Tasa-arvo ja poliittinen korrektius

[Euro71]

Jos joku Suomessa toteaisi, että itse asiassa nyt tarvitaan järeää tätivoimaa ja kokoaisi (ehkä vähän 1900-luvun raittiusliikkeen tavoin) asian taakse niin akateemiset, keskiluokkaiset kuin työväen täti-ihmiset puuttumaan huonoon käytökseen, niin tulokset olisivat minusta paljon paremmat.

Pohdin tätä nopeasti itsekseni. Pikaisesti raittiusliikkeestä Suomessa: vaikkei se ollut naisten liike, sen toiminnassa oli alusta saakka mukana paljon naisia eri yhteiskuntaluokista, vaikka varmaan valtaosa näkyvimmistä naisista kuului sivistyneistöön (vasemmistolaiseen tai oikeistolaiseen).

Oletetaan, että tasa-arvon ja häirinnän suhteen tilanne menisi Suomessa niin pahaksi, että naiset päättäisivät yli puolue- ja aaterajojen perustaa yhteisen "korrektin käytöksen liikkeen". Oma oletukseni on siis se, että tällainen liike raittiusliikkeen tapaan ei oikein pysty syntymään pelkästään miesten toimesta, vaan se vaatii vahvaa "kukkahattutäti-energiaa" eri yhteiskuntaluokista, yli puoluerajojen valvomaan ja ohjeistamaan.

Se, mitä tässä tarvittaisiin, olisi kyky kompromissien tekemiseen ja se on vielä tällä hetkellä aiheen parissa tuskaileville ihmisille ylitsepääsemättömän vaikeaa.

Tuollainen perinteinen oikeistokonservatiivinen korrektin käytöksen malli on "ulkokultainen" (josta keskiluokkaisia oikeistokonservatiiveja on pilkattu varmaan vuosisatoja?). Se sanoo vaikkapa niin, että pukeudu säntillisesti, älä pidä pipoa ruokapöydässä, älä sano "vittu", älä sano "huora", sano "kiitos" ja sano "ole hyvä". Oikeistokonservatiivisen kukkahattutädin mielestä on ihan sama, mitä mielessäsi ajattelet, kunhan vain käyttäydyt: olit kuinka paatunut naisvihamielinen rasisti tahansa, niin sanot tummaihoiselle kaupan kassalle "kiitos".

Vasemmistolaisen kukkahattutädin ajatus on totalitaarisempi ja läpitunkevampi, jota on avattu esimerkiksi tässä:

Toiseksi ne [turvallisen tilan säännöt] ohjaavat sitä asenneympäristöä, kun ihmiset joutuvat edes hippasen reflektoimaan sitä omaa käytöstään sekä sitä että se oma käytös saattaa olla jostain toisesta ahdistavaa tai epämiellyttävää.

Se menee ehkä lähemmäs niitä Jeesuksen ohjeita, joissa vaaditaan rakastamaan lähimmäistä kuten itseä. Lisäys: Niin, jos tähän "käytösliikkeeseen" liittyisi myös kristillisiä naisia, niin hehän kyllä olisivat tämän kanssa samoilla linjoilla, eli että kohdetta pitää kuulustella tämän asenteiden oikeellisuudesta (eli tuliko "kiitos" nyt oikeasti ihan sydämestä saakka); samaa he ovat vaatineet kautta aikain kristityiltä, kun jollekin porvarirouvalle on riittänyt se, että pöytälaatikosta löytyy Raamattu.

Itse availin ajatusmallia täällä:

Ihmiset, jotka puhuvat turvallisesta tilasta ... ovat kuitenkin usein "kielipoliiseja", ja heillä on sellainen käsitys, että sanaston muokkaaminen muuttaa ajattelua: siis että esimerkiksi sukupuolineutraali sanasto saa ihmiset ajattelemaan tasa-arvoisemmin. ... siis aika iso osa esimerkiksi tasa-arvoaktivisteista osoittautuu ajatuspoliisiksi ihan omien ajatusmalliensa pohjalta, koska heidän käsityksensä mukaan ... kieltä muuttamalla muutetaan ajatuksia.

Näiden kahden ryhmän näkemyksiä voi olla vaikea sovittaa yhteen. Ajatus- ja arvomaailma on hyvin erilainen. Vasemmistoliberaalille kukkahattutädille ei todellakaan kelpaa oikeistokonservatiivisen kukkahattutädin ulkokultaisuus, eikä oikeistokonservatiivi helposti niele vaatimusta asennemaailman aitoudesta ja oikeellisuudesta.

Mutta jos he saisivat jonkinlaisen kompromissin aikaiseksi, olen melko varma, että Suomessa jonkun ajan kuluttua ihmiset käyttäytyisivät paremmin toisiaan kohtaan.

Tähän asiaan:

(*) Lisäys: Niin ja ai niin, turvallisen tilan konsepti on sillä tavalla kireämpi kuin käytöstavat, että useimmat ohjeistukset vaativat yksilöä puuttumaan havaitsemiinsa rikkeisiin. Käytöstavoissa ei yksilölle usein tätä vaadetta esitetä, vaan tavan reagoida rikkeisiin saa päättää itse (ignoorata, äänetön paheksunta, cancelointi, kollautus, jne).

Tämä kohta siis löytyy esimerkiksi YLE:n turvallisen tilan säännöistä (kts. tämä video, kohdassa 18:28), kohta 7: "Jos huomaan jonkun käyttäytyvän asiattomasti tai muutoin rikkovan näitä Ylen hyvää kohtelua -periaatteita, puutun tilanteeseen." - muistelen, että vastaavanlainen klausuuli löytyy oman työpaikkani ohjeistuksesta.

Olen melkoisen varma, että myös oikeistokonservatiivinen kukkahattutäti kyllä mielellään vaatisi ihmisiltä tätä. Hän siis huomauttaisi paitsi umpirasistista asiakasta siitä, ettei tämä sanonut värilliselle kassalle kiitosta, moittisi myös kaikkia muita siitä, etteivät nämä puuttuneet asiaan - eli näin äkikseltään ei kuulostaisi liialliselta vaatimukselta.

- - -

Lisäys: Hmmh, nyt olen alkanut katumaan tämän kirjoittamista ja harkitsen viestin poistamista. Ehkä tällainen olisi kuitenkin aika dystooppinen viritys? Tämähän olisi jotain sen kaltaista, jossa Riikka Purra, Anna Kontula, Krista Kiuru, Susanna Koski ja Päivi Räsänen lyövät kättä päälle ja alkavat yhteisellä pelikirjalla valvoa, että ihmiset käyttäytyvät siivosti.

 

[Ollakseni]

Ei huonoja ohjeita meille jokaiselle. Ihan vaan perhanan vaikea noudattaa, ainakin minulle. On ollut kautta vuosisatojen myös kristillisille toimijoille ja kristillisten maiden poliitikoille/valtiaille. Ei se silti tee ohjeita tai niiden sanojaa huonoksi.

Tässä haiskahtaa aika vahvasti "Se ei ollut aitoa kommunismia" perustelu kun puhutaan siitä miksi Neuvostoliitto, Kiina, Pohjois-Korea tms. epäonnistui vaikka kommunismi on mukamas hyvä yhteiskuntateoria. Eli kyllä kristinusko on hyvä juttu, mutta missään ei ole ollut aitoa kristinuskoa vielä.

 

[LuKi]

Tässä haiskahtaa aika vahvasti "Se ei ollut aitoa kommunismia" perustelu kun puhutaan siitä miksi Neuvostoliitto, Kiina, Pohjois-Korea tms. epäonnistui vaikka kommunismi on mukamas hyvä yhteiskuntateoria. Eli kyllä kristinusko on hyvä juttu, mutta missään ei ole ollut aitoa kristinuskoa vielä.

