Tasa-arvo ja poliittinen korrektius

[mjr]

Hallitukseen on nostettava naisia, jotta yritys edustaa tasa-arvoarvoja. Naisilla tai värillisillä on paremmat uramahdollisuudet isoissa yrityksissä tästä johtuen ja se on ok. Silti, naisia on vähän esim. Teknologia-alalla, Myyntiyössä (en puhu kaupan kassoista) jne.

Toki, mutta noin historiallisesti katsoen tässä on sangen vähän aikaa kulunut siinä, että portit ovat ylipäänsä auenneet, kuka tietää miten asiat kehittyvät tulevaisuudessa. Joka tapauksessa on hyvä, että yksilöillä on monessa yhteiskunnassa yhä paremmat mahdollisuudet valita omien halujensa mukaan, eikä heiltä ole ennakkoon suljettu ovia ja reittejä pois näistä valinnoista. Liberalismi on siitä hieno asia. Ja jokin traditionaalisempi valinta, jos se kerran on vapaa, on täysin ok. Traditionaalisten roolien ongelma noina traditionaalisempina vanhoina huonoina aikoina oli, että ne olivat kaukana vapaista vaan monesti käytännössä pakotettuja, mikä näkyy nykyään täysin selvästi monestakin kehittymättömästä ja primitiivisestä yhteiskunnasta ja kulttuurista.

 

[Tuamas]

Toki, mutta noin historiallisesti katsoen tässä on sangen vähän aikaa kulunut siinä, että portit ovat ylipäänsä auenneet, kuka tietää miten asiat kehittyvät tulevaisuudessa.

Niin, nykyään käytännössä työelämän meritokraattisimmissa organisaatioissa, eli tilintarkastuksen BIG4-yhtiöissä, naiset alkavat olla jo enemmistössä työntekijämäärissä.

Tästä tulee aikanaan seuraamaan myös ylimmän johdon sukupuolijakauman tasoittuminen, siellä vain on pohjalla se aiempi takamatka, jonka kuromiseen noin konservatiivisissa nimityksissä menee jonnin aikaa.

Muut alat tulevat seuraamaan perästä tässäkin.

 

[Cobol]

Tämä on sinulta aidosti ihan hyvä vastaisku. Itse ajattelen asian siten, että vaikkapa sukupuolen oletuksesta ei koskaan päästä ikään kuin totaalisesti eroon (kuten huomautit) (eikä tarvitsekaan), mutta sen painoarvo ajattelussamme vähenee sellaisissa konteksteissa, joissa se ei merkityksellistä. Esimerkiksi vaikkapa seitsemänkymmentävuotta sitten nainen yrityksen ylemmässä johtoportaassa olisi jäänyt mieleen, siinä missä tänä päivänä se ei kummastuta, sitä ei ajatella, kollegoiden ajatuksissa hän on nimeltään Maria, ajatuksineen Y eikä sukupuoli oikein edes tule mieleen (ellei sitten ole seksuaalista jännitettä). Samoin ihonväri, satavuotta sitten se se todellakin oli ajateltu asia, nykyään asiaan ei vaan tule kiinnitettyä huomiota. Mutta siinä työpaikan kommunikaatioilmapiirissä kyse on totta kai ensijaisesti vain sanoista, eikä sukupuolen, ihonvärin oletukset koskaan tietystikään kokonaan katoa, koska ihmiset ovat tiettyä ihonväriä, sukupuolta jne. Kyse on sävyeroista, ei mustan muuttumisesta valkoiseksi.

Eri maissa tilanne on mm. lainsäädännöstä johtuen erilainen. Suomessa naisten nousua yrityselämän huipulle hidasti mm. pitkähkö äitiysloma. Jos tuli useampi lapsi eri aikoina, nainen saattoi olla 10 vuoden aikana pois 2-3 vuotta. Ja tämä oli yksi ääneen sanomaton syy sille, että naisia karsastettiin johtajina.

Kun lakiuudistus tehtiin, erään isossa firmassa olevan tutun mukaan alkoi tapahtua. Heidän johtoryhmästä on parhaillaan samaan aikaan kolme henkilöä vanhempainlomalla. Kaikki miehiä. Käytännössä nyt mennään tuttavan mukaan niin, että puolisot ovat vuorotellen vanhempainlomalla ja molemmat käyttävät sen vajaat 6 kk minkä laki sallii.

Kun nämä poissaolot eivät enää ole samalla tavalla takavuosikymmenten tapaan naisvoittoisia, naisten mahdollisuus nousta huipulle on aiempaa helpompaa. Tuttavan työpaikalla myös miehet ovat tyytyväisiä rooliinsa, joten tässä on yksi tasa-arvo lisännyt uudistus.

