enemmän materiaalia. Järjettömät, jopa 10min, ylimääräiset katkot pelissä. Kaksi päätuomaria + linjurit, eikä kukaan näe tilannetta, HERÄTYS siellä kentällä. Sitten se koko systeemin kirkkain jalokivi: SYSIPASKAT VIDEOTUOMARIT. Ei se siitä parane hinkkaatko sitä vitun kulunutta VHS:ää. +Telian "supertarkat" kamerat yms. Ei vittu, kuvaajat huitoo miten sattuu. Mainosten mukaan 6 kameraa, vähintään16K tarkkuus yms.
Faijan perintö VHS, pääosassa John Holmes tai osa hänestä, on varustettu paremmalla kuvalaadulla kuin telian tarjoama matsi.

itseä juuri eniten vituttaa tuo katkojen kesto, samaa videota toistetaan ja vatvotaan kymmenen minuuttia on kyllä aivan liikaa. Pitäisi olla joku sääntö että jos tiettyyn aikarajaan mennessä asia ei selviä, jäisi alkuperäinen tuomio voimaan.

 

[Harppuuna]

Täyttä paskaa noi tilannehuoneen ratkaisut. Sielä noin 10 ruutua, mitä sitten siinä kahvin juonnin lomassa kattoo joku jos kerkee. Osa tupakilla tai vessassa, ratkaisu noin 10 minuutin vatvomisen jälkeen ja yleensä kaikkien, jopa hyötyjien mielestä väärin. Välillä tosiaan hylätään, kun jonkun terä 5cm alueella tai ilmavirta heiluttaa paitaa. Joskus saa roikkua molkessa kiinni tai seistä molken ja maalin välissä alueella ja hyväksytään.

 

[sknul]

Täyttä paskaa noi tilannehuoneen ratkaisut. Sielä noin 10 ruutua, mitä sitten siinä kahvin juonnin lomassa kattoo joku jos kerkee. Osa tupakilla tai vessassa, ratkaisu noin 10 minuutin vatvomisen jälkeen ja yleensä kaikkien, jopa hyötyjien mielestä väärin. Välillä tosiaan hylätään, kun jonkun terä 5cm alueella tai ilmavirta heiluttaa paitaa. Joskus saa roikkua molkessa kiinni tai seistä molken ja maalin välissä alueella ja hyväksytään.

Joo ei voi ymmärtää onko se vaikeeta alkaa tarkastamaan maalia etukäteen tuli pyyntöä tai ei. Siinä olis saanut jo Pari minuuttia kelailla ees taas. Vois joskus olla tuomiokin melkein valmiina. Ja toi linja on kuin kurinpidolla. Ei mitään linjaa. Välillä estetään ja hakataan maalivahtia urakalla. Maali hyväksytään. Ja välillä joku pieraisee maalivahtia kohti, niin hylätään.

 

[Jakub]

Eikö ne tuomarit itse nyt niitä videoita pyöritä jo siellä vaihtoaitiossa pädeiltä ja tee ratkaisut ilman tilannehuonetta?

 

[MSU]

Eikö ne tuomarit itse nyt niitä videoita pyöritä jo siellä vaihtoaitiossa pädeiltä ja tee ratkaisut ilman tilannehuonetta?

Tuomarit näkee myös tilanteen itse mutta ainakin joissain tilanteissa videotuomareilla on se päätäntävalta tuomarin ylitse. En nyt muista miten nuo tarkalleen meni.

 

[Walrus21]

Mitä eroa näette näissä tapahtumissa:

1) Tapparan 1-0-maali hyväksytään videotarkistuksen jälkeen. Tilanteessa Tapparan Karjalainen ajaa maalille siten, että osuu vastustajan maalivahtiin maalivahdinalueella. Kontakti on pieni, mutta melko selvä.

2) KooKoon puistola ajaa maalille siten, että osuu vastustajan maalivahtiin maalivahdinalueella. Kontakti on pieni, eikä Puistolalla ole molempia luistimia alueella. Maali hylätään.

Omaan silmään lähes identtiset tilanteet, joista tuloksena kaksi erilaista tuomiota.

