Tatu Vanhasen Afrikka-kommentit

[varjo]

Tätähän tarkoitin kakkosvaihtoehdossani ja ihmettelin, miksi kansojen älykkyys on muuttunut. Tarjoamasi vaihtoehto...

...oli, että kansat ovat vaihtuneet, esim. Egyptissä. Pikaisella googlauksella tämä detalji ei kovin selvältä vaikuta, mutta eipä mulla tähän ole googlausta enempää tarjota.

Ensinnäkin en tarjonnut mitään yksittäistä vaihtoehtoa, vain sen että populaatioitten siirtyminen on yksi vaihtoehdoista. Älykkyys on kuitenkin vain potentiaali ja monesti potentiaali jää hyödyntämättä jos olosuhteet eivät ole oikeat. Esim. varmastikin maailmanhistoriaan on mahtunut useita Einsteinin tasoisia ajattelijoita, mutta silti suhteellisuusteoria on kehitetty vain kerran (tämä ei ole aivan totta, mutta ettei kukaan tulkitse asiaa väärin, en lähde nyt tässä käymään tarkemmin läpi tämän alueen historiaa), koska Einstein toimi juuri oikeaan aikaan oikeassa paikassa, 300 vuotta aiemmin Einsteinilla ei olisi ollut käytettävissä sellaisia matemaattisia keinoja ja havaintoja joilla postuloida suhteellisuusteoriaa. Eli tietyllä lailla voisi todeta, että ei älykkyydestä sinänsä ole merkityksellistä hyötyä ellei ole mahdollisuuksia hyödyntää sitä ja modernin yhteiskunnan kehitys sitten on avannut patovallit älykkyydelle. Eli geneettinen älykkyyden vaihtelu on aivan hyvin voinut historiallisesti jäädä muitten ympäristötekijöitten jalkoihin kunnes yleinen kehitys on noussut sille tasolle, että suurin osa ajasta ei enää kulunutkaan selviytymiseen ja tällöin sitten älykkyyden geneettinen pohja pääsisi varsinaisesti hyötykäyttöön.

Ja kas, tuosta asiasta onkin tullut uutta dataa, DNA-kartoitus ainakin sikäli tarjoaa jonkinlaista pohjaa sille ettei ainakaan suurta vaihtuvuutta olekaan tapahtunut. Tosin tuo viite DNA-kartoitukselle ei toimi, joten tarkistaminen jää toiseen kertaan, mutta hyvä pointti tuokin, eipä ole tullut asiaan perehdyttyä vähään aikaan.
EDIT:
Vedetäänpä tätä vähän taaksepäin, tuo JRBooksOnline.com - JR's Rare Books and Commentary jonka johonkin kirjaan Wikipedia viittaa vaikuttaa kyllä siinä määrin epäilyttävältä että noitten väitettyjen DNA-todisteitten autenttisuus kyllä menee omalla kohdallani avoimeksi asiaksi.

Pääpointtini tästä nyt kuitenkin on siis se, että jos hyväksytään vanhaslainen teoria, että tämänhetkiset erot kansakuntien varallisuuksissa johtuvat perimmiltään eroista älykkyysosamäärissä, samalla hyväksytään myös teoria, että muutokset kansakuntien varallisuuksissa – sekä historiassa että tulevaisuudessa – johtuvat perimmiltään kansojen älykkyysosamäärien muutoksista (missä takana voi sitten olla geneettiset muutokset tai kansan korvautuminen toisella).

Ei tuo kausaliteetti nyt ihan noinkaan mene, ei siitä että älykkyys korreloi varakkuuden kanssa seuraa että nämä ovat ainoat vaikuttavat tekijät yhtälössä.
Esim. kyllähän pelkällä tuurillakin on oma vaikutuksensa kansakuntien varallisuuden kehityksessä esim. nykyiset öljymaat, tietenkin isommassa otannassa tällaiset erot tasoittuvat mutta eivät välttämättä täysin katoa. Lisäksi pitää myös huomioida että korrelaatio on tilastollinen suure, mikä sallii "poikkeuksiakin".

