mjr, juu - samaa mieltä johonkin rajaan asti. En nyt silti sanoisi, että tässä tarkoitetun sorttisesta älykkyydestä varsinaisesti haittaa minun mielestäni olisi sosiaalisissa suhteissa. Sen tuomia hyötyjä vain usein yliarvioidaan monilla muillakin elämänalueilla isolla kädellä.
shadowplay, eipä minulla tietysti yksilötasoa kummempaa mutua ole käytössäkään. Onko sinulla? En kuitenkaan aivan mutulla ajatustasi kritisoinut. Otantani josta esitin ajatustani tukeneet havainnot on toki merkityksettömän pieni, mutta ihan tunnettu ja todellinen, kuten mainitsinkin. Omat havaintoni ovat linjassa sen kanssa, että tiedän yleisemmänkin käsityksen olevan, että Mensan jäsenistö muuallakin on aika kirjavaa sakkia. Uskalsinkin tältä pohjalta tuoda sen esille tähän keskusteluun, jossa mjr käytti siivooja / meklari esimerkkiä ja vei keskustelua nimenomaan yksilötason esimerkillä eteenpäin, yleistäen sitten Suomen insinööriksi ja jonkun toisen maan siivoojaksi. Itsekään en usko siivoojien olevan tyhmiä sen enempää kuin meklarien teräviä. Omalta osaltani halusin vain tuoda esille sen, että oli niin tai näin, ei siitä voi päätellä mitään suuntaan tai toiseen joukkojen menestyksen taustoja arvioitaessa.
Vaikka yksilötasolla älykkyydellä olisi tai ei olisi vähän/ paljon/ hiukan/ snadisti merkitystä tämän menestymiselle omassa joukossaan; se ei minun mielestäni todistaisi mitään joukon keskimääräisen älykkyyden vaikutuksesta vertailtaessa muihin joukkoihin puoleen tai toiseen. Siivooja ja meklari menestyvät tai eivät omassa joukossaan, ja joukot pelaavat sitten keskenään toisessa sarjassa eri säännöillä ja eri peliä.
En yht'äkkiä äkkää miten nämä kaksi yksilötasoa - oma mutuni ja siivooja ja meklariesimerkki liittyvät toisiinsa niin, että sillä pitäisi aloittaa nokittelu muuten kohtuullisen hyvähenkisessä ketjussa.
Toki jouduin olettamaan, kuten myös toin esille, että Vanhasen tutkimuksen tarkoittama älykkyys olisi juuri samaa lajia kuin itse tarkoittamani ja muidenkin mielestä vajavainen käsite, jota kuitenkin yleisesti käytetään. Sen oletuksen pohjalta kritisoin myös ajatustasi siitä, että se älykkyys mittaisi samaa asiaa kuin varakkuus - ei mittaa.
Huomasin toki, että se oli vain ajatuksesi ääripiste; ja toivottavasti puolestasi itse huomasit, että kritisoinkin vain juuri tätä kohtaa. Toin sitten esille oman kokemukseni siitä, että myös havainnot tukevat käsitystäni.
Tunnustan siis olevani kahta mieltä. Yksilötasolla uskon älykkyydestä olevan toki hyötyä - kuten mistä tahansa hyvästä ominaisuudesta ja riippuen oletetuista tasoista - 50 vs. 150 varmasti antaa erilaiset mahdollisuudet. Yksilötasolla vain muutkin ominaisuudet ja etenkin olosuhteet, onni ja niin päin pois vaihtelevat niin paljon, että älykkyyden ja menestyksen yhdessä käyminen ei näytä kovinkaan ilmeiseltä. Esimerkiksi ahkeruus on mielestäni selkeästi merkittävämpi tekijä. Taas muuten mutua.
Toisaalta olisin yllättynyt, ellei keskimäärin valtavasti älykkäämpi joukko menestyisi paremmin kuin jokin toinen. On huomattava - ja edelleen mielestäni hyvin epäilyttävää - että Vanhasen tutkimuksessa erot älykkyyksissä olivat valtavat. Joukossa tapahtuu muutakin kuin tyhmyyden tiivistymistä, kuten mainitsemieni yksilötason muiden ominaisuuksien tasoittumista ja vuorovaikutusta.
Yksilötasolla kilpaillaan omaa joukkoa vastaan, joukkotasolla luonnollisesti sen osana. Kuten sanottua, mielestäni kyseessä on eri peli yksilö- ja joukkotasolla ja siksi en usko, että yksilötason esimerkeillä voidaan valaista kansakuntien menestystä tai menestymättömyyttä.
En usko noiden Vanhasen tutkimuksen pohjalla olevien erojen todenmukaisuuteen, ja siltä pohjalta en myöskään usko tutkimuksen johtopäätökseen Afrikan ongelmien taustoista - saati sitten ratkaisuista. (*
Vissi ero siis tosiaan joo.
*) En muuten vieläkään ole lukenut Vanhasen tutkimusta, enkä taida lukeakaan. Tämä näin pohjaksi.