Mainos

Tasa-arvo ja poliittinen korrektius

  • 1 083 611
  • 9 134

Walrus21

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
Siitä olen samaa mieltä, että eläkeasialle pitäisi tehdä jotain, ja se jotain on tämä: avioliiton aikainen eläkekertymä (ja kenties avopuolisoidenkin alkaen ensimmäisen lapsen syntymästä) pitäisi lukea puolisoiden yhteiseksi varallisuudeksi, kuten muukin varallisuus, ellei siitä erillisellä sopimuksella poiketa.
Tämä se vasta epäreilua olisikin. Mitä luultavimmin johtaisi vain eroriitoihin ja ylimääräisiin konflikteihin jo avioliiton aikana.

Ihmiset voivat nykyisellään jakaa vaikka 50-50 kaikki rahansa. Jokaisen pitää kuitenkin viime kädessä huolehtia omasta elämästään ja eläkekertymästä.
 
Suosikkijoukkue
Reilu peli ja Putinin vastaisuus
Tämä se vasta epäreilua olisikin. Mitä luultavimmin johtaisi vain eroriitoihin ja ylimääräisiin konflikteihin jo avioliiton aikana.

Ihmiset voivat nykyisellään jakaa vaikka 50-50 kaikki rahansa. Jokaisen pitää kuitenkin viime kädessä huolehtia omasta elämästään ja eläkekertymästä.

Mikä siinä on epäreilua? Miksi eläke on erilaista varallisuutta kuin vaikkapa asunto? Ainahan sen voi avioehdolla korjata.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Poimin tämän vähän erilleen muusta. Usein sanotaan, että sairastunutta lasta jää kotiin hoitamaan äiti. Näin onkin. Se tuskin on niinkään isä / äiti kysymys, vaan pikemminkin kotiin jää (jos ja usein kun on mahdollista) se vanhemmista, joka on julkisella sektorilla töissä.

Tässä, ironista kyllä, tasa-arvoa edistää vuoroviikkovanhemmat. Lapsi kun saattaa sairastua yhtä todennäköisesti isä- kuin äitiviikoilla.
Tämä on näinkin, joskin yllättäen tasan nuo hoitamisen jakautuivat. Jos nyt ulkoa muistan niin suhde oli vain luokkaa 60-40 eli puolitoistakertainen. Sitten se varsinainen bonuskysymys tulee juuri siinä, että miksi naiset työskentelevät useammin heikommin palkitulla julkisella sektorilla. Yksi iso syy on että nuoret naiset ovat työmarkkinoilla heikommassa asemassa äitiyden kustannusten takia.

Kuitenkaan yhteiskunnan kannalta tämäkään ei ole se ongelma, vaan äidit jotka jäävät kokonaan työelämän ulkopuolelle. Koulutus ehtii happanemaan kun on kotona viisi vuotta kriittisimmässä vaiheessa (en viitsi lisätä että myös aivotoiminta surkastuu hiekkalaatikon reunalla ja somessa roikkuessa), vaan puhun vaan ”laitostumisesta”.

Omasta kokemuksesta tiedän että myös maitoallergia edistää tasa-arvoa.
 
Suosikkijoukkue
Reilu peli ja Putinin vastaisuus
Tämä on näinkin, joskin yllättäen tasan nuo hoitamisen jakautuivat. Jos nyt ulkoa muistan niin suhde oli vain luokkaa 60-40 eli puolitoistakertainen. Sitten se varsinainen bonuskysymys tulee juuri siinä, että miksi naiset työskentelevät useammin heikommin palkitulla julkisella sektorilla. Yksi iso syy on että nuoret naiset ovat työmarkkinoilla heikommassa asemassa äitiyden kustannusten takia.

Omasta kokemuksesta tiedän että myös maitoallergia edistää tasa-arvoa.

Näyttäisi siltä, että yhteiskunnissa joissa naiset saavat itse valita, he päätyvät todennäköisemmin hoiva-alalle ja epätodennäköisemmin teknisille aloille.

Arvovalinta. Minä valisisin ennemmin ajattelun vapauden kuin pakottamisen tien.