Mitä tulee näihin älykkyysosamäärän muutoksiin historiallisesti, pitää huomioida että sikäli absoluuttiset lukuarvot ovat aina vain aikalaismääritelmiä, koko arvo 100:han perustuu tilastotieteeseen ja sen sijaan että tuijotetaan absoluuttisia arvoja (esim. Flynn-efektin kautta) myös arvojen suhdeluvut ovat kiinnostavat. Eli jos ajatellaan että 100 vuotta sitten länsimaissa keskimääräinen ÄO olisi nykystandardeilla 85 (jos se on nyt 100), niin tätä lukua 85 ei tietenkään voi verrata sitten niihin maihin missä tulos on nyt 85, koska luvut eivät ole yhteismitalliset, mielenkiintoinen kysymys (josta tosin ei taida olla minkäänlaista dataa) onkin se mikä se keskimääräinen ÄO oli 100 vuotta sitten nykyisissä kehitysmaissa.

 

[varjo]

Onko kenelläkään tietoa, onko tutkittu eroja rotujen aistien välillä? Että miten paljon mustalla/keltaisella on parempi näkö-, haju- tai kuuloaisti kuin punaisella/valkoisella tai päinvastoin? Onhan yhtälaisen mahdoton ajatus, että nämä selviytymisen kannalta keskeiset välineet eivät olisi kehittyneet erilaisissa olosuhteissa eri tavoin. Aihe ei olisi poliittisesti niin tulenarka.

Aisteista en tiedä, mutta kyllähän esim. lääketieteessä tehdään paljon etnistä tutkimusta ihan sen takia että genotyypeissä on sellaisia eroja että tietyt lääkkeet jotka toimivat valkoisilla eivät toimikaan mustilla ja päinvastoin.
Esim. Race-Based Medicine Arrives - Forbes.com

Ainakaan pikaisella etsinnällä en kyllä löytänyt aistiherkkyyksien vertailuja, mutta pitää ehkä etsiä paremmin.

 

[Kaivanto]

Ei tuo kausaliteetti nyt ihan noinkaan mene, ei siitä että älykkyys korreloi varakkuuden kanssa seuraa että nämä ovat ainoat vaikuttavat tekijät yhtälössä.
Esim. kyllähän pelkällä tuurillakin on oma vaikutuksensa kansakuntien varallisuuden kehityksessä esim. nykyiset öljymaat, tietenkin isommassa otannassa tällaiset erot tasoittuvat mutta eivät välttämättä täysin katoa.

En kyllä muuta tarkoittanutkaan kuin sitä, että vanhaslaisuudessa älykkyyden on oltava muutoksia selittävä tekijä samassa määrin kuin hänen nykytilannetta selittävässä teoriassaan: Koreoiden tyyppiset poikkeukset eivät kaada teoriaa, mutta suuressa kuvassa älykkyys ohjaa muutoksia.

Ja siihen suureen kuvaan kohdistuva ihmetyksen aihe siis on nuo aiemmin viittaamani historian kulttuurit. Jos kylmä ilmasto aiheuttaa älykkyyttä niin tästä ei ole näkynyt merkkiäkään silloin, kun ihmislajin sivistyksen pohjat on laskettu otettu Lähi-idässä ja Aasiassa ja jatkettu Etelä-Euroopassa. Sama koskee Amerikkaa, jossa edistyneimmät sivilisaatiot sijaitsivat lämpimillä seuduilla.

 

[varjo]

Ja siihen suureen kuvaan kohdistuva ihmetyksen aihe siis on nuo aiemmin viittaamani historian kulttuurit. Jos kylmä ilmasto aiheuttaa älykkyyttä niin tästä ei ole näkynyt merkkiäkään silloin, kun ihmislajin sivistyksen pohjat on laskettu otettu Lähi-idässä ja Aasiassa ja jatkettu Etelä-Euroopassa. Sama koskee Amerikkaa, jossa edistyneimmät sivilisaatiot sijaitsivat lämpimillä seuduilla.

Kuten tuossa jo aiemmin totesin, pitää kuitenkin huomioida että älykkyys ei sinänsä ole mikään menestyksen tae jos sille ei löydy varsinaista hyötykäyttöä. Mensa-kaveri metsästäjäkeräilijä-yhteisössä ei sinänsä juurikaan pääse hyötymään älykkyydestään koska suurin osa ajasta menee selviytymiseen, teknistieteelliset innovaatiot vaativat sopivasti vapaata aikaa ja tätä on oikeastaan ollut tarjolla suuressa määrin vasta maatalouden kehittymisen ja kaupungistumisen myötä. Toisaalta pitää huomioida että vaikka näennäisesti karhujen metsästys muinaissuomessa tuntuu kovinkin primitiiviseltä verrattuna Egyptin valtakuntaan, niin toki elämä kaukana pohjoisessa tarjosi jatkuvasti haasteita joista piti suoriutua älykkyyttä hyväksikäyttäen, talvi ei juurikaan anna anteeksi huonoa suunnittelua majoitteissa tai apuvälineissä. Lisäksi luonnollisesti populaatiokoko itsessään esti varsinaisen yhteiskunnan rakentumista, koska asukastiheys muinaissuomessa lieni murto-osan siitä mitä se oli Niilin laaksossa. Sinänsä asia on siis moniulotteinen, mutta kun minkäänlaista aineistoa menneiltä ajoilta ei oikein ole suuntaan jos toiseen, suurempia päätelmiä on hieman hankala tehdä.

