Man in the Box
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Änärin suomalaiset
Näin alkuun kaikille ketjun aihetta koskettaville kovasti voimia!
Se oman pään toiminta kaikkine keloineen on merkillinen juttu ja ikävää on se että tuskin koskaan saadaan mitään semmoista ratkaisua että siitä pääsisi eroon. Lääkkeet lievittävät toki, mutteivat poista sitä syytä mikä kullakin meistä on niin yksilöllistä. Tai no, välillä noista keloista voi päästä eroon mutta ne tuppaavat vain palaamaan takaisin. Samaan aikaan on sekä ahdistavaa että lohdullista kun tietää että ahdistus ja masennus ovat kuitenkin semmoisia juttuja joita ihan varmasti jokainen kokee kuitenkin jossakin välissä elämäänsä. Yksin ei siis olla. Toki osa meistä on sikäli onnellisemmassa asemassa tämän ongelman kanssa kuin toiset, kun osa meistä oireilee vain tiettyinä ajanjaksoina ja toisilla se on kroonisempaa ja koskettaa enemmän läpi elämän. Perseestä se on joka tapauksessa.
Itse olen sikäli onnellisessa asemassa, että minulla depressio on kausittaista. Yleensä syksyn saapuessa tulee kaaos-masennus joka sitten lievittää kevään saapuessa. Toki tuon lisäksi koen välillä jaksoja jolloin mieli on matala vuorokaudesta riippumatta. Pidän itseäni onnekkaana tuossa suhteessa ja luulen, että minulla ainakin semmoinen tietynlainen "typeryys" on luontaisesti auttanut siinä että vasta myöhään aikuisiällä olen kokenut syvempiä ahdistuksen ja masennuksen oireita.
Oma pikkusiskoni on ollut syvästi masentunut jo jostain 10-vuotiaasta lähtien. Ja kun häneen peilaan itseäni niin huomaan joitakin eroja minkä vuoksi itse olen saanut elää suhteellisen huoletonta elämää paljon pitempään aikuisikään saakka. Siskoni on hyvin älykäs ja voimakkaasti tunteva ihminen ja ikään kuin aikuistunut minua huomattavasti aiemmin vaikka meillä on ikäeroa se 10 vuotta. Hän on huomannut maailman raadollisuuden paljon aiemmin kuin minä. Ja itse olen vielä jollakin tavalla lapsen tasolla ja pystyn helpommin pakenemaan piiloon tältä pahalta maailmalta oman lapsekkaan mieleni kautta. Minulla on yleisimmin hyvä kyky paeta ahdistusta vaikkapa leffojen tai pelien pariin. Ikävä kyllä myös päihteiden. En sitten tiedä että onko tuo loppupeleissä kovin hyvä ominaisuus kun mieli koittaa paeta sitä henkistä paskaa johonkin kauaksi todellisuudesta.
Toivottavasti tämä teksti ei ole täyttä hepreaa. Olen nyttenkin päissäni. Ehkä tuo vuosien ahdistus on tehnyt sen ikävyyden minulle etten oikein selvin päin pysty sitten purkamaan mielensyövereitä muille. En puhumaan tai mitään.
Mutta haluan sanoa kaikille joilla on vaikeaa sen, että olette vahvoja hienoja, herkkiä ihmisiä. Ja vaikkei siltä ehkä juuri nyt tunnu niin teillä on paljon annettavaa. Ja ei ole ihmistä jota maailma ei jäisi kaipaamaan. Jokaisella meillä on jotakin annettavaa ja kaikki me olemme tärkeitä. Minä koitan ajatella näin. Se ahdistus ja elämään masentuneisuus on vittumaista paskaa, mutta minusta tuntuu että taakan ottava ihminen on semmoinen joka ei ainakaan paha ole. Herkkä vain tälle kaikelle missä me elämme. Ehkä liiankin herkkä, mutta herkkyys on tässä epäaitoistuvassa maailmassa ominaisuus josta pitäisi pitää kiinni. One love.