 

[MacRef]

Mitä eroa näette näissä tapahtumissa:

1) Tapparan 1-0-maali hyväksytään videotarkistuksen jälkeen. Tilanteessa Tapparan Karjalainen ajaa maalille siten, että osuu vastustajan maalivahtiin maalivahdinalueella. Kontakti on pieni, mutta melko selvä.

2) KooKoon puistola ajaa maalille siten, että osuu vastustajan maalivahtiin maalivahdinalueella. Kontakti on pieni, eikä Puistolalla ole molempia luistimia alueella. Maali hylätään.

Omaan silmään lähes identtiset tilanteet, joista tuloksena kaksi erilaista tuomiota.

Sinänsä väärä ketju, kun maalivahdin häirinnät kai edelleen ratkaistaan tuomareiden toimesta, ei tilannehuoneesta.

Mutta, onhan nuo tilanteet täysin erilaiset, kaukana lähes identtisistä.

Tapparan maalissa tapparalainen osuu kevyesti maalivahtiin maalialueen reunalla, mutta maalivahti pääsee silti täysin vapaasti liukumaan torjunnan suuntaan, liikkumasuunta maalivahdille on avoin ja vapaa. (Siihen, ”rikkoiko” kontakti mahdollisesti ns. paketin ja vaikeuttiko sitä myöten torjuntaa, en osaa ottaa kantaa. Joku tässä tai toisessa ketjussa yritti tätä joku aika sitten avata, mutta ei mennä tuohon nyt.)

Hylätyssä maalissa taas Puistola on lähes, tai ei oikeastaan edes lähes vaan täysin maalialueen keskellä (leveyssuuntaan ajateltuna). Liukuessaan torjunnassaan Kärppien maalivahti osuu Puistolaan ja torjunnan suorittaminen pysähtyy siihen. Päivänselvä hylkäys.

Ei siis ollenkaan samanlaiset tilanteet ja omasta mielestä ratkaisut juuri niin kuin pitääkin mennä. Puistolan maalialueella olo esti Kärppien maalivahdin torjuntatyöskentelyä selvästi, Karjalaisen kontakti on pieni (taitaa osin olla kuitenkin maalialueen puolella), eikä ainakaan estä sivusuunnassa liikkumista sinne suuntaan, minne maalivahti on menossa. Ja kuten totesin, en osaa arvioida, miten tuommoinen kontakti vaikuttaa paketin kasassa pysymiseen, joten siitä näkökulmasta en ota kantaa. Joka tapauksessa oma mielipiteeni on, että tuollaisia kontakteja ei pitäisi pitää hylkyperusteena. (Pieni, maalialueen reunalla, osin ulkopuolellakin ja varsin vahva yritys kontaktin välttämiseksi.)

 

[axe]

Joka tapauksessa oma mielipiteeni on, että tuollaisia kontakteja ei pitäisi pitää hylkyperusteena. (Pieni, maalialueen reunalla, osin ulkopuolellakin ja varsin vahva yritys kontaktin välttämiseksi.)

Lisäksi vielä maalivahti itse on aika aloitteellinen koko kontaktiin. Karjalainen olisi väistöyrityksellään saattanut viipohtaa täysin osumatta ohi vaikka luistimet maalialueelta menisivätkin, mutta molari ojentaa kilven eteen ja lähtee vielä työntämään poispäin.

 

[Läskisalo]

Lisäksi vielä maalivahti itse on aika aloitteellinen koko kontaktiin. Karjalainen olisi väistöyrityksellään saattanut viipohtaa täysin osumatta ohi vaikka luistimet maalialueelta menisivätkin, mutta molari ojentaa kilven eteen ja lähtee vielä työntämään poispäin.

Mitä maalivahdin pitäisi tehdä? Odottaa, että rullaakohan tuo yli vai saako pysähtymään? Jokainen suojelee itseään. Joskus maalivahti on ollut edes omalla alueellaan pyhä. Viime vuoden linja oli mielestäni paska, mutta se oli ainakin selkeä. Nyt mitään linjaa ei ole, tai jos on, niin sitä ei ole ainakaan viestitty selvästi ulospäin. Tuomarivalmentaja lehdistötilaisuudessa jatkoi tuomariorganisaatiolta liiankin tuttua pelkurimaisuutta kommentoimalla, "valmentajille voin tilanteen avata, mutta muutoin en sitä ala tässä avaamaan. Osuma alueella ei ole aina hylkäysperuste, vaan päätöksen hylkäämisetä tekevät tuomarit ja tilannehuone yhdessä."