Juuri näin. Oikein haistat.

Tässä maailmassa koskaan tule olemaan ”aitoa kristinuskoa”. Hannu Taanila (jonnet voi googlata) sanoi kerran yhdessä konferensissa, että Marx puhuu tämänpuoleisesta, Paavali tuonpuoleisesta. Siksi kristinuskoon kuuluu vahva eskatologia, kerran luodaan (Jeesus, ei kukaan kristitty itse) uusi taivas ja uusi maa. Mutta tässä maailmassa kirkonkellot kutsuvat syntisiä ehtoolliselle, joita kaikki ihmiset ovat, Paavali itse sanoo olevansa syntisistä suurin.

Kirkon tehtäväksi on annettu julistaa evankeliumia, eli tuota kaiken (eli Jumalan oikeudenmukaisen tuomion) täyttymistä Jeesuksessa ja osoittamaan rakkautta, sillä rakkaudesta Jeesus väitti ihmisten tunnistavan hänen seuraajansa. Jopa häntä itseään kohdataan, kun vieraillaan vankiloissa, vaatetaan alastomia, huolehditaan sairaista, jne. Siksi evankeliumin julistamisen lisäksi diakonia on ollut koko kirkon historian olennainen osa kristillistä toimintaa. Kaikki tämä jää kristinuskon mukaan kuitenkin tässä ajassa pahasti vajaaksi, mutta sitä tuo kuuluisa ”kilvoittelu” kristillisenä terminä tarkoittaa, ei ”pelastumisen” vuoksi, sillä täytettyyn ei voi mitään lisätä vaan rakkauden osoittamiseksi.

Vihkoon menneitä juttuja löytyy kristinuskon historiasta paljon, mutta tämä oletus kuuluu jo sen perusteisiin. Vallankäyttö on taas ollut lähes aina tuormiollista kristilliselle kirkolle, saati kristinuskon käyttö vallan välikappaleena, koska valta ei sovi hyvin yhteen heikkojen, ja sorrettujen palvelemiseen. Se on ihan eri näkökulma kuin Marxilla/Leninillä, jossa noita heikkoja ja sorrettuja johdetaan, ei palvella. Ateisti Taanila oli hyvin löytänyt niin sosialismin kuin kristinuskon ytimen.

 

[Wiljami]

Tämä on aika tyypillistä isänmurhaa, kun ei ymmärrys riitä minkä kulttuuriperinteen kasvatti on, eikä sitä mistä kontekstista tulee juuri lupa vapaaseen valintaan, tai vapaaseen vittuiluun.

Alkeellista kristillistä teologiaa on, että Jeesus sanoi, ettei tullut kumoamaan kirjoituksia, vaan täyttämään ne. Vahvisti sen myös ristillä: "Se on täytetty". Moraaliohje tältä kaikki lait (ja niiden rikkomista seuraavan tuomion) ja lupaukset täyttäneeltä kaverilta oli: "Rakasta lähimmäistä (ei vain kavereita) kuin itseäsi, käännä se toinenkin poski ja anna anteeksi 70 x 7 kertaa sinua vastaan rikkoneelle" (lue loputtomasti). Ei huonoja ohjeita meille jokaiselle. Ihan vaan perhanan vaikea noudattaa, ainakin minulle. On ollut kautta vuosisatojen myös kristillisille toimijoille ja kristillisten maiden poliitikoille/valtiaille. Ei se silti tee ohjeita tai niiden sanojaa huonoksi.

UT:ssa (ja VT:ssäkin) on ehdottoman kannatettavia moraaliohjeita, mutta ne on jokainen ehditty korruptoida vuosisatojen ja -tuhansien aikana moneen kertaan kulloisenkin moraalikoodiston hyväksikäyttäjän tarpeisiin. Jokaiseen ohjeeseen on löydettävissä jostain kohtaa historiaa ", mutta...". Tuo ei toki suoraan pilaa niitä pullassa olevia rusinoita (erotuksena niihin pullassa oleviin paskakokkareisiin, kuten sodomiittien, sekoitekangasvaatteita pitävien, ja vuoroviljelijöiden kivitykseen), mutta helpompaa voisi silti olla kerätä ne oikeasti hyvä asiat vaan kokonaan uuteen koodistoon, joka sitten voidaan vaikka tulostaa ihan näkyvästi sinne konttorin ovelle/seinälle ja alla lukee parkkifirmadisclaimerin tyyliin "olemalla näissä tiloissa sitoudut noudattamaan näitä periaatteita", jolloin kusipäisestä ja toksisesta käytöksestä (oli kyseessä se "klassinen" kesätyttöjen seksuaalinen häirintä, tai ihan "vaan" työpaikkakiusaaminen) olisi helppoa myös sanktioida sillä perusteella että kun nyt täällä olet ja osaat oletettavasti lukea, niin pitäisi sitten osata myös käyttäytyä tai voi lähteä muualle.

Mitä faktista väärää/ylimääräistä vaivaa niistä turvallisen tilan ohjeista on niihin kovin kriittisesti suhtautuvien mielestä? Se että joku konsulttifirma saattaa huijata helppoja rahoja järjestämällä haistapaskakoulutuksia ei vielä ole mikään peruste sille että "kädet ilmaan ja paluu 70-luvulle" (joka ei tosiaankaan ole ollut mikään hyvän käytöksen onnela, mutta silti parempi kuin vielä reilusti nostalgisoidumpi 50-luku). Hirveän pitkälle on toki tultu ajoista jolloin riittävän korkean tason johtohenkilö sai halutessaan käyttää alaisiaan hyväksi liki millä tahansa tavalla (reilusti esimerkkejä mm. ihan silloisenkin lainsäädännön perusteella raiskatuista sihteereistä, jotka raiskauksen seurauksena raskaaksi tultuaan saavat potkut ja huoran leiman), mutta ei tuo silti tarkoita että tasa-arvon suhteen olisi maailma missään mielessä valmis. Edistystä nuo muistutuksetkin kuitenkin tuovat, kun vaikka suurin osa ihmisistä nykyään tajuaakin ettei ole ok olla täysi paskiainen vaikka miten kuvittelisi itsensä jumalaksi, niin osa ei tuota tiedosta ja niille se pitää vääntää rautalangasta ja tarvittaessa niitä varten pitää myös olla olemassa perusteet esimerkiksi kurinpitomenettelyille, jos ei osaa sivistysmaailmassa käyttäytyä sivistysmaailman sääntöjä (ja sitä myötä toisia ihmisiä) kunnioittaen.

 

[Kulkija]

Kristinuskohan muodostaa perustan länsimaiselle etiikalle ja moraalille, ja sieltä kumpuaville aatteille toisen ihmisen kunnioittamisesta.

”Kaikki, mitä te tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää te heille”
”Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi”
“Mutta minä sanon teille, rakastakaa vihollisianne ja rukoilkaa niiden puolesta, jotka teitä vainoavat”
Laupias Samarilainen ja niin edelleen ja niin edelleen ….

Mutta jossain vaiheessa päätettiin, että kaikki tämä on hörhöilyä, ja nyt liberaalivasemmisto on keksinyt, että kyllä se on turvallinen tila -konsepti, joka muodostaa perustan toisen ihmisen kunnioitukselle, ja sitä ennen on saanut vapaasti puristella naisten takapuolia toimistolla.

