Nyt on aika varmaan tähän ketjuun, kun on sopivasti maistissa ("vkloppu" alkoi, kun töihin seuraavaksi vasta tulevana ma) ja katselee Top Gear... kun rouva meni nukkumaan. Ja odottelee NHL-kierroksen alkua.
Mutta näin alkuun: mä olen aina tykännyt Teemusta,vaikka aikoinaan Keravalla käytin kyynärpäitä junnuna kun en todellakaan digannut mitään Jokereita. Vielä vähemmän HIFK:ta. Itse asiassa valitsin joskus aikoinaan 80-luvun alussa suosikkijoukkueekseni Urheiluruudusta Ilveksen ja tuulettelin ala-asteella koulun pihalla, kun Ilves vei mestaruuden Risto Jalon johdolla v.1985. Sitä muuten joutui katselemaan VHS-videolta aamulla ennen koulua, kun pelit (finaalit) muistaakseni tulivat jälkilähetyksenä YLE'ltä joskus klo 00.35-02.05. Mutta sellasta se oli silloin. Tsemppiä Ipalle. Nykyään kääntynyt Kerhon suuntaan, kun täällä K-Hämeessä tulee kohta 25v täyteen. Mestaruuksia kyllä tullut, mutta v.2024 vähän hilljaisempaa (vs. Ilves).
Teemusta, Rookie-kausi oli mieletön ja senkin jälkeen seurattu suorituksia tarkasti. Siis mitä 1990-luvulla ilman nyky-Internettiä voi mitään seurata tarkasti. Mutta vuoden 2003 jälkeen, kun jouduin seurailemaan pienten ihmisten taistelua keskoskaapin läpi, tuo asia tuli mieleen enemmän. Varsinkin kun verkkokalvoilla on edelleenkin kuva Teemusta, lahjoittamansa keskoskaapin vieressä. Kummit-lehdestä.
Olisi joskus hauska lukea vanhaa HS arkistoa, mutta ainakin sieltä löytyy eräs mielipidekirjoitus, jossa Tombe76 kommentoi (en tykännyt toimituksen referoinnista) erästä NYT-liitteen kärjikästä Kummit-artikkelia päättäen about (unohtanut jo) sanoihin: "tsemppiä Teemu, vaikka tuntuu että homma potkii päähän niin kyllä se joskus vielä osuu."
... Ja sen aika tuli keväällä 2007. Tuolloin itkin, en Kai Kunnaksen kanssa v.2014. Vaikka olihan tuo Sotsin olympiamestyskin kova. Sen (pronssipelituloksen) tosin näin kännykän txt-tv:stä hotellin edustalla, kun tultiin Birgenheadista Tranmere-Coventry matsista. Seuraavana päivänä sitten Anfieldille. Siitä muuten just aikaa 10v, ilmoitti Facebook. Ne oli kovia juttuja kaikki. Silloin omat lapsetkin olivat 10v. Nyt 20v, ja hengissä.
Ja sitten tämän viestin itse asiaan:
Mulle on ihan vitun sama mitä mr. Selänne laukoo omassa somessaan. Ikinä. Ei laske arvostusta sitten yhtään, vaikka olisin eri mieltä jostain asiasta.
Tänään kävin moikkaamassa tytärtäni, joka asuu 50km päässä asumisyksikössä, kun on vaikeasti vammainen. Myös onnellinen. Vielä kun isä oppisi olemaan harmittelemasta elämäänsä onnellisen tyttärensä puolesta. Sitä tässä miettinyt 20v, mutta tuskin opin ikinä.
Tulevana perjantaina muutan tervettä 20v poikaani omaan yksiöön asumaan. Ja vielä.Keravalle..Ihan helvetin kateellinen. Poika, joka v.2003 oli hengityskoneessa keskoskaapissa.. Silloin kun luin noita Selänteen Kummit-juttuja sairaalan omaisten huoneessa ja kun omaisten kesken mietittiin kenen lapsi kuolee ja kenen ei.
Jos jonkun urheilijan tai ex-urheilijan haluaisin tavata joskus livenä niin se olisi Selänteen Teemu. Sanoisin KIITOS, ettei tarvitse vierailla hautausmaalla. Tarjoisin kättä. Ihan samä mitä mieltä on mistään asiasta palvelussa X. Mitä mieltä homoista, persuista, Jeesukseta, Trumpista tai naapurin Markusta. Ihan vitun sama.
Näillä eteenpäin. Moni muu voi olla eri mieltä ja se on myös mulle ihan ok. Ja se on jokaisen oikeus. Jos asiasta enemmän haluaa jatkaa niin yv:llä rohkeasti vaan viestiä ja jatketaan kasvokkain kiekkokatsomossa.