 

[Viivelähtö]

Tapparan maalissa tapparalainen osuu kevyesti maalivahtiin maalialueen reunalla, mutta maalivahti pääsee silti täysin vapaasti liukumaan torjunnan suuntaan, liikkumasuunta maalivahdille on avoin ja vapaa. (Siihen, ”rikkoiko” kontakti mahdollisesti ns. paketin ja vaikeuttiko sitä myöten torjuntaa, en osaa ottaa kantaa. Joku tässä tai toisessa ketjussa yritti tätä joku aika sitten avata, mutta ei mennä tuohon nyt.)

Toki tuossa liukumasuunta jää vapaaksi, mutta mielestäni tuossa kontaktissa Reijolan itsesuojelukäsienojentamisen varjoon jää tuo Karjalaisen luistinten osuma Reijolan "potkaisevaan" jalkaan, jolla pitäisi tuo liukuun lähtö tehdä. Sillä osumalla Reijola myöhästyy potkusta sekunnin kymmenyksiä ja on jo auttamattomasti myöhässä.

Tuntuu, että tuomarit eivät osaa katsoa videolta niitä oikeasti tilanteeseen vaikuttavia asioita, niin kuin kävi taannoin Jyväskylässä kun Hytönen piti kädellä kiinni Haukelandista maalin kulmalla ja tuomarit ihmettelivät tekeekö Ratinen maalien edessä jotain.

 

[MacRef]

Toki tuossa liukumasuunta jää vapaaksi, mutta mielestäni tuossa kontaktissa Reijolan itsesuojelukäsienojentamisen varjoon jää tuo Karjalaisen luistinten osuma Reijolan "potkaisevaan" jalkaan, jolla pitäisi tuo liukuun lähtö tehdä. Sillä osumalla Reijola myöhästyy potkusta sekunnin kymmenyksiä ja on jo auttamattomasti myöhässä.

Itse kiinnitin kaiken huomion siihen luistinten osumaan, en lainkaan käsiä katsellut. Ja siksi kirjoittelinkin, että rikkoiko (luistinten) osuma sen torjuntapaketin. Ainakin osa luistin-patja -kontaktista tapahtuu maalialueen ulkopuolella, mutta hetkellisesti taitaa osumaa tosiaan olla myös alueen sisällä.

Joka tapauksessa, alkuperäinen kysyjä oli sitä mieltä, että lähes identtiset tilanteet kahdessa eri pelissä ja niinhän ei tosiaankaan ollut. Kaukana siitä.

Tuohon Tapparan maalin voi esittää myös muita mielipiteitä ihan perustellustikin. Oma mielipiteeni on, että tuommoisen kontaktin myötä maaleja ei pitäisi hylätä maalivahdin häirintänä.

 

[Rod Weary]

En nyt mitään identtisiä tilanteita ala arkistoista kaivamaan, mutta vastaavia maaleja hylättiin Kerholta viime kaudella (ja muistaakseni tällä kaudella myös) kourallinen.

 

[Tarinankertoja]

Oma mielipiteeni on, että tuommoisen kontaktin myötä maaleja ei pitäisi hylätä maalivahdin häirintänä.

Tilannehuoneen tullessa tämmösin perustein hylättiin maaleja. Ohjeistus on sittemmin näemmä muuttunut ja erinomaista, ettei nää johda hylkäyksiin.


..ohjeistuksista.. saisivat siis olla avoimesti jossain esillä, niin tuomareiden kuin tilannehuoneen toimintatavat, ohjeet ja tulkintarakenteet. Jos organisaatio luottaa omaan toimintaansa, sillä ei pitäisi olla mitään syitä olla olematta avoin näiden kanssa. Ohjeistuksien piilossa pitäminen pikemminkin viestii luottamuspulasta omaan toimintaan, eikä sitä näin uskalleta antaa ulkopuolisen arvioinnin kohteeksi.