 

[aquanqua]

Suomessa naiset ovat viimeisen 10–20 vuoden aikana saavuttaneet (jos tämä sana tähän sopii) monen vetovoimaisen, perinteisesti miesvaltaisen alan koulutusohjelmien opiskelijoiden ja tutkinnon suorittaneiden parissa niin selkeän enemmistöaseman (>2/3), että se tietysti näkyy nyt ja tulevina vuosikymmeninä myös työelämässä. Sitten on tietysti sääntelyä ja alojen itsesääntelyä, joka nostaa naisia johtoasemiin + yrityksissä johdon palkitsemisohjelmissa bonareita sidottu suoraan erinäisten tasa-arvo-/monimuotoisuusavoitteiden saavuttamiseen.

 

[TuleeEnnenaikaisesti]

Tasa-arvoa voi kurkistella näköjään aika monesta kulmasta. Itse en vaan kykene määrittelemään tasa-arvoksi sukupuolen tai etnisyyden priorisointia tehtävän tai aseman edellyttämän kompetenssin edelle, jos kyseinen attribuutti ei itsearvoisesti sellaista ole. Hyvä tarkoituskaan ei pyhitä sellaista tasa-arvovalinnaksi.

Jotta yritys edustaisi todellista tasa-arvoa, jokaiseen tehtävään olisi valittava siihen parhaiten soveltuva henkilö, sukupuoleen, etnisyyteen, etc. katsomatta.

Vaikea ajatella kenenkään tai minkään viiteryhmän arvostukselle - oman itsensä tai muiden taholta - tuovan mitään lisäarvoa, että henkilövalinnat tehdään toisarvoisten kriteerien perusteella. En usko, että kukaan voi kokea toimivansa kollegoidensa kanssa täysin tasaveroisesti tietäen, että he saivat valitessaan hänet sukupuolensa tai etnisyytensä perusteella bonuksia.

Tasa-arvon parantaminen on aikalailla kuitenkin eri asia kuin naisten tai etnisten vähemmistöryhmien aseman parantaminen. Äärikarrikoituna (!) esimerkkinä Naisasialiitto Unioni, jonka hallituksessa on 7 jäsentä ja 7 varajäsentä. Kaikki heistä ovat naisia eikä ketään murehdituta sukupuolinen tasa-arvojakauma.

 

[hooceebruins]

Tasa-arvoa voi kurkistella näköjään aika monesta kulmasta. Itse en vaan kykene määrittelemään tasa-arvoksi sukupuolen tai etnisyyden priorisointia tehtävän tai aseman edellyttämän kompetenssin edelle, jos kyseinen attribuutti ei itsearvoisesti sellaista ole. Hyvä tarkoituskaan ei pyhitä sellaista tasa-arvovalinnaksi.

Jotta yritys edustaisi todellista tasa-arvoa, jokaiseen tehtävään olisi valittava siihen parhaiten soveltuva henkilö, sukupuoleen, etnisyyteen, etc. katsomatta.

Vaikea ajatella kenenkään tai minkään viiteryhmän arvostukselle - oman itsensä tai muiden taholta - tuovan mitään lisäarvoa, että henkilövalinnat tehdään toisarvoisten kriteerien perusteella. En usko, että kukaan voi kokea toimivansa kollegoidensa kanssa täysin tasaveroisesti tietäen, että he saivat valitessaan hänet sukupuolensa tai etnisyytensä perusteella bonuksia.

Tasa-arvon parantaminen on aikalailla kuitenkin eri asia kuin naisten tai etnisten vähemmistöryhmien aseman parantaminen. Äärikarrikoituna (!) esimerkkinä Naisasialiitto Unioni, jonka hallituksessa on 7 jäsentä ja 7 varajäsentä. Kaikki heistä ovat naisia eikä ketään murehdituta sukupuolinen tasa-arvojakauma.

Tässähän tullaan vähän siihenkin, että mikä se on tärkeintä maailmassa. Onko se tärkeintä, että kaikki paukuttaa tulosta, vai onko se tärkeintä, että kaikilla ihmisillä on jotakuinkin hyvä olla?

 

[TuleeEnnenaikaisesti]

Tässähän tullaan vähän siihenkin, että mikä se on tärkeintä maailmassa. Onko se tärkeintä, että kaikki paukuttaa tulosta, vai onko se tärkeintä, että kaikilla ihmisillä on jotakuinkin hyvä olla?

Yrityksen tehtävä on paukuttaa tulosta ja jakaa työpaikoin, verojen, etc, kautta sitä peräänkuuluttamaasi hyvinvointia muillekin.

Onko henkilöllä X sitten parempi olla, kun vähemmän pätevä henkilö Y valitaan hänen edellensä esimerkiksi vaikka sukupuolen tai etnisyyden perusteella?