Kristinuskosta on kyllä kiva poimia niitä rusinoita. Eikä noissa lainauksissa ole mitään vikaa ja toimivat hyvinä ohjeina ihmisille, mutta sitten siellä on myös tämänlaisia tekstejä, jotka ovat hieman ristiriidassa noiden kanssa:

"Olkoot vaimot vaiti teidänkin seurakunnankokouksissanne, sillä heidän ei ole lupa puhua,
vaan olkoot alamaisia, niinkuin lakikin sanoo. Mutta jos he tahtovat tietoa jostakin, niin kysykööt kotonaan
omilta miehiltään, sillä häpeällistä on naisen puhua seurakunnassa."

"Vaimot, olkaa omille miehillenne alamaiset niinkuin Herralle; sillä mies on vaimon pää ..
Mutta niinkuin seurakunta on Kristukselle alamainen, niin olkoot vaimotkin miehillensä kaikessa alamaiset."

"Kultarengas sian kärsässä on kaunis nainen, älyä vailla."


Sitten kun ihmiset perustelevat omaa käytöstä ja muiden alentamista noilla samoilla jutuilla, on se sitä hörhöilyä mistä haluttu eroon. Samanlaisia tekstejä löytyy koskien vammaisia ja invalideja. On siinä kaikkia rakastava Jumala kenelle kuitenkin lopulta kelpaa vain yksi sukupuoli ja sekin tietynlainen.

 

[Euro71]

UT:ssa (ja VT:ssäkin) on ehdottoman kannatettavia moraaliohjeita, mutta ne on jokainen ehditty korruptoida vuosisatojen ja -tuhansien aikana moneen kertaan kulloisenkin moraalikoodiston hyväksikäyttäjän tarpeisiin.

Niin, siis eli, meidän perinteinen länsimainen tapakulttuuri on kyllä muokkautunut kristillisessä ympäristössä, mutta kyllähän se valtaosin on irrallaan kristinuskosta! Se, mitä minä sanoin, oli se, että aiempi tapakulttuuri haluttiin heittää roskiin siksi, kun sen koettiin olevan ahdasmielistä kristillistä paskaa, ja nyt siis sen kaltaista järjestelmää halutaan herättää uudestaan henkiin.

Eli siis aikanaan asiassa tehtiin (minusta) väärä rinnastus.

...mutta helpompaa voisi silti olla kerätä ne oikeasti hyvä asiat vaan kokonaan uuteen koodistoon, joka sitten voidaan vaikka tulostaa ihan näkyvästi sinne konttorin ovelle/seinälle ja alla lukee parkkifirmadisclaimerin tyyliin "olemalla näissä tiloissa sitoudut noudattamaan näitä periaatteita", jolloin kusipäisestä ja toksisesta käytöksestä (oli kyseessä se "klassinen" kesätyttöjen seksuaalinen häirintä, tai ihan "vaan" työpaikkakiusaaminen) olisi helppoa myös sanktioida sillä perusteella että kun nyt täällä olet ja osaat oletettavasti lukea, niin pitäisi sitten osata myös käyttäytyä tai voi lähteä muualle.

Minusta tapakulttuurin on hyvä elää ajan kanssa eli siis näen, että käytösohjeet on tarkoitettu päivitettäväksi: se, että ne muuttuvat, on minusta merkki siitä, että ne toimivat.

Jos kuitenkin asia olisi niin yksinkertaista, että tarvitsee vain teipata käytösohjeet toimiston oveen, niin ei meillä oikeastaan koskaan mitään ongelmaa olisi ollutkaan.

Käytöskulttuuri vaatii yhteisön ja sen muodostavien yksilöiden sitoutumista. Se vaatii yhteisön vallankäyttöä yksilöä kohtaan, ja usein se vaatii myös indoktrinaatiota, jota jotkut saattaisivat kutsua aivopesuksi. Tämähän oli se syy, miksi aikoinaan edistykselliset liberaalit ihmiset halusivat heittää käytössäännöt roskikseen! Heistä se oli/on yhteiskunnan käyttämää valtaa rajoittamaan yksilön vapaata tahtoa. Heistä se oli/on pikkuporvareiden hapatusta aseman pönkittämiseksi.

"Kukkahattutäti" tuli haukkumasanaksi viimeistään 90-luvulla. Ysäri oli ihan valtavaa tabujen rikkomisaikaa. Ihailtiin sitä, jos joku oli röyhkeä ja rietas, pahasuopa, ilkeä ja karkea. Ihminen, joka valitti kielenkäytöstä tai käytöksestä, leimattiin kukkahattutädiksi, muinaisjäänteeksi menneestä maailmasta. Ihminen, joka on elänyt nuoruutensa 90-luvulla, kokee tämän 2020-luvun puritaanisena aikana: kun 90-luvulla rikottiin tabuja(*), nyt niitä rakennetaan.

(*) Tabu tässä yhteydessä tarkoittamaan asiaa, jonka kaikki tietävät, mutta josta ei ole sopiva puhua.

Kukkahattutädit halutaan nyt takaisin. Ja olen todellakin sitä mieltä, että juuri näin pitää olla: että jotta ihminen osaa käyttäytyä, tarvitaan yhteisön vallankäyttöä. En kaipaa 90-lukua: en pitänyt ilkeilystä ja tarkoituksellisen huonosta käytöksestä silloin, enkä pidä siitä nytkään.

Yhteisöstä pitää löytyä ihmisiä, jotka ovat valmiita ojentamaan huonotapaista ihmistä, ja heille on annettava siihen hommaan vähintään mandaatti, mutta mielellään myös hyväksyntä: sinun pitäisi hyväksyä se, että toinen ihminen tulee ojentamaan sinua käytöksestäsi.

Näitä ihmisiä on perinteisesti sanottu "kukkahattutädeiksi" ja perinteisesti yhteisöt ovat tarjonneet näille tukensa, vaikkeivät aina ole heistä pitäneetkään. Tämä siis tarkoittaa sitä, että kun menneinä aikoina kassajonossa kotkan katseinen täti-ihminen on sinulle sanonut, että unohdit sanoa kassalle "kiitos", niin se "kiitos" on sitten sanottu vaikka pitkin hampain eikä asiasta ole lähdetty tekemään arvovaltakiistaa ("Älä ämmä ala mulle selittään").

Eli siis myös turvallisen tilan puolestapuhujat haluavat yhteisön lujempaa kontrollia, eli yksilönvapauden rajoituksia, eli kukkahattutädit takaisin, ja jotta tämä onnistuu, heidän pitäisi silloin pystyä hyväksymään se, että nämä kukkahattutädit tulevat puuttumaan myös heidän käytösvirheisiinsä: he kun eivät välttämättä jaa kanssasi samoja näkemyksiä siitä, millainen on hyvää käytöstä.

Mitä faktista väärää/ylimääräistä vaivaa niistä turvallisen tilan ohjeista on niihin kovin kriittisesti suhtautuvien mielestä?

Faktisesti tuskin mitään, mutta turvallinen tila on tältä osin liikkuva maali:

Osaatko sinä jo turvallisemman tilan periaatteet – testaa! Yhdenvertaisuuskouluttaja kertoo mikä väärinkäsitys termiin yleensä liittyy

Turvallisemman tilan periaatteet eivät vaadi mitään virallista sertifikaattia, vaan jokainen tilaisuus tai tapahtuma voi luoda käytäntönsä itse.

yle.fi

"Turvallisemman tilan periaatteet eivät vaadi mitään virallista sertifikaattia. Sellaista ei nimittäin ole olemassa. Jokainen taho voi itse luoda sellaiset."

Faktisella tasolla turvallisesta tilasta puhuminen on siis mieletöntä, koska ei ole olemassa "oikeaa" turvallista tilaa, jonka säännöistä voitaisiin keskustella. Yleisellä tasolla voidaan keskustella vain konseptista.