Se oman pään toiminta kaikkine keloineen on merkillinen juttu ja ikävää on se että tuskin koskaan saadaan mitään semmoista ratkaisua että siitä pääsisi eroon. Lääkkeet lievittävät toki, mutteivat poista sitä syytä mikä kullakin meistä on niin yksilöllistä. Tai no, välillä noista keloista voi päästä eroon mutta ne tuppaavat vain palaamaan takaisin. Samaan aikaan on sekä ahdistavaa että lohdullista kun tietää että ahdistus ja masennus ovat kuitenkin semmoisia juttuja joita ihan varmasti jokainen kokee kuitenkin jossakin välissä elämäänsä. Yksin ei siis olla. Toki osa meistä on sikäli onnellisemmassa asemassa tämän ongelman kanssa kuin toiset, kun osa meistä oireilee vain tiettyinä ajanjaksoina ja toisilla se on kroonisempaa ja koskettaa enemmän läpi elämän. Perseestä se on joka tapauksessa.
Itse olen sikäli onnellisessa asemassa, että minulla depressio on kausittaista. Yleensä syksyn saapuessa tulee kaaos-masennus joka sitten lievittää kevään saapuessa. Toki tuon lisäksi koen välillä jaksoja jolloin mieli on matala vuorokaudesta riippumatta. Pidän itseäni onnekkaana tuossa suhteessa ja luulen, että minulla ainakin semmoinen tietynlainen "typeryys" on luontaisesti auttanut siinä että vasta myöhään aikuisiällä olen kokenut syvempiä ahdistuksen ja masennuksen oireita.
Oma pikkusiskoni on ollut syvästi masentunut jo jostain 10-vuotiaasta lähtien. Ja kun häneen peilaan itseäni niin huomaan joitakin eroja minkä vuoksi itse olen saanut elää suhteellisen huoletonta elämää paljon pitempään aikuisikään saakka. Siskoni on hyvin älykäs ja voimakkaasti tunteva ihminen ja ikään kuin aikuistunut minua huomattavasti aiemmin vaikka meillä on ikäeroa se 10 vuotta. Hän on huomannut maailman raadollisuuden paljon aiemmin kuin minä. Ja itse olen vielä jollakin tavalla lapsen tasolla ja pystyn helpommin pakenemaan piiloon tältä pahalta maailmalta oman lapsekkaan mieleni kautta. Minulla on yleisimmin hyvä kyky paeta ahdistusta vaikkapa leffojen tai pelien pariin. Ikävä kyllä myös päihteiden. En sitten tiedä että onko tuo loppupeleissä kovin hyvä ominaisuus kun mieli koittaa paeta sitä henkistä paskaa johonkin kauaksi todellisuudesta.
Toivottavasti tämä teksti ei ole täyttä hepreaa. Olen nyttenkin päissäni. Ehkä tuo vuosien ahdistus on tehnyt sen ikävyyden minulle etten oikein selvin päin pysty sitten purkamaan mielensyövereitä muille. En puhumaan tai mitään.
Mutta haluan sanoa kaikille joilla on vaikeaa sen, että olette vahvoja hienoja, herkkiä ihmisiä. Ja vaikkei siltä ehkä juuri nyt tunnu niin teillä on paljon annettavaa. Ja ei ole ihmistä jota maailma ei jäisi kaipaamaan. Jokaisella meillä on jotakin annettavaa ja kaikki me olemme tärkeitä. Minä koitan ajatella näin. Se ahdistus ja elämään masentuneisuus on vittumaista paskaa, mutta minusta tuntuu että taakan ottava ihminen on semmoinen joka ei ainakaan paha ole. Herkkä vain tälle kaikelle missä me elämme. Ehkä liiankin herkkä, mutta herkkyys on tässä epäaitoistuvassa maailmassa ominaisuus josta pitäisi pitää kiinni. One love.