Sinänsä joko ristiriitaista tai juuri merkityksellistä onkin se, että resurssirikkaissa sademetsissä asuvat ihmiset eivät ole kehittyneet kovinkaan paljoa vaikka elämä on paljolti leppoisaa joutenoloa (perustuen ihan lähinnä kirjoihin tutkijoitten vierailuista nykyhetkellä elävien primitiivikulttuurien parissa, ei siis välttämättä fakta). Eli joko joutenololla ei olekaan niin suurta merkitystä, tai sitten juuri erot älykkyydessä selittävät sen miksi teknistieteellinen kehitys on tapahtunut muualla.

Huomioitavaa on myös se että esitetty leveysaste-korrelaatiohan alkaa saturoitumaan kun saavutaan "Välimeren" leveysasteille, eli sinänsä sivistyksen kehittyminen juuri kaksoisvirranmaan leveysasteilla sopii ihan hyvin tähän kuvaan, lisäksi pitää muistaa että kysehän on vain sikäli jakauman painopisteestä ja toisaalta primitiivisessä kaupunkikulttuurissa älykkyyden kysyntäkin on varsin rajallista nykyaikaan verrattuna, samat maajusssit ja muut lukutaidottomat kaverit puuhastelivat kaupungeissakin pitkälti vielä 1600-luvulle asti.

Mutta kyllä koko länsimaisen maailman teknistieteellisen kehityksen eksponentiaalinen kasvu jonkinlainen osoitus siitä pohjasta miltä on ponnistettu, sinänsä sama perusta löytyi monesta paikasta ympäri maailmaa mutta vain Euroopassa tosiaan tehtiin se kvanttiloikka. Onko se vain sattumaa vai ei, on sitten toki oma kysymyksensä, mutta olennaista on se että ei Eurooppa vielä 1500 vuotta sitten ollut järin paljoa muuta maailmaa edellä.

 

[Rafael]

Eli tietyllä lailla voisi todeta, että ei älykkyydestä sinänsä ole merkityksellistä hyötyä ellei ole mahdollisuuksia hyödyntää sitä ja modernin yhteiskunnan kehitys sitten on avannut patovallit älykkyydelle. Eli geneettinen älykkyyden vaihtelu on aivan hyvin voinut historiallisesti jäädä muitten ympäristötekijöitten jalkoihin kunnes yleinen kehitys on noussut sille tasolle, että suurin osa ajasta ei enää kulunutkaan selviytymiseen ja tällöin sitten älykkyyden geneettinen pohja pääsisi varsinaisesti hyötykäyttöön.

Mielestäni tässä kysymyksessä juuri paljon puhuttu ja "vähän tunnettu" epigenetiikka voi tarjota vastauksia. Se mitä epigenetiikasta olen lukenut, niin geenithän voivat ilmeisesti ravinnon ja eri ympäristötekijöiden vaikutuksesta ns. aktivoitua tai passivoitua. Nämä muistijäljet voivat mitä ilmeisemmin periytyä jälkeläisille. Esim. kaksosia tutkittaessa ollaan todettu, että vaikka kaksoset ovat geneettisesti identtisiä, niin epigeneettisesti he voivat olla hyvinkin erilaisia. Erot epigenetiikassa kasvavat sen mukaan mitä erilaisemmin he ovat eläneet ja päinvastoin.

En pitäisi mahdottomana, että esim. ihmisen oppimishistoria jättäisi jäljen ihmisen epigenetiikkaan, joka sitten pikkuhiljaa lisää tulevien jälkeläisten kognitiivisia taitoja. Toki tämä voisi toimia päinvastoinkin.
Joka tapauksessa olen sitä mieltä, että ihmisen fysiikassa ja psyykeessä on tapahtunut paljon muutoksia, joita evoluutio ei voi kyllä selittää, koska ajanjaksot ovat hyvin pieniä.