Tasa-arvotilastojen takana on usein ristiriitaista todellisuutta. Sairaan lapsen hoitovastuu jakaantunee sen tasaisemmin, mitä useampi pieni lapsi asuu vuoroviikoin isällä ja äidillä... Tässä kohtaa voi sanoa, ettei tätä kautta toteutuva tilastollinen tasa-arvo ole todellakaan hyvä asia.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Näyttäisi siltä, että yhteiskunnissa joissa naiset saavat itse valita, he päätyvät todennäköisemmin hoiva-alalle ja epätodennäköisemmin teknisille aloille.
Mitä ovat yhteiskunnat joissa naiset saavat valita ja mitkä niitä joissa he eivät saa? Tai oikeammin kysymys on, että mitkä kaikki tekivät valitsemisen vapaudessa huomioidaan (taloudelliset puitteet, kulttuurilliset tekijät, jne)?
 
Suosikkijoukkue
Reilu peli ja Putinin vastaisuus
Mitä ovat yhteiskunnat joissa naiset saavat valita ja mitkä niitä joissa he eivät saa? Tai oikeammin kysymys on, että mitkä kaikki tekivät valitsemisen vapaudessa huomioidaan (taloudelliset puitteet, kulttuurilliset tekijät, jne)?

Olemme varmaan yksimielisiä siitä, että valitsemisen vapaus toteutuu aidoimmin maissa, joissa jälkikasvulla ei ole velvollisuutta turvata taloudellisesti vanhempiensa vanhuutta?

Muistelen lukeneeni, että meillä ja Ruotsissa olisi maailman eriytyneimmät työmarkkinat. Sen sijaan totalitaristisissa maissa kuten Venäjä ja Kiina on tavallisempaa, että nainen kouluttautuu esimerkiksi insinööriksi. Samoin maissa, joissa vanhemmat joutuvat maksamaan jälkikasvunsa opinnot suositaan hyvän ansiotason ammatteja.

Tasa-arvo on todella monimutkainen asia. Jokainen valitsee siihen itse (no ei tietenkään kokonaan) tulokulmansa. Meidän turvallinen yhteiskunta mahdollistaa itse kunkin pysytellä mukavuusalueellaan.

Kyllä minä ymmärrän kulttuuriset rakenteet, ja kaadan niitä muureja päivittäin sekä olemalla mies (ja oma itseni) päiväkodissa, että tukemalla lapsia sukupuolistereotyypisistä toiminnoista poikkeaviin tekemisiin. Lisäksi tuen aviomiehenä korkeasti kouluttautunutta vaimoani niin hyvin kuin osaan. Olen kulkenut rinnalla sen vaiheen, kun kolmekymppinen nainen ei enää saakaan kutsua työhaastatteluun. Olemme tästä kotona yksimielisiä, että tärkein toimi siinä olisi poistaa työnantajalta kaikki välittömästi vanhemmuuden aiheuttamat kustannukset (välillisetkin ovat kyllin suuria haitatakseen perheellisten uran luomista).

Silti, kaiken tämän jälkeenkin törmään siihen aivan alkaen pienistä lapsista töissä, lähipiiriin kuuluvista (kymmenissä luettava joukko) aikuisuuteen kipuavista nuorista että omasta kaveripiirissä: eroja sukupuolten välisessä kiinnostuneisuudessa on. Voimme herätellä heitä kiinnostumaan ympärillä olevista monipuolisista mahdollisuuksista.

Nyt kuitenkin vielä henkilökohtainen tunnustus: olen alkanut harkita alan vaihtoa. Jättäisin työn, joka on kiinnostanut minua aivan älyttömästi ja lähtisin opiskelemaan todella tavalliseen miehen ammattiin. Miksi?
On aivan älyttömän raskasta työskennellä julkisella sektorilla, naisten kanssa ja käytännössä ilman palkkaa. Mutta tulipahan nähtyä.

Neuvokaa nuorisoa sukupuolesta riippumatta aina priorisoimaan riittävät tulovirrat ja kertokaa heille, ettei 30k vuodessa riitä kuin nippa nappa yhdelle ihmiselle pk-seudun ulkopuolella.
 

