Minä ymmärrän tuon "menenkö tänään treeneihin"-aspektin täysin. Itselläni teki isojen kuvien kanssa kuitenkin mieli mennä "varovasti potkimaan" ja "ottamaan iisisti", mutta totuus on, että tatuointi on kuitenkin yksi iso avohaava, jonka täytyy parantua. Kyseinen avohaava ei parannu sillä, että se ottaa suoraa osumaa eikä sillä, että sinne menee hien mukana kaikenlaista tarpeetonta kuonaa. Oma artistini suositteli vähintään kahden viikon, mutta mielellään kuukauden lepoa raskaasta urheilusta ja kyllä sen huomasi, kun koitti parin viikon jälkeen varovasti luistaa potkunyrkkeilytreeneihin; vaikka kontaktia ei tullutkaan, niin hikoilu pisti tatuoidun alueen punoittamaan ja kuumenemaan ihan eri malliin mitä normaalisti. Kyse kuvan paranemisen kohdalla on myös värien säilyvyydestä jne. ja näillä on ihan suora korrelaatio. Mitä paremmin maltat hoidattaa varsinkin isot kuvat alkajaisiksi kuntoon, sen vähemmän niitä tarvitsee korjailla tai ihmetellä jälkikäteen.