Ja jos ottaa tässä nyt huomioon sen, että kylmässä pohjolassa on aina jouduttu selättämään talvi ja ratkaisemaan talven aiheuttamat ongelmat ravinnon hankinnassa, niin uskoisin, että täkäläisten aivot ovat sopeutuneet tällaiseen käyttäytymiseen, vaikka genetiikka olisikin suurin osin sama kuin tummalla alkuasukkaalla. Päiväntasaajalla kun luonto uusiutuu ymmärtääkseni läpi vuoden ja mitään henkeä uhkaavia puolivuotisia jaksoja ei ole ollut.

 

[Espen]

Mutuna heittäisin kyllä, että älykkyys on merkittäviltä osin geneettisesti periytyvä ominaisuus. Ei varmasti täysin ja hajontaa tapahtuu suuntaan ja toiseen, mutta sanoisin että yksittäisen ihmisen älykkyyteen merkittävin yksittäinen tekijä on vanhempien älykkyys.

Otetaan esimerkkinä vaikka Väisälän veljekset (Yrjö ym.), jotka kaikki toimivat matemaattisella alalla professorina. Ei varmaankaan ole ihan puhdasta sattumaa, että samasta perheestä erikoistutaan alalle, joka vaatii poikeuksellisia älyllisiä lahjoja.

Onnittelen terävästä huomiosta.

Jos erehdytte eksymään perheenäitien kansoittamalle keskustelupalstalle huomio kiinnittyy jaaritteluun, miten jonkun lapsen huono käyttäytyminen johtuu varmaan huonosta kotikasvatuksesta. Todella vahvana elää käsitys että vanhemmat kasvatuksellaan luovat ominaisuudet lapsille. Ikäänkuin roolipelin alussa olisi tabula rasa, johon pelin kulun aikana lisättäisiin attribuutteja.

Psykologi Steven Pinker on kritisoinut sitä kuinka ihmisen biologinen perusta on suoranainen tabu humanistien ja yhteiskuntatieteilijöiden keskuudessa. Osmo Tammisalo kirjoitti viime syksynä Tieteessä tapahtuu -lehteen Pinkeriä referoiden ihmisen persoonallisuuden periytymisestä (http://www.tieteessatapahtuu.fi/0104/tammisalo.pdf). Kokonaisuudessaan se voidaan tiivistää:

1. Kaikki ihmisen käyttäytymispiirteet ovat perinnöllisiä.

2. Samassa perheessä kasvamisen vaikutukset ovat pienempiä kuin geenien vaikutukset.

3. Merkittävä osa ihmisen käyttäytymispiirteiden vaihtelusta ei johdu geenien tai perheiden vaikutuksista.

Mainitut asiat on selvitetty mm. kaksostutkimusten avulla, joissa on selvinnyt että vähintään puolet ihmisten persoonallisuuspiirteistä on geneettisesti periytyviä. Ulkopuolelle tietenkin rajautuvat opetellut asiat kuten kieli, ruokamieltymykset, uskonto ja arvomaailma.

Artikkelissa viitatun Matt Ridley tutkimustulokset aiheesta:

"Kussakin tapauksessa yli 40 prosenttia persoonallisuuksien
vaihtelusta johtuu geneettisistä tekijöistä,
alle 10 prosenttia johtuu jaetusta ympäristöstä (lähinnä
perheestä) ja noin 25 prosenttia johtuu yksilön
kokemasta uniikista ympäristöstä (kaikki sairauksista
ja onnettomuuksista ystäviin). Jäljelle jäävä noin 25
prosenttia on yksinkertaisesti mittausvirhettä."

Näiden tulosten pohjalta suurin osa ihmisistä kasvaa omanlaisikseen vain vähän riippuen siitä, millaisen kasvatuksen he ovat saaneet. Kasvatus voi tietenkin vahvistaa tai pehmentää joitakin piirteitä, mutta ihmisen perusluonne on suurelta osin kasvatuksesta riippumaton. Tietenkin poikkeustapaukset, kuten traumatisoituminen, on syytä rajata ulkopuolelle.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä että ihmisen persoonan muuttamiseen ei ole muita keinoja kuin, mitä esiteltiin elokuvassa Kellopeliappelsiini. Mukavat tyypit ovat mukavia ja ilkeät ilkeitä, fiksut fiksuja ja typerät typeriä riippumatta millaista pedagogiikkaa sovelletaan.