Walrus21

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
Arvovalinta. Minä valisisin ennemmin ajattelun vapauden kuin pakottamisen tien.
Sellaiset rahat, joita yhteiskunta myöntää, pitääkin asettaa kriittisen tarkastelun alle. Sen sijaan jokaisen itsensä tienaamiin rahoihin pitäisi olla koskematta, mikäli sille ei löydy perusteltua syytä.

Kukaanhan ei ole tulevaisuudesa kieltämässä äitejä jäämästä kotiin kolmeksi vuodeksi. Yhteiskunta voi kuitenkin päättää, että tuollaisen toiminnan julkisrahoitteiselle tukemiselle ei löydy riittävän hyviä argumentteja. Tällöin valtavirrasta poikkeavat vanhemmuusjärjestelyt lankeavat yksilöiden itsensä kustannettaviksi.

Mielestäni tuo ehdottamasi kollektiivinen eläke on paljon radikaalimpi toimi kuin se, että poistetaan tukimuoto, jolle ei ole kiistatonta tarvetta.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Muistelen lukeneeni, että meillä ja Ruotsissa olisi maailman eriytyneimmät työmarkkinat. Sen sijaan totalitaristisissa maissa kuten Venäjä ja Kiina on tavallisempaa, että nainen kouluttautuu esimerkiksi insinööriksi. Samoin maissa, joissa vanhemmat joutuvat maksamaan jälkikasvunsa opinnot suositaan hyvän ansiotason ammatteja.

Tasa-arvo on todella monimutkainen asia. Jokainen valitsee siihen itse (no ei tietenkään kokonaan) tulokulmansa. Meidän turvallinen yhteiskunta mahdollistaa itse kunkin pysytellä mukavuusalueellaan.
Olen samasta kuullut ja se on tietyllä tavalla hyvinkin mielenkiintoinen tulos, joka kaipaisi lisää tutkimista. Olisiko valinnnat samanlaisia jos alojen väleillä ei olisi niin jyrkkää jakoa sukupuolten välillä? Vaikuttaako nykyinen äitiyden kustannusten jakautuminen siihen, että julkinen koetaan turvallisemmaksi. Joku muu mikä.

Toistan kuitenkin vielä loppuun sen minkä olen aiemminkin sanonut, etten ole koskaan uskonut että 50-50 jako toteutuisi kaikilla aloilla. Kiinnostukset poikkeavat ja se on ihan ok (ja jopa hyväkin, koska teoriassa näin useammallakin on mahdollisuus löytää miehekästä tekemistä kuin jos kaikki ajattelisivat samoin)
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Mielestäni tuo ehdottamasi kollektiivinen eläke on paljon radikaalimpi toimi kuin se, että poistetaan tukimuoto, jolle ei ole kiistatonta tarvetta.
Tukimuodon poistamista en luonnollisesti vastusta, mutta en yhtä radikaalina pidä ajatusta kollektiivisesta eläkkeestä. Avioliiton aikana ansaitut palkat ja omaisuus on muilta osin yhteistä ellei niistä poiketa avioehdolla, mutta eläke ei. Ihan hyvin se voisi olla linjassa muidenkin kanssa. Palkan osaahan se vain on. Tai siis teoriassa on, käytännössäkin aiemmat sukupolvet eivät ole omia eläkkeitään ansainneet.
 

Byvajet

Jäsen
Tasa-arvo on todella monimutkainen asia.

Tasa-arvo sosiaalisena ilmiönä noudattelee samoja raadollisen ja itsekkään ihmisyyden polkuja kuin muukin inhimillinen koohkaus. Juttu menee suunnilleen näin.

1. Ihmisellä on kokemus arvoista, jotka hän kokee itselleen läheisiksi.

2. Ihminen pyrkii esittämään arvonsa objektiivisesti oikeina ja nimeää ne siksi myönteisesti. Tasa-arvo on sana, jolla on perinteisesti ollut myönteinen kaiku.