 

[IceMaster]

Tuntuu, että tuomarit eivät osaa katsoa videolta niitä oikeasti tilanteeseen vaikuttavia asioita, niin kuin kävi taannoin Jyväskylässä kun Hytönen piti kädellä kiinni Haukelandista maalin kulmalla ja tuomarit ihmettelivät tekeekö Ratinen maalien edessä jotain.

Katopa joskus tilannehuoneen meininkiä. 60 tuumasta näyttöä katotaan 10 sentin päästä. Väkisinkin suuriosa kuvan tapahtumista menee ohi.

 

[Rontti]

Tuomarit näkee myös tilanteen itse mutta ainakin joissain tilanteissa videotuomareilla on se päätäntävalta tuomarin ylitse. En nyt muista miten nuo tarkalleen meni.

Sellainen kuvahan tästä on jäänyt, että ei näitä muista tai tiedä oikein kukaan asianosainenkaan.

Tuomarivalmentaja lehdistötilaisuudessa jatkoi tuomariorganisaatiolta liiankin tuttua pelkurimaisuutta kommentoimalla, "valmentajille voin tilanteen avata, mutta muutoin en sitä ala tässä avaamaan. Osuma alueella ei ole aina hylkäysperuste, vaan päätöksen hylkäämisetä tekevät tuomarit ja tilannehuone yhdessä."

Kuinka surkeaa tämä voi olla? Kuka tästä toiminnasta on vastuussa? Ymmärtääkseni jäljet johtavat taas kerran sen yhden J.R:n pöksyihin. Korjatkaa toki, jos olen väärässä. Jälki on justiinsa sama kuin haju ko. herran puvun housuissa. Miten tämä jätkä voi jatkaa toimessaan vaikka kaikki menee päin persettä?

 

[Torsti]

En nyt mitään identtisiä tilanteita ala arkistoista kaivamaan, mutta vastaavia maaleja hylättiin Kerholta viime kaudella (ja muistaakseni tällä kaudella myös) kourallinen.

En minäkään ala kaivamaan, mutta niin hylättiin Tapparankin maaleja Kerhoa vastaan, kun Larmi otti hanskallaan kontaktin vastustajaan kuten Reijola. Ollutta ja mennyttä, nyt on uusi kausi.

 

[Hoitsu]

..ohjeistuksista.. saisivat siis olla avoimesti jossain esillä, niin tuomareiden kuin tilannehuoneen toimintatavat, ohjeet ja tulkintarakenteet. Jos organisaatio luottaa omaan toimintaansa, sillä ei pitäisi olla mitään syitä olla olematta avoin näiden kanssa. Ohjeistuksien piilossa pitäminen pikemminkin viestii luottamuspulasta omaan toimintaan, eikä sitä näin uskalleta antaa ulkopuolisen arvioinnin kohteeksi.

No tämähän on just se surullisen kuuluisa Rönnin tokaisu kauden avauspelin jälkeen (HPK-Kärpät), jossa kertoi hylkäysperusteiden löytyvän puhtaaksikirjoitettuna pöytälaatikosta ja ne julkistetaan hetkenä minä hyvänsä kaikkien nähtäväksi.

Ei ole näkyny.

 

[Walrus21]

Tapparan maalissa tapparalainen osuu kevyesti maalivahtiin maalialueen reunalla, mutta maalivahti pääsee silti täysin vapaasti liukumaan torjunnan suuntaan, liikkumasuunta maalivahdille on avoin ja vapaa. (Siihen, ”rikkoiko” kontakti mahdollisesti ns. paketin ja vaikeuttiko sitä myöten torjuntaa, en osaa ottaa kantaa. Joku tässä tai toisessa ketjussa yritti tätä joku aika sitten avata, mutta ei mennä tuohon nyt.)

Katsoin tilanteet useita kertoja hidastettuna ja olen yhä sitä mieltä, että oleellista eroa niissä ei ole.

Kummassakin maalissa hyökkääjä osuu maalivahtiin jonkin verran, minkä seurauksena veskarin torjuntatyöskentely ei ole täysin esteetöntä. Kummassakin tilanteessa maalivahti on kuitenkin jo lähtökohtaisesti myöhässä, sillä vedot tulevat poikittaissyötöstä tyhjään tilaan.

Puistola osuu kyllä Rybariin aivan selkeästi, mutta ainakin oman tulkintani mukaan Rybar tuskin olisi tuota Mingoian puttausta saanut kiinni, vaikka mitään osumaa ei olisi ollutkaan. Rybar kaatuu tilanteessa, mistä syntyy vaikutelma, että hänet olisi kolattu nurin ja torjunta estetty. Oma tulkintani on, että Rybarin kaatuminen tulee sen jälkeen, kun hän on jo epäonnistunut sivuttaisliikkeeseen lähdössä.

Karjalaisen tilanteesta sen verran, että aivan vastaavia on hylätty lukuisia (pelkästään Lukon peleissä 3-4). Odotin itsestään selvää hylkäystä, koska Liiga on päättänyt, että tuli mitä tuli, niin maalivahdinalueella ei saa huseerata veskariin osuen. Nyt näköjään saa taas.

Minä olisin hyväksynyt sekä Mingoian että Karjalaisen maalin. Näin toimittiin käytännössä koko Liigan historian ajan ennen näitä tilannehuoneita. Selkeät veskarin estämiset otettiin pois, mutta pienet osumat hyväksyttiin osana peliä. Niitä syntyy väkisinkin, koska maalille on mentävä, jotta maaleja syntyisi. Kun sinne maalille mennään, siellä nahistellaan ja pientä osumaa tulee. Usein on aivan mahdotonta arvioida, oliko hyökkääjän osuma aloitteellinen, vai johtuiko maalivahdin alueelle päätyminen pakin tuuppauksesta tai tasapainon horjumisesta. On aivan loputon suo, jos näitä tulkinnanvaraisia tilanteita aletaan arpomaan välillä hyökkääjän ja välillä maalivahdin eduksi.

 

[Rontti]

Onko Jyri muuten ehtinyt vielä pyytää keneltäkään anteeksi?

 

[Tarinankertoja]

HPK-Tapparapelin pressissä median edustaja kysyi paikalla olleelta Liigan edustajalta videotarkastuksen prosessista ja nimenomaan ko. ottelussa haastetun maalin tulkinnasta. vastaus: ”en nyt näin julkisesti lähde sitä avaamaan, mutta valmentajien kans voin asian käydä läpi.”

Huoh .. tätä tarkoitin. Mikäli organisaatio luottaa prosessiinsa, sillä ei ole mitään syytä jättää näitä avaamatta, päinvastoin, siitä ois PR etua. Mutta kun eivät edes itse taida luottaa prosessiinsa...

 

[anthax]

HPK-Tapparapelin pressissä median edustaja kysyi paikalla olleelta Liigan edustajalta videotarkastuksen prosessista ja nimenomaan ko. ottelussa haastetun maalin tulkinnasta. vastaus: ”en nyt näin julkisesti lähde sitä avaamaan, mutta valmentajien kans voin asian käydä läpi.”

Huoh .. tätä tarkoitin. Mikäli organisaatio luottaa prosessiinsa, sillä ei ole mitään syytä jättää näitä avaamatta, päinvastoin, siitä ois PR etua. Mutta kun eivät edes itse taida luottaa prosessiinsa...

Tämän takia lehdistötilaisuudessa ei kysytä juuri ikinä mitään median toimesta. Pakolla ruvettu joka ikinen noista videoimaan, mutta ikinä ei ole mitään muuta dataa tarjota, kuin onnea vastustajalle voitosta.

 

[Hoitsu]

Katsoin tilanteet useita kertoja hidastettuna ja olen yhä sitä mieltä, että oleellista eroa niissä ei ole.

Kummassakin maalissa hyökkääjä osuu maalivahtiin jonkin verran, minkä seurauksena veskarin torjuntatyöskentely ei ole täysin esteetöntä. Kummassakin tilanteessa maalivahti on kuitenkin jo lähtökohtaisesti myöhässä, sillä vedot tulevat poikittaissyötöstä tyhjään tilaan.