 

[mjr]

Näiden tulosten pohjalta suurin osa ihmisistä kasvaa omanlaisikseen vain vähän riippuen siitä, millaisen kasvatuksen he ovat saaneet. Kasvatus voi tietenkin vahvistaa tai pehmentää joitakin piirteitä, mutta ihmisen perusluonne on suurelta osin kasvatuksesta riippumaton. Tietenkin poikkeustapaukset, kuten traumatisoituminen, on syytä rajata ulkopuolelle.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä että ihmisen persoonan muuttamiseen ei ole muita keinoja kuin, mitä esiteltiin elokuvassa Kellopeliappelsiini. Mukavat tyypit ovat mukavia ja ilkeät ilkeitä, fiksut fiksuja ja typerät typeriä riippumatta millaista pedagogiikkaa sovelletaan.

Tästä voisi tehdä sen johtopäätöksen, että esimerkiksi rikollisuus on kaikkina aikoina, kaikissa yhteiskuntaryhmissä ja kulttuureissa vakio. Onko näin? Voimme myös tutkia ja onkin tutkittu, kotiolojen vaikutusta myöhempään elämään. Voisi myöskin kuvitella, ettei näillä ole mitään vaikutusta tai marginaalista vaikutusta - onko näin? No, vastaus tietenkin kumpaankin kysymykseen on, ei todellakaan ole. Olosuhteilla on valtaisa vaikutus käyttäytymiseemme, mikä kulttuurisena ja sosiaalisena eläinlajina ei olekaan mikään ihme.

 

[er_bai_wu]

Tästä voisi tehdä sen johtopäätöksen, että esimerkiksi rikollisuus on kaikkina aikoina, kaikissa yhteiskuntaryhmissä ja kulttuureissa vakio. Onko näin? Voimme myös tutkia ja onkin tutkittu, kotiolojen vaikutusta myöhempään elämään. Voisi myöskin kuvitella, ettei näillä ole mitään vaikutusta tai marginaalista vaikutusta - onko näin? No, vastaus tietenkin kumpaankin kysymykseen on, ei todellakaan ole. Olosuhteilla on valtaisa vaikutus käyttäytymiseemme, mikä kulttuurisena ja sosiaalisena eläinlajina ei olekaan mikään ihme.

Tässä yhteydessä on myös syytä muistaa, että "rikollisuus" attribuuttina on vaikeasti määriteltävissä, koska vaikkapa lapsen fyysinen kurittaminen ei ollut "rikollista" esimerkiksi 50-luvulla ja monissa maissa ei ole sitä vieläkään. Samoin rasismi ei ole ollut "rikos" kuin ihan vähän aikaa.

Sanoisin, että taipumus rikollisuuteen saattaa kuin saattaakin olla geneettistä osittain, mutta ei se tee tämän attribuutin rasitteesta kärsivästä rikollista aivan kuten alkoholismiin taipuvainen ei ole välttämättä alkoholisti, vaikka "huonot" geenit olisikin.

 

[mjr]

Sanoisin, että taipumus rikollisuuteen saattaa kuin saattaakin olla geneettistä osittain, mutta ei se tee tämän attribuutin rasitteesta kärsivästä rikollista aivan kuten alkoholismiin taipuvainen ei ole välttämättä alkoholisti, vaikka "huonot" geenit olisikin.

Minusta on itsestäänselvää, että ihmisluonne on kutakuinkin muuttumaton asia, mikä tämän asiaintilan yhteys genetiikkaan sitten onkin. Sen sijaan olosuhteemme vaihtelevat ja muuttuvat radikaalisti: ei tarvitse kuin miettiä tässäkin ketjussa pohdittuja eroja hottentottien ja dosentti varjon elinolosuhteissa. Radikaalisti erilaisissa kultuurisissa ja yhteiskunnallisissa rakenteissa myös käytöksemme on radikaalisti erilaista, vaikka sen pinnanalaiset motivaatiot pysyvätkin lähestulkoon muuttumattomina. Emme esimerkiksi juuri mitenkään poikkea geneettisesti vuoden 1918 suomalaisista, mutta silti poliittinen terrori ja yhteiskunnallinen väkivalta ei kuulu tapoihimme. Sopivissa olosuhteissa sitten nämä petomaiset impulssimme voivat tulla esiin vaikka miten olisimme tällä hetkellä ältsin sodanvastaisia humanistisia puunhalaajia. Siksi, paradoksaalisesti, myös edistys on mahdollista vaikka biologisesti emme muutukaan: voimme parantaa yhteiskunnallisia olosuhteita. Toki huonontaakin niitä.