3. Sen jälkeen ihminen alkaa tarkastella asioita valikoiden nostaen esiin omaa näkemystään tukevia lähteitä ja mielipiteitä ja painaen piiloon ristiriitaista tietoa ja mielipiteitä. Tällä tunnemotivoidulla katsannollaan hän pystyy uskottelemaan itselleen olevansa objektiivisesti oikeassa, ikään kuin muiden yläpuolella. Tornistaan hän sitten nimeää, mikä on oikein ja väärin ja väheksyy "väärässä olijoita" pelkän kokemuksensa perusteella. Vaikka vastapuolella olisi tarjota tietoakin, niin tasa-arvotaistelijaa tieto ei kosketa, ei, vaikka se tulisi ammattitutkijalta.

Viime kädessä nykyisessä tasa-arvon määrittelyssä on kysymys tasa-arvon irvikuvasta, koska jälkimodernissa tasa-arvossa ei pyritä monipuoliseen ja erilaiset todellisuudet ja arvot huomioivaan keskusteluun ja käytäntöön, vaan sen sijaan tavoitteena on muodostaa näennäisobjektiivisesti määritelty tasa-arvon käsite, jolla puolustetaan yhtä ideologiaa sen sijaan että sallittaisiin ideologioiden moninaisuus ja ristiriitaisuus.

Suomalainen asevelvollisuus on ollut pysyvästi laissa jo liki 100 vuotta. Mies menee harmaisiin tai vankilaan. Tänä aikana tasa-arvon rintamalla on tapahtunut kaikenlaista. Voisi sanoa, että toisinaan tasa-arvokeskustelu on ollut suoranaista lillukanvarsissa kahlaamista.

Mutta vaikka energiaa ja resursseja on riittänyt vähäpätöisiin asioihin, niin sellaista feministisen lopputulosta tarkastelevan katsannon mukaan objektiivisesti räikeää epätasa-arvoista käytäntöä kuin miesten asevelvollisuus ei ole saatu lakkautettua.

Miksi ei? Ensiksikin siksi, että feministisessä tasa-arvokokemuksessa miesten asevelvollisuus ei monille ole ongelma. Se ei kosketa naisia eikä siksi herätä tunteita porukoissa, jotka tasa-arvokeskustelua määrittävät. Monet miehet taas edelleen kokevat, että velvollisuus mikä velvollisuus, paska nakki ehkä, mutta ne kuuluvat elämään. Monien miesten päissä paska nakki ei muutu kokemukselliseksi tasa-arvo-ongelmaksi.

Brittien mumsnetissä on kiihkeitä feministejä. Porukassa esiintyy avointa miesvihaa. Viha ei kohdistu kuitenkaan ainoastaan miehiin vaan myös transsukupuolisiin, BDSM-harrastajiin ja -tematiikkaan ja jonkin verran myös pornoon. Nuo kolme saavat keskustelussa toistuvan jyrkän tuomion. Eniten vihataan transsukupuolisia.

Silti mumsnetin feministit julistavat olevansa tasa-arvon asialla vääryyttä vastaan. Keskustelun yleissävyn perusteella kokemus on aito ja todellinen. Mumsnetin kokemus tasa-arvosta nyt vain on sellainen, että siihen kuuluu oleellisena osana joidenkin vähemmistöjen syrjiminen.

Kaikki tasa-arvoa näkyvästi ajavat eivät syrji yhtä avoimesti kuin mumsnetiläiset, mutta syrjivät kuitenkin.

Ounaksun, että todelliset tasa-arvon kannattajat ovat enimmäkseen hiljaa. Nykyinen tasa-arvokeskustelu siis vaientaa tasa-arvon. Tasa-arvon edistämisen sijaan taistellaan ideologisista voimasuhteista. Taistelu on vain nimetty väärin.
 

Walrus21

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
Tukimuodon poistamista en luonnollisesti vastusta, mutta en yhtä radikaalina pidä ajatusta kollektiivisesta eläkkeestä. Avioliiton aikana ansaitut palkat ja omaisuus on muilta osin yhteistä ellei niistä poiketa avioehdolla, mutta eläke ei. Ihan hyvin se voisi olla linjassa muidenkin kanssa. Palkan osaahan se vain on. Tai siis teoriassa on, käytännössäkin aiemmat sukupolvet eivät ole omia eläkkeitään ansainneet.
Boldattu ei ymmärtääkseni pidä paikkaansa aivan tuossa muodossa. Asunnot ja muut yhdessä ostetut asiat lasketaan toki yhteisiksi, mutta esim. avioliittoa ennen omistetut tai selkeän yksipuolisesti tehdyt isot investoinnit/säästöt jaetaan eri pottiin. Tällaista muistan kuulleeni oikeustieteen peruskurssilla. Joku korjatkoon, jos tietää tarkemmin.