Mitä faktista väärää/ylimääräistä vaivaa on käytössäännöistä? Yritin kaivaa vanhoja käytössääntöjä, mutta ehkä tämä 2015 juttu ajaa asiansa:

Kymmenen ohjetta: Näillä keinoilla hyvien käytöstapojen kuninkaaksi

Nappaa ympäristön myönteinen huomio ja erotu muiden joukosta. Tapaseuran Risto Rasku antaa kymmenen ohjetta, joita noudattamalla pääset hyvien käytöstapojen kuninkaaksi.

www.kaleva.fi

"Ole kohtelias." - "Ole avulias." - "Ota toiset huomioon." - "Kunnioita." - "Puhu siististi." - "Pitäydy outojen tai puolituttujen kanssa turvallisissa aiheissa."

Kuka tahansa joka vertaa käytöstapoja ja turvallista tilaa toisiinsa, tulee ihmettelemään, että miksi samalle asialle on pitänyt antaa uusi nimi? Erityisesti se herättää epäilyksiä konservatiivisissa piireissä: miksi käytössäännöt eivät kelpaa? Se herättää epäilyksiä siitä, että turvallisella tilalla on jotain muitakin tavoitteita kuin paremmin käyttäytyvät ihmiset.

Jos otetaan tuo linkattu juttu turvallisesta tilasta, niin siinä fokus on vähemmistöissä ja naisissa. Koko juttu puhuu syrjimättömyydestä ja seksuaalisesta häirinnästä. Käytöstavat on tarkoitettu koskettelemaan kaikkia, ikään, rotuun ja sukupuoleen katsomatta. Siksi esimerkiksi tuo YLE:n juttu herättää sellaisen fiiliksen, että turvallinen tila on suunnattu valtaväestöä vastaan, ts. sen fokus on valtaväestön käytöksessä, ei vähemmistöjen. Otetaan jutusta lainaus:

"Marchant Aedo kertoo, että kyse ei ole ihmisten rajoittamisesta, vaan päinvastoin vapaudesta kaikille olla omia itsejään ilman, että heidän täytyy asiaa selitellä."

Joku voisi kysyä, että pystyykö Heikki Hitsari tulemaan työpaikalle omana itsenään ja sanoa kahvipöydässä, että "akat on ihan perseestä" ja kun pöydän nainen tällaisesta yleistyksestä hänelle huomauttaa, niin voiko hän sanoa, että "nyt ei jaksa akkojen kälätystä".

Pitääkö Heikin selittää käytöstään? Heikillä on saattanut viikonloppuna olla vaikkapa raju riita avioerosta ja huoltajuudesta, siellä on vaimo ja anoppi olleet jakamassa yhteistä kotia ja pihalta on lähtenyt Heikin uusi mersu.

Minä siis sanon, että tuo Aedon lausahdus on kyllä unelmahöttöä ja idealismia(*). Kyllä oikeasti kyse on ihmisten rajoittamisesta, ihan niin kuin käytössäännöissäkin. Ja minä siis pidän sitä ihan keskeisenä mekanismina, jos ihmisten halutaan käyttäytyvän.

(*) Tai vaihtoehtoisesti sen voi nähdä orwellilaisena sanajumppana, jossa yksilön rajoittaminen on yksilön vapautta. Näin kyllä moni tämän agendan kokeekin, sellaisena kaksoispuheena, gaslaittauksena ja uusiokielenä.

Se että joku konsulttifirma saattaa huijata helppoja rahoja järjestämällä haistapaskakoulutuksia ei vielä ole mikään peruste sille että "kädet ilmaan ja paluu 70-luvulle" (joka ei tosiaankaan ole ollut mikään hyvän käytöksen onnela, mutta silti parempi kuin vielä reilusti nostalgisoidumpi 50-luku). Hirveän pitkälle on toki tultu ajoista jolloin riittävän korkean tason johtohenkilö sai halutessaan käyttää alaisiaan hyväksi liki millä tahansa tavalla (reilusti esimerkkejä mm. ihan silloisenkin lainsäädännön perusteella raiskatuista sihteereistä, jotka raiskauksen seurauksena raskaaksi tultuaan saavat potkut ja huoran leiman), mutta ei tuo silti tarkoita että tasa-arvon suhteen olisi maailma missään mielessä valmis.

Niin, nyt jos puhutaan turvallisesta tilasta ja käytössäännöistä, niin eihän tuo ollut silloinkaan suotavaa käytöstä. Minulla ei ole asiasta omakohtaista kokemusta, mutta vanhemmilla ja isovanhemmilla on.

Nyt niihin aikoihin - sanotaan akselilla 40-luvulta noin 70-luvulle - dynamiikka oli paikoin erilainen. Sellainen kuva, että homma olisi ollut pelkkää naisten raiskaamista on väärin. Yhteisön kontrolli oli paljon tiukempi, ja mies sai huonosta käytöksestä helposti naamansa verille (tai puukosta) varsinkin sodan jälkeen, kun yhteiskunta oli ruohonjuuritasolla väkivaltainen.

Se, mikä altisti väärinkäytöksille, oli valtasuhteet, aivan kuten nykyäänkin. Siksi lähipiiri pyrki ohjeistamaan vieraaseen paikkaan töihin meneviä siitä, että pitää siellä varansa, kun yhteisön oma kontrolli ei ulotu maaseudulta vaikkapa pankin pääkonttorin seinien sisälle Helsingissä.

Pukeutumisella oli silloin oma roolinsa. Jos olit maalaistyttö Helsingissä keskellä uppo-outoja ihmisiä, niin pukeutuminen oli se, jolla viestitit ympäristölle siitä, mitä etsit ja erityisesti mitä et etsi: eli sillä pystyi vaikuttamaan, puuttuiko lähiympäristö (ihmiset jotka eivät tunteneet sinua) vaikkapa ahdisteluun kadulla. Ja koska puuttui, niin sait kävellä melko rauhassa, vaikka ympäristö muuten olikin melko väkivaltainen.

Käytössääntöjen kanssa tällä ei siis ole mitään tekemistä, vaan sen kanssa, ettei yhteisön kontrolli ulottunut kaikkialle pitämään käyttäytymistä aisoissa. Sama homma on turvallisen tilan kanssa: ohjeistus itse saa olla millainen tahansa, se, mikä tarvitaan, on yhteisön kontrolli.

...suurin osa ihmisistä nykyään tajuaakin ettei ole ok olla täysi paskiainen vaikka miten kuvittelisi itsensä jumalaksi, niin osa ei tuota tiedosta ja niille se pitää vääntää rautalangasta ja tarvittaessa niitä varten pitää myös olla olemassa perusteet esimerkiksi kurinpitomenettelyille, jos ei osaa sivistysmaailmassa käyttäytyä sivistysmaailman sääntöjä (ja sitä myötä toisia ihmisiä) kunnioittaen.

Siis juuri näin se asia on, ja siksi minusta ei ole mitään mieltä jakaa samaa asiaa haluavia ihmisiä keskenään riiteleviin leireihin, vaan olisi löydettävä yhteinen sävel: käytöstavat pitäisi myydä liberaalivasemmistolle turvallisena tilana, ja turvallinen tila konservatiivioikeistolle käytöstapoina. Tuossa edellä esitin, mitä ongelmia hankkeella on vielä tässä vaiheessa.

Tuo rautalangasta vääntäminen on sitten sellaista, että, no - aikoinaan varsinkin maaseudulla yhteisön kontrolli oli luja, väkivaltainenkin, eikä se silti estänyt häiriökäytöstä. Hamaan tappiin saakka löytyy ihmisiä, jotka (a) haastavat yhteisön normit näyttääkseen asemaansa yhteisössä, ja (b) osa heistä siihen pystyy de facto -asemansa takia, eli siihen ei vaan pysty kunnolla puuttumaan muuten kuin lähtemällä pois.