 

[er_bai_wu]

Minusta on itsestäänselvää, että ihmisluonne on kutakuinkin muuttumaton asia, mikä tämän asiaintilan yhteys genetiikkaan sitten onkin. Sen sijaan olosuhteemme vaihtelevat ja muuttuvat radikaalisti: ei tarvitse kuin miettiä tässäkin ketjussa pohdittuja eroja hottentottien ja dosentti varjon elinolosuhteissa. Radikaalisti erilaisissa kultuurisissa ja yhteiskunnallisissa rakenteissa myös käytöksemme on radikaalisti erilaista, vaikka sen pinnanalaiset motivaatiot pysyvätkin lähestulkoon muuttumattomina. Emme esimerkiksi juuri mitenkään poikkea geneettisesti vuoden 1918 suomalaisista, mutta silti poliittinen terrori ja yhteiskunnallinen väkivalta ei kuulu tapoihimme. Sopivissa olosuhteissa sitten nämä petomaiset impulssimme voivat tulla esiin vaikka miten olisimme tällä hetkellä ältsin sodanvastaisia humanistisia puunhalaajia. Siksi, paradoksaalisesti, myös edistys on mahdollista vaikka biologisesti emme muutukaan: voimme parantaa yhteiskunnallisia olosuhteita. Toki huonontaakin niitä.

Minä olisin taipuvainen myös ajattelemaan, että ulkoinen maailma ja esimerkiksi elintaso on omiaan hillitsemään niitä latentteja tai jopa ihan suoraan näkyviäkin ominaisuuksia tarjoamalla vaihtoehdon, jos kohta se voi tuoda esiin myös toisenlaista käyttäytymistä; eli jos on taipuvainen addiktioihin, niin ympäristö voi estää toteuttamasta addiktiota aivan kuten laki ja sen rikkomisen seuraukset estävät monen mieliteot vaikkapa tappamiselle (uskon, että tällaisia ihmisiä on). Toisaalta elintaso voi myös mahdollistaa vaikkapa huumeaddiktiot, jos on rahaa nuuskata vaikka kokaiinia. Sota- tai muissa ääriolosuhteissa nämä kenties geneettiset halut tai ominaisuudet sitten pääsevät irti, koska kontrollikoneisto on olematon. Kenties ympäristö siis kahlitsee meitä, ei muokkaa meidän geneettistä perintöämme sinällään? Kivulias kysymys on se, että eroaako tietyt "rodut" potentiaaliltaan eli kasvaako esimerkiksi lukutaidottoman afrikkalaisen lapsesta Suomessa älykkyydeltään keskiverto lapsi tilastollisesti, kun tarpeeksi iso aines on mitattavissa.

Ehkä se kiperin kysymys onkin miten geneettinen perimä näkyy taipumuksena muokata ympäristöä? Miksi jotkut ovat sotaisempia kuin toiset, miksi toiset alistuu helpommin kuin toiset ja miksi, viimein, toiset ainakin näyttävät pystyvän ylittämään itsensä? En tiedä.

 

[Realcowboy]

Minnesota Transracial Adoption Study herätti mielenkiintoa.

Aloin heti miettiä mahdollisia tutkimustuloksia vääristäviä tekijöitä, ensimmäiseksi tuli mieleen harhainen otos.

Itse ajattelin ääripäitä: Mustat lapset ovat olleet ongelmaperheistä huostaanotettuja, valkoiset taas collegetyttöjen vahinkoja.

En myöskään löytänyt alkuperäistä tutkimusta, mutta sen sijaan kirjan luvun Richard E. Nisbett: Race, genetics and IQ, missä kerrotaan myös Minnesotan tutkimuksesta. Useampi harhaa aiheuttava tekijä oli ollut mukana:
1. Mustat lapset oli adoptoitu valkoisia vanhempana.
2. Mustien lasten äitien koulutus oli heikompi kuin alueen mustien naisten keskimääräinen koulutus.
3. Valkoisten äitien koulutuksessa ei ollut eroa.
4. Valkoiset lapset oli adoptoitu perheisiin, joiden sosiaalinen asema ja koulutus oli parempi.