Tuollaisessa uudistuksessa pitäisi tietysti muuttaa koko eläkejärjestelmän laskutapaa, koska valtaosa ihmisistä ehtii elää ja tienata avioliiton ulkopuolella. Lisäksi noin 40% avioliitoista päättyy muutoinkin eroon, mikä mutkistaisi systeemiä.

En ole kategorisesti ehdotusta vastaan, mutta vaikuttaisi siltä, että se synnyttäisi enemmän ongelmia kuin ratkaisisi niitä.
 

12961

Jäsen
Samoin tein heittäisin avioliitossa pariskunnan tulot saman verotuksen alle.

Tämä perheverotuksen puuttuminen on pohjoismainen tasa-arvoajattelun kukkanen, jonka tarkoituksena on minimoida kotiäitiys myös silloin, kun siihen ei tarvita, saada tai ole haettu mitään julkista tukea.

Meillä vaimo hoitaa lapset kotona ja minä tuon leivän pöytään. Silti tulojeni ansiotulo-osa verotetaan huomattavasti korkeammalla veroprosentilla verrattuna pariskuntaan, jotka tienaisivat tuon puoliksi.

Pääomatulojen verotukseen tämä ei tietenkään vaikuta millään tavalla ja niitä kannattaa yrittäjäasemassa siksi suosia.

Tuntuu joka tapauksessa helvetin epäreilulta, kun kotitalouksien tuloissa ollaan pelkillä minun tuloillani mitattuna kirkkaasti siellä ylimmässä desiilissä (eli kirkkaasti yhteiskunnan nettomaksajia) ja ansiotulojen osalta verotuksessa rankaistaan vielä lisää.

Pitäisiköhän meidän erota, ostaa syrjäkyliltä kerrostalokämppä postilaatikoksi, "muuttaa erilleen" ja siirtää osa tuloistani elatusmaksujen kautta vaimolle. Tuolla tavallahan tuo osittain korjaantuisi, vaikka käytännössä yhdessä asuisimmekin. Tasoitan tätä toki jo nyt maksamalla vaimolle kohtuullisen hyvää palkkaa firmasta, vaikkei tuo todellisuudessa käykään siellä töissä.

Tuon kämpänkin voisi oikeastaan ostaa firmalle ja antaa asuntoetuna "ex-vaimolle".
 
Viimeksi muokattu:

Lystikäs

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kiekko-Espoo
Olen samasta kuullut ja se on tietyllä tavalla hyvinkin mielenkiintoinen tulos, joka kaipaisi lisää tutkimista. Olisiko valinnnat samanlaisia jos alojen väleillä ei olisi niin jyrkkää jakoa sukupuolten välillä? Vaikuttaako nykyinen äitiyden kustannusten jakautuminen siihen, että julkinen koetaan turvallisemmaksi. Joku muu mikä.
Tässä on hyvä artikkeli aiheeseen, joka pyrkii analysoimaan fysiikan, biologian, kehityksen ja kulttuurin osuutta miesten ja naisten eroavaisuuksiin.

https://www.psychologytoday.com/intl/articles/201711/the-truth-about-sex-differences
 

Jesus Shaves

Jäsen
Suosikkijoukkue
Dorados de Sinaloa
Transsukupuolinen voimanostaja Mary Gregory rikkoo ennätyksiä - voitti viikonlopun aikana yhdeksät kisat ja teki neljä maailmanennätystä.

Joidenkin mielestä hänen ei pitäisi saada kilpailla, koska hän on fysiikaltaan mies (ilm. pl. tietyt muutokset).