Parantaako esimerkiksi juuri sinun omaa tai lähikaupan kassatyöntekijän hyvinvointia, kun joku yksittäinen naishenkilö valitaan jossain johonkin korkeaan asemaan mieshenkilön sijaan ainoastaan sukupuolensa perusteella?

(edit. viestien esittäminen kysmysmuodossa on yleisesti ottaen jolsaa, mutta meni jo... sori siitä)

 

[hooceebruins]

Yrityksen tehtävä on paukuttaa tulosta ja jakaa työpaikoin, verojen, etc, kautta sitä peräänkuuluttamaasi hyvinvointia muillekin.

Onko henkilöllä X sitten parempi olla, kun vähemmän pätevä henkilö Y valitaan hänen edellensä esimerkiksi vaikka sukupuolen tai etnisyyden perusteella?

Parantaako esimerkiksi juuri sinun omaa tai lähikaupan kassatyöntekijän hyvinvointia, kun joku yksittäinen naishenkilö valitaan jossain johonkin korkeaan asemaan mieshenkilön sijaan ainoastaan sukupuolensa perusteella?

Varmaan tulevaisuudessa sen yrityksen ei pidä paukuttaa vain tulosta. Jos me halutaan pitää kaikki mukana tulevaisuudessa, niin jonkunmoinen ajatuksen muutos jatkuvasta noususta ja menestyksestä se vaatii.

 

[Euro71]

Tässähän tullaan vähän siihenkin, että mikä se on tärkeintä maailmassa. Onko se tärkeintä, että kaikki paukuttaa tulosta, vai onko se tärkeintä, että kaikilla ihmisillä on jotakuinkin hyvä olla?

Minusta isossa kuvassa sekä että. Isossa kuvassa itse toivoisin tilannetta, jossa jokaisella ihmisellä olisi noin jotakuinkin hyvä olla, että elämä olisi about OK. Yhteisöt kuitenkin yleensä hyötyvät menestyjistään ja useimmiten tuo siedettävä elämä lähtee siitä, kun yhteisön jäsenet sitä toisilleen rakentavat. On hankala huolehtia sairaista, jos joku ei huolehdi niin terveydenhuollon henkilöstön kuin potilaiden ravinnosta, jos kukaan ei rakenna sairaaloita, jos kukaan ei rakenna ja ylläpidä sähköverkkoja ja niin edelleen.

Varmaan tulevaisuudessa sen yrityksen ei pidä paukuttaa vain tulosta. Jos me halutaan pitää kaikki mukana tulevaisuudessa, niin jonkunmoinen ajatuksen muutos jatkuvasta noususta ja menestyksestä se vaatii.

Minustakin tilanne oletettavasti elää sitä mukaa kun ihmistyön merkitys vähenee ja välineiden merkitys kasvaa. Se on mielestäni iso asia taklattavaksi niin Suomessa kuin länsimaissa yleensäkin. Kauempana tulevaisuudessa voi hyvinkin häämöttää aika, jossa me kaikki olemme "sosiaaliavun" varassa, koska mikään ihmistyö ei enää ole merkityksellistä. Sitä ennen hyvinvointi on kuitenkin pitkälle ihmisten "tuloksentekokyvyn" varassa.

 

[Varis]

Tasa-arvoa voi kurkistella näköjään aika monesta kulmasta. Itse en vaan kykene määrittelemään tasa-arvoksi sukupuolen tai etnisyyden priorisointia tehtävän tai aseman edellyttämän kompetenssin edelle, jos kyseinen attribuutti ei itsearvoisesti sellaista ole. Hyvä tarkoituskaan ei pyhitä sellaista tasa-arvovalinnaksi.

Tässä on nyt historiassamme aika monta vuosikymmentä ja sataa menty rekryprosesseissa virallisesti kompetenssi edellä, mutta lopputuloksena on ollut pelkkiä valkoisia miehiä isojen yritysten johtopaikoilla. Ollaanko me ihan varmoja että miehet vain yksinkertaisesti ovat pätevämpiä ja heillä on enemmän kompetenssia, vai olisiko tässä voinut olla joku sellainen yhteiskunnallinen rakenne, joka onkin miehiä suosinut? Jos päädytään siihen että on, niin eihän meillä sitten tähän mennessäkään ole pelkät näytöt ratkaisseet. Ensin on tarkistettu onko hakijalla munat ja vaimo. Sen jälkeen sitten on paras saanut paikan.

Kun tilanne on naisten ja vähemmistöjen kannalta ollut huono jo pitkään, pitää sen korjaamiseksi yleensä tehdä jotain muutakin kuin odotella että järjestelmä korjaa itse itsensä. Jos se viisikymppinen valkoinen heteromies saa valita itselleen seuraajan, niin hyvin suurella todennäköisyydellä pallille istuu seuraavaksi viisikymppinen valkoinen heteromies. Tilanne on siis oikeastaan päinvastoin kuin esität. Siinä missä ennen miehet ovat saaneet sukupuolestaan valtavaa etua, on nykyään naisilla ja vähemmistöjen edustajillakin mahdollisuus saada jalkaa oven väliin. Silloinhan pelikenttä on kaikille paljon tasaisempi.

 

[TuleeEnnenaikaisesti]

Tilanne on siis oikeastaan päinvastoin kuin esität.

Ei todellakaan ole. Naisten valinta ainoastaan sukupuolensa perusteella ei ole sen enempää tasa-arvoa kuin miehenkään valinta ainoastaan sukupuolensa perusteella. Eikä toisin päin.

Jos henkilöitä valitaan tai on tähän asti valittu asemiinsa kompetenssinsa sijaan sukupuolensa perusteella, asia korjaantuu sillä, että henkilöitä aletaan valitsemaan asemiinsa puhtaasti kompetenssinsa perusteella; ei valitsemalla vastakkaista sukupuolta.

 

[Varis]

Ei todellakaan ole. Naisten valinta ainoastaan sukupuolensa perusteella ei ole sen enempää tasa-arvoa kuin miehenkään valinta ainoastaan sukupuolensa perusteella. Eikä toisin päin.

Jos henkilöitä valitaan tai on tähän asti valittu asemiinsa kompetenssinsa sijaan sukupuolensa perusteella, asia korjaantuu sillä, että henkilöitä aletaan valitsemaan asemiinsa puhtaasti kompetenssinsa perusteella; ei valitsemalla vastakkaista sukupuolta.

Niin siis tähän asti on ollut vallalla näkymätön noin sadan prosentin valkoisten miesten kiintiö. Jos sitä puretaan ja pakotetaan yritykset palkkaamaan myös muunlaisia ihmisiä, niin uskotko tosiaan että keskimääräisen kompetenssin taso laskee? Minä näkisin että on kaikille eduksi, jos myös naiset pääsevät pätevyyttään todistamaan. Enemmistö niistä johtoryhmän paikoista on edelleen miesten hallussa, joten pätevimmät kyllä sinne yhä päätyvät.

On myös melkoista matematiikkaa väittää, että on yhtä tasa-arvoista palkata sukupuolen perusteella kymmenen miestä tai sukupuolen perusteella viisi miestä ja viisi naista. Minun mielestäni jälkimmäinen kuulostaa huomattavasti paremmalta järjestelmältä, vaikka tässä esimerkissä toki on oikaistu aika monta mutkaa.

Minulle ja kaikille muille ihan varmasti kävisi palkkaaminen pelkän kompetenssin perusteella ja nähdäkseni suunta on isossa kuvassa kyllä oikea. Jostain syystä se ei kuitenkaan toimi kaikista korkeimmissa viroissa. Paikat menevät saunakavereille ja ylivoimaisesti enemmän miehille kuin naisille. Minkälaisia toimenpiteitä sinä ehdottaisit tähän ratkaisuksi?

 

[Euro71]

Tässä on nyt historiassamme aika monta vuosikymmentä ja sataa menty rekryprosesseissa virallisesti kompetenssi edellä, mutta lopputuloksena on ollut pelkkiä valkoisia miehiä isojen yritysten johtopaikoilla. Ollaanko me ihan varmoja että miehet vain yksinkertaisesti ovat pätevämpiä ja heillä on enemmän kompetenssia, vai olisiko tässä voinut olla joku sellainen yhteiskunnallinen rakenne, joka onkin miehiä suosinut?

Varmaan sekä että, mutta nostan tähän keskusteluun - taas kerran - yhden näkökulman asiaan. Tämä ei sinänsä poissulje omaa näkemystäsi, mutta katsoo tiettyä aspektia toisesta näkökulmasta.

Jos me mitataan koripallojoukkueiden keskipituus, niin saadaan melko varmasti tulokseksi se, että se on muuta väestöä korkeampi. Jos me mitataan vaikkapa teoreettisen fysiikan tutkijoiden älykkyysosamäärä, niin saadaan melko varmasti tulokseksi se, että se on muuta väestöä korkeampi. Molemmat esitetyistä tekijöistä ovat melko vahvasti perinnöllisiä, toinen on fysiologinen, toinen psykologinen.

Evoluutiopsykologien tutkimukset ovat järkiään sitä mieltä, että miehille asema yhteisössä on yksi keskeinen tekijä pariutumisen(*) suhteen, s.o. heteronaiset suosivat kumppaninaan sellaista miestä, jolla on asemaa. Toisaalta tutkimustulokset osoittavat, että naisten osalta asia ei ole näin. Evoluutiopsykologit ovat tästä sitä mieltä, että tästä syntyy sopeutuma eli se, että miehet ovat hanakampia hakemaan asemaa yhteisössä.

(*) Kuten tiedät, evoluutiopsykologia katsoo psykologiaa evoluution näkökulmasta, ja silloin siinä on keskiössä sellaiset perinnölliset piirteet, jotka edistävät lisääntymiskykyisten jälkeläisten saantia, ts. todennäköisyyttä tulla isovanhemmaksi.

Sukupuolten välillä ei tarvitse olla suurta keskimääräistä eroa sen suhteen, kuinka paljon vaistotoiminta ohjaa tavoittelemaan asemaa, että se näkyy juuri huipulla, jonne pääsystä kilpailu on kovin.

Toisaalta taas sitten henkilökohtaisesti voisin ajatella, että tällainen sinällään neutraali ero on omiaan vaikuttamaan myös rakenteisiin sekä moneen muuhun seikkaan yhteisöissä. Tärkein seikka on se, että onko johdossa paras mahdollinen ihminen, vaikka hän olisi kaikkein hanakin asemaa hakemaan ja siihen aikaa ja resursseja uhraamaan?

Mutta siis ylipäätään tällaisten keskimääräisten erojen takia voi olla todella vaikea luoda kaikille ihmisille tasapuolisia sääntöjä. Kait me haluttaisiin, että yhteisön johdossa on siihen kaikkein kykenevin ihminen, mutta lienee hankala loppupeleissä etukäteen arvata, että kuka se kaikkein kykenevin on, esimerkiksi kenen kandidaatin ohjauksessa yhtiön liikevaihto kasvaisi eniten 5 vuoden sisällä, kenen ohjauksessa tulos kasvaisi eniten ja niin edelleen.

 

[TuleeEnnenaikaisesti]

On myös melkoista matematiikkaa väittää, että on yhtä tasa-arvoista palkata sukupuolen perusteella kymmenen miestä tai sukupuolen perusteella viisi miestä ja viisi naista. Minun mielestäni jälkimmäinen kuulostaa huomattavasti paremmalta järjestelmältä, vaikka tässä esimerkissä toki on oikaistu aika monta mutkaa.

No, on kyllä melkoista matematiikkaa väittää tuollaista. Siksi mää varmaan en väittänytkään. Pätevyyden sijaan sukupuolen perusteella valitseminen suuntaan tai toiseen ei yleisesti ottaen ole tasa-arvoa, ellei sukupuoli itsessään ole jostain syystä, jossain tilanteessa päävalintakriteeri. En tiedä, mikä se tilanne olisi mutta jos mennään noin niinku hypotismitasolla..

Mun käsityksen tasa-arvovalinnoissa saa kaikki olla miehiä; kaikki naisia; tai vaikka kolme kissaa, yksi koira ja loput klingoneita, jos ne ovat rooleihinsa parhaat mahdolliset kompetenssinsa perusteella.

Minun kirjoissani tasa-arvo on sitä, että jokaisen mahdollinen kompetenssi otetaan saman arvoisesti huomioon. Mitä sen kompetenssin kriteerit ikinä sitten ovatkaan. Niin että jokainen lähtee samalta viivalta.

Jostain syystä se ei kuitenkaan toimi kaikista korkeimmissa viroissa. Paikat menevät saunakavereille ja ylivoimaisesti enemmän miehille kuin naisille. Minkälaisia toimenpiteitä sinä ehdottaisit tähän ratkaisuksi?

Ehdotan toimenpiteiksi, että paikkoja ei jatkossa jaeta saunakavereille, jotka ovat ylivoimaisesti enemmän miehiä kuin naisia.

Em mää tiedä, kun sanotaan ettei ole olemassa tyhmiä kysymyksiä.. mutta jos olisi, eikö tämä omasta mielestäsikin saattaisi - jollain tasolla ainakin - kuulua siihen kategoriaan?

 

[mjr]

Tasa-arvoa voi kurkistella näköjään aika monesta kulmasta. Itse en vaan kykene määrittelemään tasa-arvoksi sukupuolen tai etnisyyden priorisointia tehtävän tai aseman edellyttämän kompetenssin edelle, jos kyseinen attribuutti ei itsearvoisesti sellaista ole. Hyvä tarkoituskaan ei pyhitä sellaista tasa-arvovalinnaksi.

Jotta yritys edustaisi todellista tasa-arvoa, jokaiseen tehtävään olisi valittava siihen parhaiten soveltuva henkilö, sukupuoleen, etnisyyteen, etc. katsomatta.

En ole positiivisen syrjinnän erityinen fani, mutta tässä kyllä karrikoit vahvasti näitä reaalimaailman sovelluksia. Ja noin ylipäänsä rakenteellisten esteiden raivaaminen on sangen olennaista. Esim vaikka niinkin kärjistynyt, mutta täysin reaalinen tilanne, jossa 1880-luvulla valitaan sairaalaan parhaat lääkärit ja he nyt vain kaikki sattuvat olemaan miehiä, mutta myös siis ihan oikeasti parhaita - eli tasa-arvo toteutuu? Toki naisia ei päästetä edes lääketieteelliseen, mutta parhaat valitaan.

Anyways, ymmärrän positiivisen syrjinnän tarkoituksen, mutta mikään ideaalinen ratkaisu se ei ole, ehkä jossain hyvin polarisoituneissa ja syrjivissä yhteiskunnissa sen ymmärtää, mutta ei pohjoismaisessa Suomessa. Toki muistelen, että aikoinani esim jossain määrin kannatin luokanopettajakoulutukseen mieskiintiöitä tai mies-lisäpisteitä, mutta ei kai sitä sitten oikein ollut mahdollista järkevästi toteuttaa.

 

[Varis]

Ehdotan toimenpiteiksi, että paikkoja ei jatkossa jaeta saunakavereille, jotka ovat ylivoimaisesti enemmän miehiä kuin naisia.

Em mää tiedä, kun sanotaan ettei ole olemassa tyhmiä kysymyksiä.. mutta jos olisi, eikö tämä omasta mielestäsikin saattaisi - jollain tasolla ainakin - kuulua siihen kategoriaan?

Tämä menee nyt vähän saman asian jankaamiseksi. Kysyin että miten paikkoja ei enää jaettaisi saunakavereille, niin vastaus oli että ei jaeta saunakavereille. Se ei vielä varsinaisesti ratkaise sitä ongelmaa, jossa ilman sääntelyä toimivat yritykset jakavat niitä paikkoja pelkästään saunakavereille. Tämän tilanteen muuttamiseksi pyysin niitä ratkaisumalleja.

Jos mä vielä tarkennan. Nykymallilla hakijoista ei välttämättä valita pätevintä, vaan selkeän edun saa jos on mies ja hyvää pataa niiden kanssa jotka valinnan tekevät. Heistäkin suurin osa on miehiä. Kuinka siihen kuvioon saadaan tuotua enemmän naisia ja vähemmistön edustajia ilman että sitä ulkopuolelta säädellään millään tavalla? Riittääkö että pyydetään nätisti?

 

[TuleeEnnenaikaisesti]

Tämä menee nyt vähän saman asian jankaamiseksi. Kysyin että miten paikkoja ei enää jaettaisi saunakavereille, niin vastaus oli että ei jaeta saunakavereille. Se ei vielä varsinaisesti ratkaise sitä ongelmaa, jossa ilman sääntelyä toimivat yritykset jakavat niitä paikkoja pelkästään saunakavereille. Tämän tilanteen muuttamiseksi pyysin niitä ratkaisumalleja.

On hieman vaikeaa antaa ratkaisumalleja tuollaiseen leveällä pensselillä esitettyyn hypoteettiseen tilanteeseen.

Onko sinulla antaa jotain konkreettista dataa, kuinka paljon määrällisesti tai prosentuaalisti yritykset jakavat täytettäviä paikkojaan muihin hakijoihin nähden epäpätevimmille miespuolisille saunakavereilleen?

Jos mä vielä tarkennan. Nykymallilla hakijoista ei välttämättä valita pätevintä, vaan selkeän edun saa jos on mies ja hyvää pataa niiden kanssa jotka valinnan tekevät. Heistäkin suurin osa on miehiä. Kuinka siihen kuvioon saadaan tuotua enemmän naisia ja vähemmistön edustajia ilman että sitä ulkopuolelta säädellään millään tavalla? Riittääkö että pyydetään nätisti?

Mulla ei ainakaan ole tiedossa mitään tiettyä yksittäistä tilannetta, jossa yritys olisi valinnut johonkin tehtävään jonkun sillä perusteella, että hän on mies. Tai jonkun saunakaveri, vaikken toisaalta edes keksi mitään syytä, miksi saunakaverius voisi mitätöidä kenenkään mahdollisen kyvyn hoitaa jotain tehtävää.

Julkisemmissa viroissa tai vastaavissa julkisissa hauissa valitsematta jäänyt hakija voi riitauttaa valinnan ihan oikeusteitsekin, jos kokee tulleensa syrjäytetyksi väärin perustein. Ja monestihan sellainen menee ja on mennyt läpikin.

 

[Varis]

On hieman vaikeaa antaa ratkaisumalleja tuollaiseen leveällä pensselillä esitettyyn hypoteettiseen tilanteeseen.

Onko sinulla antaa jotain konkreettista dataa, kuinka paljon määrällisesti tai prosentuaalisti yritykset jakavat täytettäviä paikkojaan muihin hakijoihin nähden epäpätevimmille miespuolisille saunakavereilleen?

Ensimmäisessä viestissäni esitin, että ihmiskunnan lähihistoriassa lähestulkoon kaikki merkittävät virat ovat menneet miehille. Jos tarkempaa dataa haluaa, niin melkoinen enemmistö miehillä on tälläkin hetkellä myös suuryritysten hallituspaikoissa niin kansainvälisesti kuin Suomessakin. Tämä siitä huolimatta, että asiaan on meillä aktiivisesti jonkin verran jo yritetty puuttua.

Mielestäni tämä data todistaa melko kiistattomasti sen, että joko miehet ovat yleisesti ottaen huomattavasti pätevämpiä johtotehtäviin, tai sitten yhteiskunnan rakenteissa on syrjiviä puolia. Minun henkilökohtaisesti on vaikea uskoa, etteikö täysin meriitteihin perustuvassa järjestelmässä naisille riittäisi ollenkaan rooleja. Tästä johtopäätös on, että kohtalaisen usein paikan on saanut vähemmän pätevä mies.

Se on lainsäädännössämme hyvä puoli, että julkisten virkojen valinnat voi rannalle jäänyt hakija riitauttaa. Sekin kuitenkin kattaa vain kohtalaisen pienen osan kaikista rekrytoinneista ja lisäksi syrjintää voi olla todella vaikea todistaa. Miten sen objektiivisesti todistaa, että kahdesta hakijasta toinen on selvästi parempi ja toinen huonompi, ellei CV:ssä ole reilusti eroa? Sekin on meillä ihan fakta, että ulkomaalaisen kuuloisilla nimillä on vaikeampi päästä työhaastatteluun, mutta yksittäistä työnantajaa on kuitenkin todella vaikea tämän perusteella syyttää syrjinnästä. On tottakai täysin mahdollista että pätevin valinta on se keski-ikäinen mies, joten sellaiseen päätyminen ei vielä suoraan kerro mistään. Juuri nämä harmaat alueet mahdollistavat syrjimisen, koska kiinni on vaikea jäädä.

 

[TuleeEnnenaikaisesti]

Tästä johtopäätös on, että kohtalaisen usein paikan on saanut vähemmän pätevä mies.

Ongelmahan ei ratkea sillä, että paikan saa vähemmän pätevä nainen vain koska on nainen.

Super-duper-pätevänkin naisen meriitillisen arvostuksen päällä kummittelisi niin ollen aina varjona sukupuolinen valintakriteeri. Tuskin kukaan sellaista haluaa.

 

[finnjewel]

CV harvoin kertoo ihmisen kyvyistä nimenomaan johtajana.
Omia kokemuksia on sekä hyvistä että huonoista mies- ja naisjohtajista.
Oletan, että useimmat näistä ovat tulleet valituiksi cv:n perusteella, eikä johtamistaito läheskään aina päädy merkinnäksi ansioluetteloon.
Siitä voi saada selvyyden haastattelemalla henkilön entisiä alaisia ja yhteistyökumppaneita.

 

[Andrej]

Ongelmahan ei ratkea sillä, että paikan saa vähemmän pätevä nainen vain koska on nainen.

Super-duper-pätevänkin naisen meriitillisen arvostuksen päällä kummittelisi niin ollen aina varjona sukupuolinen valintakriteeri. Tuskin kukaan sellaista haluaa.

"Positiivinen syrjintä" ei ymmärtääkseni tarkoita sitä, että fiksun ja pätevän miehen sijasta valitaan häthätää lukutaitoinen nainen. Sen sijaan tasaveroisten hakijoiden välillä otetaan huomioon myös organisaation monimuotoisuus, jossa sukupuolijakauma on yksi tekijä. Toki käytännössä varmasti on löydettävissä muunkinlaisia esimerkkejä, mutta näin minä tuon lähestymistavan olen ymmärtänyt.

 

[TuleeEnnenaikaisesti]

"Positiivinen syrjintä" ei ymmärtääkseni tarkoita sitä, että fiksun ja pätevän miehen sijasta valitaan häthätää lukutaitoinen nainen. Sen sijaan tasaveroisten hakijoiden välillä otetaan huomioon myös organisaation monimuotoisuus, jossa sukupuolijakauma on yksi tekijä. Toki käytännössä varmasti on löydettävissä muunkinlaisia esimerkkejä, mutta näin minä tuon lähestymistavan olen ymmärtänyt.

Ymmärtääkseni en noin väittänytkään. Mutta jo määritelmällisesti, jos on positiivista syrjintää, jonkun on oltava siellä negatiivisellakin puolella. ja se tarkoittaa tässä yhteydessä, että sukupuoli vaikuttaa valintaan jonkin muun kriteerin yli. En tiedä, mitä positiivinen syrjintä on, mutta tasa-arvoa se ei kuitenkaan ole.

Mieshakijoita ei voi pitää kollektiivisesti vastuussa vuosisataisen patriarkaatin pahuuksista vain koska on mies.

Vähän myös askarruttaa positiivisen syrjinnän valintamekanismit. Jos ja kun sukupuolta, etnisyyttä, jne ei saa edes tiedustella, saattaa sen perusteella tehtävä valinta muodostua hieman haastavaksi.

 

[aquanqua]

En ole positiivisen syrjinnän erityinen fani, mutta tässä kyllä karrikoit vahvasti näitä reaalimaailman sovelluksia. Ja noin ylipäänsä rakenteellisten esteiden raivaaminen on sangen olennaista. Esim vaikka niinkin kärjistynyt, mutta täysin reaalinen tilanne, jossa 1880-luvulla valitaan sairaalaan parhaat lääkärit ja he nyt vain kaikki sattuvat olemaan miehiä, mutta myös siis ihan oikeasti parhaita - eli tasa-arvo toteutuu? Toki naisia ei päästetä edes lääketieteelliseen, mutta parhaat valitaan.

Anyways, ymmärrän positiivisen syrjinnän tarkoituksen, mutta mikään ideaalinen ratkaisu se ei ole, ehkä jossain hyvin polarisoituneissa ja syrjivissä yhteiskunnissa sen ymmärtää, mutta ei pohjoismaisessa Suomessa. Toki muistelen, että aikoinani esim jossain määrin kannatin luokanopettajakoulutukseen mieskiintiöitä tai mies-lisäpisteitä, mutta ei kai sitä sitten oikein ollut mahdollista järkevästi toteuttaa.

Suomen kontekstissa positiivinen asia on se, että meillä ei tällä hetkellä ja ainakaan parina viime vuosikymmenenä ole ollut esteitä päästä korkeakoulutason koulutukseen olit sitten nainen, ulkomaalaistaustainen tai ei-korkeakoulutettujen vanhempien lapsi. Esteeksi ei ole muodostunut sekään, että olisit jo verrattain iäkäs (25v+) hakija.

Ulkomaalaistaustaiset Suomi on saanut heikosti mukaan korkeakoulutason opintoihin – mikä trendinä tulee olemaan yhteiskunnan kannalta iso ongelma, ellei sitä saada muutettua – mutta, kuten aiemmassa viestissä totesin, miesten ja naisten välillä asetelma on kääntynyt monella koulutusalalla päälaelleen aiempiin sukupolviin verrattuna. Esim. viime vuonna Helsingin yliopistossa ylempää tutkintoa suorittavista opiskelijoista lääkiksessä 70%, oikiksessa 65% ja valtsikassa 72% oli naisia.

Koulutustason heikkeneminen yleisesti on ongelma Suomelle, ja mikäli koulutustason heikkeneminen korostuu miesten parissa, niin omanlainen ongelmansa sekin on. En tiedä, tunteeko historia tilannetta, jossa runsas määrä turhautuneita nuoria miehiä olisi johtanut yhteiskunnan tasolla positiivisiin asioihin…

 

[aquanqua]

Tässähän tullaan vähän siihenkin, että mikä se on tärkeintä maailmassa. Onko se tärkeintä, että kaikki paukuttaa tulosta, vai onko se tärkeintä, että kaikilla ihmisillä on jotakuinkin hyvä olla?

Heikosti tuottavat, tehottomat yritykset eivät kyllä ole hirveän hyvä asia, jos tavoitteena on lisätä, tai edes ylläpitää, yleistä hyvinvointia yhteiskunnassa.

 

[Dynamo]

Toki muistelen, että aikoinani esim jossain määrin kannatin luokanopettajakoulutukseen mieskiintiöitä tai mies-lisäpisteitä, mutta ei kai sitä sitten oikein ollut mahdollista järkevästi toteuttaa.

Eikös tätä käytännön tasolla ole toteutettu haastatteluita pisteyttämällä? Ainakin yksi miespuolinen opettajakoulutukseen päässyt kaverini kertoi saaneensa haastattelusta täydet pisteet, vaikkei se haastattelu mitenkään täydellisesti sujunut. Hän itse epäili, että miehet arvosteltiin vähän lempeämmin juuri siitä syystä, että alalle saataisiin edes jonkun verran miehiä. Kaverini lähtöpisteet olivat kai keskitasoa, ja haastattelussa onnistuminen toi paikan.

Miehet (ne, jotka oikeasti alalle haluavat), voivat olla motivoituneempia alasta kuin naiset, jotka pääsevät suoraan (tai lähes, haastattelun kautta) papereilla sisään, joten haastattelujen piste-erot eivät välttämättä kerro epätasa-arvosta. Toisin sanoen tuollaista suosimista voi olla vaikea todentaa.