Kirjassa kerrottiin myös tutkimusta, missä oli selvitetty Saksassa sodan jälkeen syntyneiden amerikkalaissotilaiden jälkeläisistä. Mustien ja valkoisten sotilaiden lasten älykkyydessä ei ollut eroa.

 

[hihhu]

Kirjassa kerrottiin myös tutkimusta, missä oli selvitetty Saksassa sodan jälkeen syntyneiden amerikkalaissotilaiden jälkeläisistä. Mustien ja valkoisten sotilaiden lasten älykkyydessä ei ollut eroa.

Jos löydät kätevästi viitteen tuohon tutkimukseen, niin olisi kiva. Ottamatta siis kantaa mihinkään suuntaan, mutta jos vastaavaa keskustelua käydään muuallakin, niin on helpompi viitata johonkin tutkimukseen kuin sanoa että yksi nimimerkki yhdellä keskustelupalstalla sanoi että yhdessä kirjassa kerrottiin yhdestä tutkimuksesta...

Edit. Kiitos.

 

[Realcowboy]

Jos löydät kätevästi viitteen tuohon tutkimukseen, niin olisi kiva. Ottamatta siis kantaa mihinkään suuntaan, mutta jos vastaavaa keskustelua käydään muuallakin, niin on helpompi viitata johonkin tutkimukseen kuin sanoa että yksi nimimerkki yhdellä keskustelupalstalla sanoi että yhdessä kirjassa kerrottiin yhdestä tutkimuksesta...

Linkittämäni kirjan sivulla 101 on kirjallisuusluettelo.
Viite on Eyferth, K. 1961. Leistungen verschiedener Gruppen von Besatzungskindern in Hamburg-Wechsler Intelligenztest für Kinder (HAWIK). Archiv für die gesamte Psychologie. 113: 222-241.

 

[Realcowboy]

Yle Teemalla tuli äsken Tiededokumentti: Rotu ja älykkyys.

Siinä tultiin johtopäätökseen, että kulttuuritaustalla on suuri vaikutus eri ihmispopulaatioiden älykkyystestien tuloksiin. Esimerkiksi kiinalaisten hyviin tuloksiin vaikuttaa Kungfutselainen ajattelu. Afrikkalaisperäisillä on ole mitään vastaavaa.

Dokumentti onn katsottavissa Yle Areenan sivuilla 29 päivän ajan.

 

[Ramchester]

Yle Teemalta tullut dokumentti Ihonvärin evoluutio oli mielenkiintoinen ja pistää kyllä ihonväriin perustuvat rotuopit kyseenalaisiksi ainakin, jos ihonväri liitetään älykkyyteen.

 

[mjr]

Mainitut asiat on selvitetty mm. kaksostutkimusten avulla, joissa on selvinnyt että vähintään puolet ihmisten persoonallisuuspiirteistä on geneettisesti periytyviä. Ulkopuolelle tietenkin rajautuvat opetellut asiat kuten kieli, ruokamieltymykset, uskonto ja arvomaailma.

Itse asiassa kaksostutkimuksia on aika voimakkaasti myös kritisoitu - adoptiot ovat kohdistuneet ympäristöltään hyvin samanlaisiin olosuhteisiin, adoptio-perheet ovat myös käyneet läpi hyvin tiukan seulan. Traumatisoituminen ei puolestaan ole - valitettavasti - mikään poikkeustapaus. Valtaisa osa maailman lapsista elää olosuhteissa, jossa esiintyy hyvin paljon traumatisoivia piirteitä. Myöskin hyvinvoivissa teollisuusmaissa tapahtuu pienten lasten emotionaalisia heitteillejättöjä, joiden tieteellisesti todettu vaikutus lapsen myöhäisempään kehitykseen on valtaisan suuri. Tietysti yksi tapa huomata ympäristön radikaali vaikutus on miettiä rikollisuutta (tuli mieleen tuosta Clockwork Orangesta) - jos olosuhteilla ei olisi mitään vaikutusta yksilöiden käyttäytymiseen, olisi rikollisuus kaikkina aikoina, kaikissa olosuhteissa, kaikissa kulttuureissa ja yhteiskuntaluokissa identtisellä tasolla. Näin ei tietenkään ole, mikä on puhdas, kiistaton empiirinen fakta. Rikollisuus vaihtelee radikaalisti elinympäristön luonteen mukaan.