Mitä mieltä jatkoajassa ollaan tästä asiasta? Syrjintää transsukupuolisia kohtaan mikäli eivät saisi osallistua naisten kisoihin? Epäreilua naisille joille lienee hankalaa pärjätä entistä miestä vastaan voimanostossa?
 
Suosikkijoukkue
Ässät ja Ärrät
Transsukupuolinen voimanostaja Mary Gregory rikkoo ennätyksiä - voitti viikonlopun aikana yhdeksät kisat ja teki neljä maailmanennätystä.

Joidenkin mielestä hänen ei pitäisi saada kilpailla, koska hän on fysiikaltaan mies (ilm. pl. tietyt muutokset).

Mitä mieltä jatkoajassa ollaan tästä asiasta? Syrjintää transsukupuolisia kohtaan mikäli eivät saisi osallistua naisten kisoihin? Epäreilua naisille joille lienee hankalaa pärjätä entistä miestä vastaan voimanostossa?
Hyvä kysymys kieltämättä, varsinkin kun se Etelä-Afrikkalainen naisjuoksija määrättiin vähentämään testosteroneita (tjsp) tässä ihan hiljattain.

Minulla ei kyllä tähän ole mitään ratkaisua tarjota.
 

Sonny Burnett

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
En lähtisi rajoittamaan. Tietynlaista lahjakkuutta ja erinomaisuutta tuo edustaa. Kuten sanottu, ei voida lähteä kieltämään yli 220 pitkiltä koriksenpelaajilta donkkaamista kun se on niille helpompaa. Shakkikisoissakin jotkut harvat pärjäävät vaikka eivät harjoittelisi yhtään kun ovat liian älykkäitä.
 

Jesus Shaves

Jäsen
Suosikkijoukkue
Dorados de Sinaloa
Jos sukupuolia on enemmän kuin 2, niin pitäisi varmaan kilpailuluokkiakin olla.

Kaiketi tässä tapauksessa kysymys lienee enemmänkin siitä, miten tulisi suhtautua kilpaurheilussa naiseen, joka on ennen ollut mies - tai mieheen joka on ennen ollut nainen - mutta on sukupuolenkorjauksen jälkeen lainsäädännön silmissä mies tai nainen i.e. eri sukupuolta kuin on ollut syntyessään.
 

Shardik

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Avs, Mestis
Mitä mieltä jatkoajassa ollaan tästä asiasta? Syrjintää transsukupuolisia kohtaan mikäli eivät saisi osallistua naisten kisoihin? Epäreilua naisille joille lienee hankalaa pärjätä entistä miestä vastaan voimanostossa?
Tähän on loppujen lopuksi varsin yksinkertainen ratkaisu. Kaikkiin lajeihin kaksi sarjaa: avoin sarja ja naisten sarja. Naisten sarja rajataan niihin, jotka ovat syntyneet biologisina naisina, eivätkä ole saaneet (hormoni)hoitoja sukupuolen vaihtoon. Avoimessa sarjassa saa kilpailla kuka vaan, kunhan täyttää dopingsäädökset.

Paljon vaikeampaa on mielestäni saada järkevä ratkaisu Semenyan tapaukselle, jossa biologinen nainen luontaisesti tuottaa liikaa testosteronia. Kai tuohon joku raja pitäisi keksiä naisväestön normaalivaihtelun perusteella.
 

Jesus Shaves

Jäsen
Suosikkijoukkue
Dorados de Sinaloa
En lähtisi rajoittamaan. Tietynlaista lahjakkuutta ja erinomaisuutta tuo edustaa. Kuten sanottu, ei voida lähteä kieltämään yli 220 pitkiltä koriksenpelaajilta donkkaamista kun se on niille helpompaa. Shakkikisoissakin jotkut harvat pärjäävät vaikka eivät harjoittelisi yhtään kun ovat liian älykkäitä.

Voitko tehdä itsestäsi pidemmän - mikäli koet olevasi 220-pitkä - mutta oletkin vain 180cm?

Mikäli koet olevasi nainen miehen vartalossa, voit korjata sukupuolesi - sinulla kuitenkin on miehen fysiikka, josta on tietyissä lajeissa etua naisen fysiikkaan verrattuna.