 

[Kilgore Trout]

Luin vaimolleni joskus koraanista sitaatteja, jotka menivät ulkomuistista suunnilleen näin:

"Onhan niin, että nainen on miestä astetta alempi."
"Teidän naisenne ovat kuin teidän peltonne, joten käykää niillä kuten te pelloillanne käytte."

Tuohon jälkimmäiseen vaimoni kuittasi: "Niinpä niin, kerran keväällä ja kerran syksyllä."

Siihen loppui koraanin ääneen luku meidän perheessä.

 

[Petri1981]

Kristinuskosta on kyllä kiva poimia niitä rusinoita. Eikä noissa lainauksissa ole mitään vikaa ja toimivat hyvinä ohjeina ihmisille, mutta sitten siellä on myös tämänlaisia tekstejä, jotka ovat hieman ristiriidassa noiden kanssa:

"Olkoot vaimot vaiti teidänkin seurakunnankokouksissanne, sillä heidän ei ole lupa puhua,
vaan olkoot alamaisia, niinkuin lakikin sanoo. Mutta jos he tahtovat tietoa jostakin, niin kysykööt kotonaan
omilta miehiltään, sillä häpeällistä on naisen puhua seurakunnassa."

"Vaimot, olkaa omille miehillenne alamaiset niinkuin Herralle; sillä mies on vaimon pää ..
Mutta niinkuin seurakunta on Kristukselle alamainen, niin olkoot vaimotkin miehillensä kaikessa alamaiset."

"Kultarengas sian kärsässä on kaunis nainen, älyä vailla."


Sitten kun ihmiset perustelevat omaa käytöstä ja muiden alentamista noilla samoilla jutuilla, on se sitä hörhöilyä mistä haluttu eroon. Samanlaisia tekstejä löytyy koskien vammaisia ja invalideja. On siinä kaikkia rakastava Jumala kenelle kuitenkin lopulta kelpaa vain yksi sukupuoli ja sekin tietynlainen.

Kristillinen fundamentalismi taitaa olla Suomessa kuitenkin aivan marginaalissa, ja uskonto on pikku hiljaa muotoutunut ajan hengelle sopivammaksi. En itse ainakaan ole ikinä tavannut ketään, joka ajattelisi esimerkiksi että naisen ei ole sallittua puhua. Naispappejakin on jo yli puolet kaikista papeista, ja kirkon kaikista työntekijöistä yli 70 prosenttia. Eli melko löysää argumentaatiota.

Jos haluaa esimerkkiesi kaltaista toimintaa löytää Suomesta, niin suuntaisin katseeni muslimiyhteisöön, missä naisen alisteinen asema miehelle on aivan perusasia. Etenkin vihervasemmistolle islam ja afrikasta/lähi-idästä tulevat siirtolaiset ovat kuitenkin niin pyhä lehmä, että naisen alistaminen sallitaan mukisematta. Tämä on yksi vihervasemmiston tekopyhyyden kulminaatiopisteistä.

 

[Erkka Lapanen]

Kristinuskohan muodostaa perustan länsimaiselle etiikalle ja moraalille

Voi jumalauta. Harvoin näkee lauseita jotka saavat pään punoittamaan ja korvat savuamaan mutta tämä on yksi niistä. Valitettavasti niin se vain on että, kristityt ovat omineet etiikan ja moraalin siinä missä vasemmisto oikeudenmukaisuuden ja vähäosaisten edun ajamisen. Ihmisen inhimillisyys, ajattelu, kehitys ja muut kaikki muu mitä me lajina edustamme, onkin valjastettu jonkun uskonnon tai ideologian mukanaan tuomaksi. Kristinusko perustuu raamattuun ja ken sitä kirjaa noudattaen elää, joutuu vankilaan. Sen verran häröstä opuksesta puhutaan.

 

[Dino]

Kristinuskohan muodostaa perustan länsimaiselle etiikalle ja moraalille, ja sieltä kumpuaville aatteille toisen ihmisen kunnioittamisesta.

”Kaikki, mitä te tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää te heille”
”Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi”
“Mutta minä sanon teille, rakastakaa vihollisianne ja rukoilkaa niiden puolesta, jotka teitä vainoavat”
Laupias Samarilainen ja niin edelleen ja niin edelleen ….

Kristinusko on hienosti nämä arvot ominut itselleen, mutta ihminen on kuitenkin yhteisöllinen laumaeläin ja kaikki nuo "kristilliset arvot" ovat lauman/yhteisön menestymistä ja selviytymistä edesauttavia asioita. Joten kyllä minä näkisin, että niiden historia on kristinuskoa pidemmällä.

 

[Petri1981]

Voi jumalauta. Harvoin näkee lauseita jotka saavat pään punoittamaan ja korvat savuamaan mutta tämä on yksi niistä. Valitettavasti niin se vain on että, kristityt ovat omineet etiikan ja moraalin siinä missä vasemmisto oikeudenmukaisuuden ja vähäosaisten edun ajamisen. Ihmisen inhimillisyys, ajattelu, kehitys ja muut kaikki muu mitä me lajina edustamme, onkin valjastettu jonkun uskonnon tai ideologian mukanaan tuomaksi. Kristinusko perustuu raamattuun ja ken sitä kirjaa noudattaen elää, joutuu vankilaan. Sen verran häröstä opuksesta puhutaan.

Voihan se niinkin tietysti olla, että perinteinen kristinuskon sanoma jota meille on opetettu, eli lähimmäisen (ja vihollisen) rakastaminen, muiden kohteleminen niin kuin haluaisit itseäsi kohdeltavan, ja niin edelleen, onkin vain kristinuskon omimaa. Olen itse ajatellut, että nämä ovat ainakin osin kristinuskon luomaa ja siten levittämää sanomaa, johon länsimainen etiikka ja moraalkäsityksemme pohjaa. Mutta suoraan sanottuna en ole asiaa tutkinut niin tarkasti, joten en voi varmaksi sanoa mitään. Eli voi olla niin että kristinusko on vain ominut nämä, enkä sinänsä välitä miten päin asia on, kunhan kunnioitamme toisiamme.

Tämä keskusteluhan lähti alun muuten perin siitä, että modernin vasemmiston kehittämä turvallinen tila -konsepti olisi tarpeellinen moraalikoodisto, jotta ihmiset osaisi käyttäytyä toisiaan kunnioittavasti. Itse olen sitä mieltä, että ennen turvallinen tila -konseptia meillä on jo ollut riittävä moraalikoodisto siihen, että kykenemme toisiamme kunnioittavasti käyttäytymään.

 

[Tuamas]

Tämä keskusteluhan lähti alun muuten perin siitä, että modernin vasemmiston kehittämä turvallinen tila -konsepti olisi tarpeellinen moraalikoodisto, jotta ihmiset osaisi käyttäytyä toisiaan kunnioittavasti. Itse olen sitä mieltä, että ennen turvallinen tila -konseptia meillä on jo ollut riittävä moraalikoodisto siihen, että kykenemme toisiamme kunnioittavasti käyttäytymään.

Eihän tuolla turvallisen tilan -konseptilla haeta varsinaisesti mitään uutta moraalikoodistoa, vaan pyritään muistuttamaan siitä, kuinka olisi, kristillisiä termejä käyttäen, syytä toimia rakkauden kaksoiskäskyn pohjalta muut huomioiden.

 

[Kulkija]

Kristillinen fundamentalismi taitaa olla Suomessa kuitenkin aivan marginaalissa, ja uskonto on pikku hiljaa muotoutunut ajan hengelle sopivammaksi. En itse ainakaan ole ikinä tavannut ketään, joka ajattelisi esimerkiksi että naisen ei ole sallittua puhua. Naispappejakin on jo yli puolet kaikista papeista, ja kirkon kaikista työntekijöistä yli 70 prosenttia. Eli melko löysää argumentaatiota.

Ensimmäiset naispapit ovat kuitenkin tulleet vasta 80-luvun lopulla. Mistä epäilet esimerkiksi ihmisten naisvihamielisen käyttäytymisen alkujaan kumpuavan? Voisiko kristinuskon opeilla olevan asiassa osuutta?

 

[RockTheRink]

Kristinuskosta on kyllä kiva poimia niitä rusinoita. Eikä noissa lainauksissa ole mitään vikaa ja toimivat hyvinä ohjeina ihmisille, mutta sitten siellä on myös tämänlaisia tekstejä, jotka ovat hieman ristiriidassa noiden kanssa:

"Olkoot vaimot vaiti teidänkin seurakunnankokouksissanne, sillä heidän ei ole lupa puhua,
vaan olkoot alamaisia, niinkuin lakikin sanoo. Mutta jos he tahtovat tietoa jostakin, niin kysykööt kotonaan
omilta miehiltään, sillä häpeällistä on naisen puhua seurakunnassa."

"Vaimot, olkaa omille miehillenne alamaiset niinkuin Herralle; sillä mies on vaimon pää ..
Mutta niinkuin seurakunta on Kristukselle alamainen, niin olkoot vaimotkin miehillensä kaikessa alamaiset."

"Kultarengas sian kärsässä on kaunis nainen, älyä vailla."


Sitten kun ihmiset perustelevat omaa käytöstä ja muiden alentamista noilla samoilla jutuilla, on se sitä hörhöilyä mistä haluttu eroon. Samanlaisia tekstejä löytyy koskien vammaisia ja invalideja. On siinä kaikkia rakastava Jumala kenelle kuitenkin lopulta kelpaa vain yksi sukupuoli ja sekin tietynlainen.

Toisaalta tuossakin on poimittu UT:sta rusinoita. Tällainenkin teksti sieltä löytyy: "Joka tapauksessa jokaisen teistä tulee rakastaa vaimoaan niin kuin itseään. Vaimon taas tulee kunnioittaa syvästi miestään."

Tuon rakkauden pitäisi olla kaiken lähtökohta. Rakkaus voi toimia myös patriarkaalisessa järjestelmässä, jossa muuten mies on yhtälailla alamainen Jeesukselle ja seurakunnalle. Ilman rakkautta ja välittämistä lopputuloksena on kuitenkin tyrannia, eikä se että mies viime kädessä on perheenpää ja vastuunkantaja.

Ottaen huomioon että puhutaan kaksi tuhatta vuotta vanhoista teksteistä (aikana jolloin orjuus ja piiskan käyttäminen oli täysin normaalia yhteiskunnassa) niin siihen maailmanaikaan nuo olivat jopa aika wokea ajattelua.

Ei toki enää nykyään.

Tämä siis yleismaailmallista pohdintaa näin ateistisen agnostikon näkökulmasta. Vuorisaarna oli itsessään aikaansa edellä, jopa Gandhi piti sitä viisaana puheena ja totesi että jos kristityt oikeasti toimisivat sen oppien mukaan, maailmassa ei olisi sotia.

 

[Cobol]

Tämä keskusteluhan lähti alun muuten perin siitä, että modernin vasemmiston kehittämä turvallinen tila -konsepti olisi tarpeellinen moraalikoodisto, jotta ihmiset osaisi käyttäytyä toisiaan kunnioittavasti. Itse olen sitä mieltä, että ennen turvallinen tila -konseptia meillä on jo ollut riittävä moraalikoodisto siihen, että kykenemme toisiamme kunnioittavasti käyttäytymään.

Kyse ei ole vanhasta moraalikoodistosta vaan turvallisen tilan uudesta intressipolitiikasta, johon liberaalit ovat vieneet yhteiskuntia ja kannattajiaan.

Siihen kuuluu mm. vammaisten oikeudet, sukupuolten välinen tasa-arvo, naisten ja kaikkien täysi oikeus kehoonsa, seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeudet.

Konservatiivit haraavat enemmän tai vähemmän vastaan oikeastaan jokaisessa kohdassa. Toki haraaminen ei ole yhtä voimakasta kaikissa, mutta vaikkapa sukupuolten välisessä tasa-arvossa konservatiivit eivät hyväksy naispappeutta.

Konservatiivit puhuvat wokesta, jolla tarkoitetaan liberaalien yllä mainittujen asioiden liiallista tyrkyttämistä kaikille. Erityisesti arvokonservatiivit näkevät woketuksen myös raamatun vastaisena.

Suhtaudun tässäkin osin liberaalisti ja osin konservatiivisesti. Pidän esimerkiksi yllä mainittuja oikeuksia tärkeinä. Ja välttämättömänä kun nykyään esimerkiksi sukupuolivähemmistöt voivat olla vapaammin ja osana julkista yhteiskuntaa, heillekin on hyvä tarjota turvallinen julkinen tila, jossa vaikkapa kristityt arvokonservatiivit eivät lähde käännyttämään tai eheyttämään.

Konservatiiviosa hieman pohtii, onko järkevää kovin nuorten lasten oikeus aloittaa sukupuolensa vaihdoksen (ainakin keskustelut) ilman, että kotiin asiasta kukaan kertoo. Voi johtaa isoihin törmäyksiin myöhemmin sen sijaan, että asiassa olisi yhdessä edetty.

 

[Nahkasohva]

Kristillinen fundamentalismi taitaa olla Suomessa kuitenkin aivan marginaalissa, ja uskonto on pikku hiljaa muotoutunut ajan hengelle sopivammaksi. En itse ainakaan ole ikinä tavannut ketään, joka ajattelisi esimerkiksi että naisen ei ole sallittua puhua. Naispappejakin on jo yli puolet kaikista papeista, ja kirkon kaikista työntekijöistä yli 70 prosenttia. Eli melko löysää argumentaatiota.

Onhan meillä toisaalta noin 100 000 hengen vanhoillislestadiolainen herätysliike, joka ei hyväksy naispappeutta eikä naisia puhujiksi tilaisuuksiinsa. Muissa herätysliikkeissä samoin ajattelevia on myös lisää. Ihan pienestä marginaalista ei siis ole kyse. En tietenkään väitä, että esimerkiksi vanhoillislestadiolaisten ja radikaalimuslimien "fundamentaalisuusaste" olisivat lähelläkään toisiaan, kaikkea muuta, mutta kyllä Suomen kristittyjenkin piirissä on aika monenlaista käsitystä siitä, millainen naisen aseman tulisi olla – ainakin mitä tulee seurakunnassa vaikuttamiseen.

 

[Ollakseni]

Ihan väistämättä teet oletuksia kokemuksiisi nojaten, ei niistä pääse eroon. Kerroin tuolla kaukana ketjun syövereissä siitä, että jos olet esimerkiksi töissä yliopistolla, niin valtaosa (ehkä 90%) kohtaamistasi ulkomaalaisen näköisistä ihmisistä on vaihto-opiskelijoita tai vierailevia tutkijoita. Tahdikkaat ihmiset tulevat aloittamaan heidän kanssaan keskustelun englanniksi, koska eivät voi olettaa, että vaikkapa pari viikkoa tai puoli vuotta yliopistolla aikaa viettänyt on oppinut puhumaan suomea.

Pukeutuminen on ihan sama homma, ja se jopa toimii niin, että mahdollisuuksien mukaan varakkaammat pyrkivät pukeutumaan niin, ettei heidän tyyliään köyhemmät pysty matkimaan. Väistämättä siis teet oletuksia, koska tuo osapuoli haluaa sinun tekevän oletuksia.

Ihmiset tekevät oletuksia ihmisistä jatkuvasti olet siinä oikeassa. Onko kuitenkin niin, että kokemuksesi yliopistolal töissä olemisesta vääristää kuvaasi tilanteesta? Itse olen törmännyt entisenä opiskelija-aktiivina lukuisiin ihmisiin joiden kohdalla olisin mennyt raakasti väärään suuntaan kielen suhteen jos katsoisin vain ulkonäköä. On ollut esimerkiksi venäläis- ja amerikkalaistaustaisia joita ei ulkonäön suhteen erota kantasuomalaisista jotka eivät sitten suomea osanneet paljoa kirosanoja enempää. Sitten oli niitä aasialais- tai afrikkalaistaustaisia jotka puhuivat suomea äidinkielenään ja joille englanti ei ollutkaan se helpoin kieli. Tai sitten jossain lähiössä jossa on runsaasti maahanmuuttajia niin puhun kyllä lähtökohtaisest ihmisille suomea.

Eli allekirjoitat sen, mitä sanoin siitä, että monet vaikkapa tasa-arvoaktivistit ovat tai haluavat olla ajatuspoliiseja, tai ainakin haluaisivat sellaisen perustettavaksi?

Voisit antaa minulle linkkejä pureskeltavaksi tästä kiistattomuudesta. Minä kun en käsitä suhdetta aivan näin yksioikoisesti. Käsitän kielen ja ajattelun suhteen sillä tavalla, että elämään vaikuttaville asioille - olivat ne sitten konkreettisia tai konsepteja - täytyy olla kommunikointia varten sanat. Jos siis on jokin merkityksellinen asia, sille on olemassa sana.

Näin ollen ajattelen niin, että elämän kannalta merkityksellisiin asioihin ei voi puuttua sanoja muokkaamalla tai uusiokielellä - kun on tarve, sille löytyy kyllä uudestaan sana.

How Language Shapes Thought

The languages we speak affect our perceptions of the world

www.scientificamerican.com

Ei nyt löytynyt oikein tutkimusta tutkimusta, mutta artikkeli jossa viitataan, vaikkain hieman epäselvästi, useisiin tutkimuksiin ja annetaan esimerkkejä asiasta. Toki voit kokeilla erilaisia ajatusleikkejä kielen suhteen. Voit esimerkiksi katsoa kuvaa erilaisista eläimistä joilla on englannissa nimi joka viittaa punaiseen (red fox, red robin, red squirrel) ja ottaa esiin värikartan ja katsoa ovatko nuo eläimet punaisia sillä tavalla kuin se yleensä käsitetään. Se miksi värisävyltään enemmän oranssien eläinten nimissä on sana punainen melko usein johtuu siitä ettei kyseiselle värille ollut omaa sanaa kuin vasta suhteellisen myöhään maailmassa Euroopassa. Sana tulee Alankomaita hallinneelta Oranjen suvulta jonka väri on oranssi. Heidän kunniakseen esimerkiksi porkkanat ovat pitkälti oransseja (kyllä kyse on siitä että päätettiin jalostaa yhden suvun kunniaksi porkkanat tietyn värisiksi). Eli oranssi ei ollut hyvin pitkään aikaan olennainen konsepti ihmisille koska se oli vain punaisen sävy ja täten sana punainen riitti kuvaamaan sitä.

Sinällään kun puhut ajatuspoliiseista niin siinä on semmoinen hyvin ikävä sävy taustalla. Kyse kun on siitä 1984 kirjasta käyttöön tullut termi ja koitat ilmeisesti vihjata että tasa-arvo aktivistit ajavat tuollaista järjestelmää. Mielestäni luot tuossa tahallisesti tai tahattomasti erittäin ilkeän kuvan noista ihmisistä, kun kyse on kuitenkin tasa-arvoa kannattavista henkilöistä. Että he alkaisivat ajamaan tai toivoisivat dystooppista yhteiskuntaa. Olethan kuitenkin lukenut tai kuunnellut sen kirjan kun tykkäät viitata siihen?

Ah, ei, ei suinkaan, mutta uusiokielen keksimisellä on sivistyneelle kansanosalle orwellilainen kaiku, ja siksi vältetään sitä, että siitä puhuttaisiin, vaikka siis keksitään uusia synonyymeja jo olemassaoleville asioille.

Tämä sinällään jatkaa hyvin vahvaa viittaustasi siihen että nyt liberaalit ovat salaa keksimässä uusiokieltä perustaakseen totalitaarisen dystopian jossa on ajatusrikoksia. Et sano mitään, mutta puhut ajatuspoliiseista, uusiokielestä ja muusta sellaisesta luoden selkeän yhteyden teokseen 1984 (ja miksei myös Eläinten vallankumoukseen joka käsittelee samoja teemoja).

Muuten kun sanot olevasi luonnontieteilijä niin mikä se tutkinto on joka sinulta löytyy luonnontieteiden saralta? Kun nostat asiaa toistuvasti esille esimerkkinä siitä kuinka se värittää ajatuksiasi.

 

[Petri1981]

Kyse ei ole vanhasta moraalikoodistosta vaan turvallisen tilan uudesta intressipolitiikasta, johon liberaalit ovat vieneet yhteiskuntia ja kannattajiaan.

Siihen kuuluu mm. vammaisten oikeudet, sukupuolten välinen tasa-arvo, naisten ja kaikkien täysi oikeus kehoonsa, seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeudet.

Konservatiivit haraavat enemmän tai vähemmän vastaan oikeastaan jokaisessa kohdassa. Toki haraaminen ei ole yhtä voimakasta kaikissa, mutta vaikkapa sukupuolten välisessä tasa-arvossa konservatiivit eivät hyväksy naispappeutta.

Konservatiivit puhuvat wokesta, jolla tarkoitetaan liberaalien yllä mainittujen asioiden liiallista tyrkyttämistä kaikille. Erityisesti arvokonservatiivit näkevät woketuksen myös raamatun vastaisena.

Suhtaudun tässäkin osin liberaalisti ja osin konservatiivisesti. Pidän esimerkiksi yllä mainittuja oikeuksia tärkeinä. Ja välttämättömänä kun nykyään esimerkiksi sukupuolivähemmistöt voivat olla vapaammin ja osana julkista yhteiskuntaa, heillekin on hyvä tarjota turvallinen julkinen tila, jossa vaikkapa kristityt arvokonservatiivit eivät lähde käännyttämään tai eheyttämään.

Konservatiiviosa hieman pohtii, onko järkevää kovin nuorten lasten oikeus aloittaa sukupuolensa vaihdoksen (ainakin keskustelut) ilman, että kotiin asiasta kukaan kertoo. Voi johtaa isoihin törmäyksiin myöhemmin sen sijaan, että asiassa olisi yhdessä edetty.

Niin, asian yksi problematiikka piilee siinä, että tasa-arvo tarkoittaa eri ihmisille täysin eri asioita. Siinä missä minulle, kai sitten jonkin sortin konservatiiville, tasa-arvo on ”valmis” kun lainsäädäntömme tarjoaa mahdollisuuksien tasa-arvon. Eli sen, että ketään ei syrjitä missään ihonvärin, sukupuolen, iän, seksuaalisen suuntautumisen, uskonnon ja vastaavien ominaisuuksien perusteella. Jos vaikka joku ei saa opiskelupaikkaa sen vuoksi, että hän on homoseksuaali, niin tämän tulee tietysti tasa-arvon näkökulmasta olla rangaistavaa, niin kuin se jo onkin. Se taas ei ole minulle tasa-arvo-ongelma, jos vaikka hoitoalalla on valtaosa naisia ja tekniikan alalla valtaosa miehiä.

Toisaalta taas modernille liberaalille tasa-arvo näyttäytyy minulle lopputulosten tasa-arvon eli pakkotasapäistämisen hakemisena. Heidän keinot joihin lukeutuu positiivisen syrjinnän, sukupuolikiintiöiden ja intersektionalismin kaltaiset konseptit, näyttytyvät minulle itseasiassa epätasa-arvoisina ja epäoikeudenmukaisina. Heille taas ne jotka eivät näitä keinoja kannata, näyttäytyvät vanhoillisina konservatiiveina, jotka eivät kannata tasa-arvoa. Vaikka minä koen kyllä kannattavani tasa-arvoa, mutta näen koko asian vain eri lailla.

 

[Hangon keksi]

Onhan meillä toisaalta noin 100 000 hengen vanhoillislestadiolainen herätysliike, joka ei hyväksy naispappeutta eikä naisia puhujiksi tilaisuuksiinsa. Muissa herätysliikkeissä samoin ajattelevia on myös lisää. Ihan pienestä marginaalista ei siis ole kyse. En tietenkään väitä, että esimerkiksi vanhoillislestadiolaisten ja radikaalimuslimien "fundamentaalisuusaste" olisivat lähelläkään toisiaan, kaikkea muuta, mutta kyllä Suomen kristittyjenkin piirissä on aika monenlaista käsitystä siitä, millainen naisen aseman tulisi olla – ainakin mitä tulee seurakunnassa vaikuttamiseen.

Suomessa on myös ortodoksinen kirkko, joka ei myöskään hyväksy naisia papeiksi tai muihin korkeisiin virkoihin. Jäsenmäärä on toki hieman pienempi (n. 60.000), mutta kyseisellä kirkolla on ihan virallinen asema Suomen toisen "valtionkirkkona".

 

[Jakedeus]

Niin, asian yksi problematiikka piilee siinä, että tasa-arvo tarkoittaa eri ihmisille täysin eri asioita. Siinä missä minulle, kai sitten jonkin sortin konservatiiville, tasa-arvo on ”valmis” kun lainsäädäntömme tarjoaa mahdollisuuksien tasa-arvon. Eli sen, että ketään ei syrjitä missään ihonvärin, sukupuolen, iän, seksuaalisen suuntautumisen, uskonnon ja vastaavien ominaisuuksien perusteella. Jos vaikka joku ei saa opiskelupaikkaa sen vuoksi, että hän on homoseksuaali, niin tämän tulee tietysti tasa-arvon näkökulmasta olla rangaistavaa, niin kuin se jo onkin. Se taas ei ole minulle tasa-arvo-ongelma, jos vaikka hoitoalalla on valtaosa naisia ja tekniikan alalla valtaosa miehiä.

Toisaalta taas modernille liberaalille tasa-arvo näyttäytyy minulle lopputulosten tasa-arvon eli pakkotasapäistämisen hakemisena. Heidän keinot joihin lukeutuu positiivisen syrjinnän, sukupuolikiintiöiden ja intersektionalismin kaltaiset konseptit, näyttytyvät minulle itseasiassa epätasa-arvoisina ja epäoikeudenmukaisina. Heille taas ne jotka eivät näitä keinoja kannata, näyttäytyvät vanhoillisina konservatiiveina, jotka eivät kannata tasa-arvoa. Vaikka minä koen kyllä kannattavani tasa-arvoa, mutta näen koko asian vain eri lailla.

Voiko sinun mielestäsi sellainen tilanne olla tasa-arvon kannalta ongelmallinen, jossa koulun opinto-ohjaaja suosittelee maahanmuuttajataustaiselle opiskelijalle lähihoitajaopintoja siinä missä relevanteilta osin samankaltaiselle (= opintomenestyksen yms. osalta) opiskelijalle lääkikseen hakemista?

 

[Petri1981]

Voiko sinun mielestäsi sellainen tilanne olla tasa-arvon kannalta ongelmallinen, jossa koulun opinto-ohjaaja suosittelee maahanmuuttajataustaiselle opiskelijalle lähihoitajaopintoja siinä missä relevanteilta osin samankaltaiselle (= opintomenestyksen yms. osalta) opiskelijalle lääkikseen hakemista?

Minä kannatan kaikkien ihmisten kohtelua tasa-arvoisesti, heidän etnisestä taustasta riippumatta. Ei missään tilanteissa ole oikein asettaa ihmisiä eriarvoiseen asemaan, esimerkiksi etnisen taustan perusteella. Tasa-arvon näkökulmasta on ongelmallista, jos opinto-ohjaaja tietoisesti ohjaa vaikka tummaihoisia ”alempiin” ammatteihin, kuin vastaavat kyvyt omaavia valkoisia oppilaita. Kyllä tälläiseen toimintaan olisi puututtava.

 

[Jakedeus]

Minä kannatan kaikkien ihmisten kohtelua tasa-arvoisesti, heidän etnisestä taustasta riippumatta. Ei missään tilanteissa ole oikein asettaa ihmisiä eriarvoiseen asemaan, esimerkiksi etnisen taustan perusteella. Tasa-arvon näkökulmasta on ongelmallista, jos opinto-ohjaaja tietoisesti ohjaa vaikka tummaihoisia ”alempiin” ammatteihin, kuin vastaavat kyvyt omaavia valkoisia oppilaita. Kyllä tälläiseen toimintaan olisi puututtava.

Olen samaa mieltä. Tässä ollaan intersektionaalisen feminismin ytimessä. (Myönnän ihan suoraan, että intersektionaalinen feminismi -termi on turhan vaikea ja kyseisestä termistä kiinni pitäminen johtunee myös brässäilystä tasa-arvopiireissä). Mutta olen ollut intersektionaalisen feminismin kanssa ihan reilusti tekemisissä, ja on aidosti vaikea keksiä osuvampaa esimerkkiä siitä, mitä vastaan se taistelee kuin ylläkuvatun kaltaisia tilanteita.

 

[Petri1981]

Olen samaa mieltä. Tässä ollaan intersektionaalisen feminismin ytimessä. (Myönnän ihan suoraan, että intersektionaalinen feminismi -termi on turhan vaikea ja kyseisestä termistä kiinni pitäminen johtunee myös brässäilystä tasa-arvopiireissä). Mutta olen ollut intersektionaalisen feminismin kanssa ihan reilusti tekemisissä, ja on aidosti vaikea keksiä osuvampaa esimerkkiä siitä, mitä vastaan se taistelee kuin ylläkuvatun kaltaisia tilanteita.

Niin, minusta siinä ne keinot ovat vain täysin väärät.

 

[Jakedeus]

Niin, minusta siinä ne keinot ovat vain täysin väärät.

Niin, minä kun jo luulin, että olimme edes yhdestä asiasta samaa mieltä. Siis mitkä ihmeen keinot?

 

[Petri1981]

Niin, minä kun jo luulin, että olimme edes yhdestä asiasta samaa mieltä. Siis mitkä ihmeen keinot?

Ne opit ja keinot, mitä intersektionaalinen feminismi käsittää. Vastustan kategorisesti ihmisten segregointia esimerkiksi rotunsa mukaan, ja täten ihmisten näkemistä ensisijaisesti rotunsa, sukupuolensa tai vastaavan ominaisuuden edustajina, eikä yksilöinä. Historia osoittaa, että tuollainen ihmisryhmien segregaatio on vaarallista puuhaa.