Puistola osuu kyllä Rybariin aivan selkeästi, mutta ainakin oman tulkintani mukaan Rybar tuskin olisi tuota Mingoian puttausta saanut kiinni, vaikka mitään osumaa ei olisi ollutkaan. Rybar kaatuu tilanteessa, mistä syntyy vaikutelma, että hänet olisi kolattu nurin ja torjunta estetty. Oma tulkintani on, että Rybarin kaatuminen tulee sen jälkeen, kun hän on jo epäonnistunut sivuttaisliikkeeseen lähdössä.

Karjalaisen tilanteesta sen verran, että aivan vastaavia on hylätty lukuisia (pelkästään Lukon peleissä 3-4). Odotin itsestään selvää hylkäystä, koska Liiga on päättänyt, että tuli mitä tuli, niin maalivahdinalueella ei saa huseerata veskariin osuen. Nyt näköjään saa taas.

Minä olisin hyväksynyt sekä Mingoian että Karjalaisen maalin. Näin toimittiin käytännössä koko Liigan historian ajan ennen näitä tilannehuoneita. Selkeät veskarin estämiset otettiin pois, mutta pienet osumat hyväksyttiin osana peliä. Niitä syntyy väkisinkin, koska maalille on mentävä, jotta maaleja syntyisi. Kun sinne maalille mennään, siellä nahistellaan ja pientä osumaa tulee. Usein on aivan mahdotonta arvioida, oliko hyökkääjän osuma aloitteellinen, vai johtuiko maalivahdin alueelle päätyminen pakin tuuppauksesta tai tasapainon horjumisesta. On aivan loputon suo, jos näitä tulkinnanvaraisia tilanteita aletaan arpomaan välillä hyökkääjän ja välillä maalivahdin eduksi.

Sellainen ero noissa toki on, että Rybarilla ei ole edes teoreettisia mahdollisuuksia torjua vetoa, koska Puistola seisoo edessä. Edes Rybar ei ole niin kova että pystyy liukumaan vastustajan pelaajan läpi. Siksi tuo hylkääminen mielestäni oli ihan oikeutettu, koska Puistola alueella seisoessaan (molemmilla luistimilla btw) tekee Rybarin torjumisen täysin mahdottomaksi.

Toki olet oikeassa siinä että tuskin mies sitä vetoa olisi torjunut anyway, mutta ilman Puistolaa siihen olisi ollut edes teoreettinen mahdollisuus.

 

[MacRef]

Katsoin tilanteet useita kertoja hidastettuna ja olen yhä sitä mieltä, että oleellista eroa niissä ei ole.

Minä taas olen sitä mieltä, että noissa tilanteissa on ihan hitoksenmoinen ero. Juurikin siinä, että toisessa se kenttäpelaaja koskettaa maalivahtia ihan alueen rajalla, toisessa kenttäpelaaja on keskellä maalialuetta.

Samaa mieltä kanssasi siitä, että kummassakaan maalivahti ei varmaankaan olisi pystynyt torjuntaan, vaikka mitään kontaktia tai alueella edessä olemista ei olisi ollutkaan.

Pidän jopa mahdollisena sitä, että Karjalaisen kontakti HPK:n maalivahdin patjan alaosaan / luistimeen lopulta häiritsi torjuntatyöskentelyä enemmän kuin Puistonlan alueella edessä oleminen. Ainakin, jos ajatellaan siitä näkökulmasta, että olisiko maalivahdilla ollut edes teoreettista mahdollisuutta siihen torjuntaan. Mutta tässä kohtaa mennään alueelle, jossa omaa osaamista ei ole, eikä sitä taida kovin monella muullakaan olla. Jos se Karjalaisen kontakti oli sellainen, että se ns. rikkoi sen paketin, niin siinä tosiaan haitattiin sitä sivuliukua mahdollisesti merkittävästi ja sillä estettiin torjuntaan ehtiminen. Kärppien maalivahdilla taas ei liikkeelle lähdettäessä kukaan estänyt mitenkään. Mutta kuten todettua, osaaminen ei riitä, enkä pysty sanomaan, minkä verran Karjalaisen kontakti vaikutti torjumiseen.

Oma mielipiteeni on se, minkä jo edelläkin kerroin, ratkaisut menivät mielestäni oikein.