Eittämättä edustaa tietynlaista lahjakkuutta. Sehän on sanomattakin selvää. Tuo shakkivertaus nyt oli sanalla sanoen aika paska.
 
Viimeksi muokattu:

Jesus Shaves

Jäsen
Suosikkijoukkue
Dorados de Sinaloa
Tähän on loppujen lopuksi varsin yksinkertainen ratkaisu. Kaikkiin lajeihin kaksi sarjaa: avoin sarja ja naisten sarja. Naisten sarja rajataan niihin, jotka ovat syntyneet biologisina naisina, eivätkä ole saaneet (hormoni)hoitoja sukupuolen vaihtoon. Avoimessa sarjassa saa kilpailla kuka vaan, kunhan täyttää dopingsäädökset.

Paljon vaikeampaa on mielestäni saada järkevä ratkaisu Semenyan tapaukselle, jossa biologinen nainen luontaisesti tuottaa liikaa testosteronia. Kai tuohon joku raja pitäisi keksiä naisväestön normaalivaihtelun perusteella.

Tämä ei välttämättä olisi mitenkään huono ratkaisu. Oletettavammin kaikkia on kuitenkin mahdotonta miellyttää, joten tuo olisi sellainen kohtuullisen järkevä lähestymistapa jonka luulisi kelpaavan useimmille.

Tuo Semenyan tapaus on kyllä eittämättä varsin hankala.
 

Ollakseni

Jäsen
Suosikkijoukkue
Detroit Red Wings
Transsukupuolinen voimanostaja Mary Gregory rikkoo ennätyksiä - voitti viikonlopun aikana yhdeksät kisat ja teki neljä maailmanennätystä.

Joidenkin mielestä hänen ei pitäisi saada kilpailla, koska hän on fysiikaltaan mies (ilm. pl. tietyt muutokset).

Mitä mieltä jatkoajassa ollaan tästä asiasta? Syrjintää transsukupuolisia kohtaan mikäli eivät saisi osallistua naisten kisoihin? Epäreilua naisille joille lienee hankalaa pärjätä entistä miestä vastaan voimanostossa?
Onhan tuo melko ongelmallista. Lähtökohtaisesti kieltäisin osallistumisen virallisiin kilpailuihin. Toisinpäin mentäessä kyse on vähän eri asiasta (nainen vaihtaa sukupuolensa mieheksi). Siinä lähdetään selkeältä takamatkalta ja jos pystyy kilpailemaan miesten/poikien kanssa saa yrittää.
 

finnjewel

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät, KooKoo, KPL, Kiovan Dynamo
Niin, jos näyttää mieheltä, liikkuu kuin mies, puhuu kuin mies, niin onhan sen oltava nainen (Caster). Vaimokin on nainen ja lapsiakin on. Lieneekö yhteisiä?
 

Lystikäs

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kiekko-Espoo
Paljon vaikeampaa on mielestäni saada järkevä ratkaisu Semenyan tapaukselle, jossa biologinen nainen luontaisesti tuottaa liikaa testosteronia. Kai tuohon joku raja pitäisi keksiä naisväestön normaalivaihtelun perusteella.
Eikös Semenya ole intersukupuolinen? Eli hänellä on molemmat sukupuolielimet. Hänellä ei ole munasarjoja, mutta on sisäiset kivekset, jotka tuottavat testosteronia.

Kohutulla naisjuoksijalla myös miehen sukuelimet?

Trigger warning! Nyt tulee niin junttimainen kysymys, että hirvittää laskea se ilmoille näinä poliittisesti korrekteina aikoina, mutta tuuttaan sen ulos kuitenkin... Heikkohermoiset kääntäköön katseensa... ... Tässä se tulee. Caster haluaa tietenkin urheilumenestyksen takia urheilla naisten sarjassa ennemmin kuin miesten, mutta jos huomioi, että hänellä itsellään on molemmat sukupuolielimet, hänellä on vaimo, joka ilmeisesti synnytti heille vastikään lapsen (ellei tullut keskenmeno), niin profiloituuko Caster perheen keskenkin äidiksi, vai kenties isänä, koska pystyisi täyttämään tämänkin roolin?
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös